Ero sivun ”Sydänkeskiaika” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
kh
Rivi 1:
{{Viitteetön}}
{{Viitteetön}}[[Tiedosto:Bayeux horses boats.jpg|pienoiskuva|[[Normannit]] kuljettavat hevosia [[Englanti|Englantiin]] [[Bayeux’n seinävaate|Bayeux’n seinävaatteessa]], joka kuvaa normannien Englannin valloitusta vuonna 1066.]]
'''Sydänkeskiaika''' oli [[Keskiaika|keskiajan]] jakso vuosina 1000–1300. Sitä edelsi [[varhaiskeskiaika]] vuosina 500–1000 ja seurasi [[myöhäiskeskiaika]] vuosina 1300–1500.
 
[[1000-luku|1000-luvun]] alussa myös vieraat kansat lopettivat osittain hyökkäyksensä. Viikingit asettuivat ryöstämisen sijasta paikoilleen, esimerkkinä siitä on [[Normandia|Normandian]] perustaminen 900-luvun alussa. Muslimit hajaantuivat, joka pienensi hiukan heidän uhkailuaan. Muiden valtioiden hyökkääjien uhkan kadottua Eurooppa vahvistui siirtyen puolustuksesta hyökkäykseen. Euroopassa oli jälleen suhteellisen rauhallista verrattuna edellisiin vuosisatoihin, mikä sai kaupankäynnin toimimaan ja [[Kaupungistuminen|kaupungistumisen]] pääsemään vauhtiin. Pikkuruhtinaiden keskinäiset taistelut jatkuivat kuitenkin vielä, sillä kuninkailla ei ollut tarpeeksi voimaa lopettaa heidän taisteluitaan. Katolinen kirkko alkoi painostamaan pikkuruhtinaita rauhaan, sillä sotivat ruhtinaat varastivat silloin tällöin myös kirkon [[Luostari|luostareita]] saadakseen [[Raha|rahaa]] sodankäyntiä varten. Ruhtinaiden sodista oli kuitenkin eniten haittaa [[Maanviljely|maanviljelijöille]], koska maatalousvaltaisessa taloudessa viholliselle aiheutettiin eniten vahinkoa tuhoamalla hänen alustalaisensa; [[Pelto|peltoja]] poltettiin ja maanviljelijät surmattiin.
 
Vuonna 989 [[Bordeaux|Bordeauxin]] arkkipiispa Gunbald julisti Pax Dein, eli [[Jumalanrauha|jumalanrauhan]], joka kielsi ankarasti kaikki hyökkäykset [[Pappi|pappeja]] ja [[Köyhyys|köyhiä]] vastaan [[Anateema|kirkonkirouksen]] uhalla. 1000-luvulla jumalanrauhaa laajennettiin [[Jumalan aselepo|Jumalan aselevolla]]. 27 vuotta myöhemmin katolinen kirkko määräsi ankarasti pitämään sotimisesta taukoa viikonlopun ajan lauantai-illasta maanantaiaamuun saakka. Myöhemmin aikaa pidennettiin keskiviikkoillasta maanantaiaamuun. Sen lisäksi sotiminen kiellettiin kirkollisina [[Pyhäpäivä|juhlapyhinä]]. Tämän jälkeen sotiminen oli sallittua vain 80 päivänä vuodessa. Määräykset muuttuivat yhä ankarammiksi, ja lopulta myös hyökkäykset kauppiaita, ristiretkeilijöitä ja [[Pyhiinvaellus|pyhiinvaeltajia]] vastaan kiellettiin kirkonkirouksen uhalla.
 
Sydänkeskiajalla sekä ritariluokka että [[Kunniaritarikunta|ritarikunnat]] kehittyivät. Varsinkin [[ristiretket]] vaikuttivat paljon ritariuden kehittymiseen. Pienruhtinaiden sotimishalut eivät kuitenkaan juuri vähentyneet katolisen kirkon [[Jumalanrauha|Jumalanrauhan]] vuoksi. Lopulta pienruhtinaat yhdistyivät kirkon siunaamiin ristiretkiin, joiden tarkoituksena oli vapauttaa [[Pyhä maa]] muslimien vallan alta. Ristiretkien ansiosta kehittyivät myös ritarikunnat. Yhteensä ristiretkiä järjestettiin kahdeksan: ensimmäinen vuosina 1095-1101, ja viimeinen vuonna 1270.
 
Hyvin rauhallinen ajanjakso antoi vauhtia [[Kaupankäynti|kaupankäynnille]] sekä [[Kaupungistuminen|kaupunkien laajenemiselle]]. 1150-luvulla saksalaiset kaupungit liittoutuivat keskenään. Liitolle annettiin nimeksi [[Hansaliitto|Hansa]]. Hansasta tuli kuitenkin löyhä kauppiaiden välinen liitto, jolla ei koskaan ollut johtajaa, vaan päätökset päätettiin epäsäännöllisesti Hansapäivien aikana. Ensimmäisiä Hansan kaupunkeja olivat [[Lyypekki]] ja [[Hampuri]]. Hansan valta kasvoi, ja lopulta saksalaiset hallitsivat koko [[Itämeri|Itämeren]] kauppaa lähes yksinään. Hansa myös vauhditti kaupungistumista ja perusti suuren määrän uusia kaupunkeja.
 
== Lähteet ==
 
* http://www.katajala.net/keskiaika/historia/lyhyt_historia.html