Ero sivun ”Helena (mytologia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 192.130.252.48 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 4shadowwBOT tekemään versioon. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Helen of Troy.jpg|
'''Helena''' ({{k-grc|Ἑλένη|Helénē}}), joka tunnettiin myös '''Troijan Helenana''', oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Zeus|Zeuksen]] ja [[Leda]]n tytär, ja [[Menelaos|Menelaoksen]], [[Sparta]]n kuninkaan puoliso. Hän oli [[dioskuurit|Kastorin, Polydeukeen]] ja [[Klytaimestra]]n sisar. [[Troijan sota]] alkoi, kun [[Paris]] sieppasi hänet.
== Elämä ==
=== Syntymä ===
Useimmissa kertomuksissa, mukaan lukien [[Ilias]] ja [[Odysseia]], Helena on Zeuksen ja Ledan tytär.<ref>''Ilias'' 3.199, 418, 426; ''Odysseia'' 4.184, 219; 23.218.</ref> [[Euripides|Euripideen]] näytelmä ''Helena'', joka on myöhäiseltä viidenneltä vuosisadalta eaa., on varhaisin lähde kertomaan tunnetuimman version Helenan syntymästä, jossa Zeus joutsenen hahmon ottaneena ja kotkan takaa-ajamana etsi turvaa Ledan sylistä. Leda kiintyi joutseneen ja nämä kaksi makasivat yhdessä. Aikanaan Leda sai munan, josta Helena kuoriutui.<ref>Euripides, ''Helena'' 16-21, 257-59.</ref> Toisessa versiossa tosin kerrotaan, että Helena olisikin ollut [[Nemesis (mytologia)|Nemesiksen]], koston jumalan, tytär.▼
▲Useimmissa kertomuksissa, mukaan lukien ''[[Ilias]]'' ja ''[[Odysseia]]'', Helena on Zeuksen ja Ledan tytär.<ref>''Ilias'' 3.199, 418, 426; ''Odysseia'' 4.184, 219; 23.218.</ref> [[Euripides|Euripideen]] näytelmä ''Helena'', joka on myöhäiseltä viidenneltä vuosisadalta eaa., on varhaisin lähde kertomaan tunnetuimman version Helenan syntymästä, jossa Zeus joutsenen hahmon ottaneena ja kotkan takaa-ajamana etsi turvaa Ledan sylistä. Leda kiintyi joutseneen ja nämä kaksi makasivat yhdessä. Aikanaan Leda sai munan, josta Helena kuoriutui.<ref>Euripides, ''Helena'' 16-21, 257-59.</ref> Toisessa versiossa tosin kerrotaan, että Helena olisikin ollut [[Nemesis (mytologia)|Nemesiksen]], koston jumalan, tytär.
===Theseuksen sieppaus===▼
Kaksi [[Ateena|ateenalaista]], [[Theseus]] ja [[Peirithoos]], antoivat lupauksen avioitua Zeuksen tyttärien kanssa. Theseus valitsi Helena-lapsen, ja niin hän ja Peirithoos sieppasivat tämän pitääkseen hänet kunnes hän olisi tarpeeksi vanha avioon. Peirithoos puolestaan valitsi [[Persefone]]n, [[Haades|Haadeen]] puolison. He jättivät Helenan Theseuksen äidin, Aithran, luo ja matkustivat manalaan Haadeksen valtakuntaan siepatakseen Persefonen. Haades teeskenteli olevansa vieraanvarainen ja järjesti pidot, mutta heti kun miehet istuivat alas, käärmeet kietoituivat heidän jalkojensa ympärille pitäen heidän paikoillaan. Tämän jälkeen Kastor ja Polydeukes pelastivat Helenan ja palasivat hänen kanssaan takaisin [[Sparta]]an.<ref>Täydellisimmät kuvaukset tästä kertomuksesta antavat Apollodoros, Diodoros 4.63.1-3, ja Plutarkhos ''Theseus'' 31-34.</ref>▼
▲=== Theseuksen sieppaus ===
Useimmissa lähteissä mainitaan, että Helena oli tapahtumien aikaan melkoisen nuori. Lesboksen [[Hellanikos]] kertoo hänen olleen seitsenvuotias, kun taas [[Diodoros Sisilialainen]] väittää häntä kymmenvuotiaaksi.<ref>Hellanikos 4F134; Diodoros 4.63.1-3.</ref> Toisaalta [[Stesikhoros]] kertoo [[Ifigeneia]]n olleen Theseuksen ja Helenan tytär, jolloin olisi ilmeistä, että Helena olisi ollut lapsensynnytysiässä.<ref>Stesikhoros, os. 191 PMG.</ref> Useimmiten Ifigeneian sanotaan kuitenkin olleen [[Agamemnon]]in ja Klytaimestran tytär, mutta [[Duris]] Samoslainen ja muut myöhemmät kirjoittajat seurasivat Stesikhoroksen selostusta tapahtuneesta.<ref>Gantz, s. 289, 291.</ref>▼
▲Kaksi [[mykeneläinen Ateena|ateenalaista]], [[Theseus]] ja [[Peirithoos]], antoivat lupauksen avioitua Zeuksen tyttärien kanssa. Theseus valitsi Helena-lapsen, ja niin hän ja Peirithoos sieppasivat tämän pitääkseen hänet kunnes hän olisi tarpeeksi vanha avioon. Peirithoos puolestaan valitsi [[Persefone]]n, [[Haades|Haadeen]] puolison. He jättivät Helenan Theseuksen äidin, Aithran, luo ja matkustivat manalaan Haadeksen valtakuntaan siepatakseen Persefonen. Haades teeskenteli olevansa vieraanvarainen ja järjesti pidot, mutta heti kun miehet istuivat alas, käärmeet kietoituivat heidän jalkojensa ympärille pitäen heidän paikoillaan. Tämän jälkeen Kastor ja Polydeukes pelastivat Helenan ja palasivat hänen kanssaan takaisin [[Sparta]]an.<ref>Täydellisimmät kuvaukset tästä kertomuksesta antavat Apollodoros, Diodoros 4.63.1-3, ja Plutarkhos ''Theseus'' 31-34.</ref>
▲Useimmissa lähteissä mainitaan, että Helena oli tapahtumien aikaan melkoisen nuori. Lesboksen [[Hellanikos]] kertoo hänen olleen seitsenvuotias, kun taas [[Diodoros Sisilialainen]] väittää häntä kymmenvuotiaaksi.<ref>Hellanikos 4F134; Diodoros 4.63.1-3.</ref> Toisaalta [[Stesikhoros]] kertoo [[Ifigeneia]]n olleen Theseuksen ja Helenan tytär, jolloin olisi ilmeistä, että Helena olisi ollut lapsensynnytysiässä.<ref>Stesikhoros, os. 191 PMG.</ref> Useimmiten Ifigeneian sanotaan kuitenkin olleen [[Agamemnon]]in ja Klytaimestran tytär, mutta [[Duris
=== Avioliitto Menelaoksen kanssa ===▼
▲===Avioliitto Menelaoksen kanssa===
Kun Helenan tuli aika astua avioon, monet kuninkaat ja prinssit ympäri maailmaa saapuivat pyytämään hänen kättään tai laittoivat lähettiläänsä tekemään sen puolestaan. Kilpakosijoiden joukossa olivat [[Odysseus]], [[Menestheus]], [[Aias]], [[Diomedes]], [[Patroklos]] sekä [[Idomeneus]], mutta suosikki oli [[Thyestes]]tä maanpakoon veljensä kanssa lähtenyt [[Menelaos]], joka joidenkin lähteiden mukaan ei itse saapunut paikalle, vaan häntä edusti hänen veljensä Agamemnon. Kaikki paitsi Odysseus toivat mukanaan paljon myötäjäislahjoja.
Tyndareus ei uskaltanut valita voittajaa kosijoista tai edes lähettää ketään pois peläten loukkaavansa heitä ja aiheuttavansa siten riitaa kosijoiden keskuudessa. Odysseus lupasi ratkaista ongelman, jos Tyndareus vain auttaisi häntä [[Penelope]]n, [[Ikaros|Ikaroksen]] tyttären kosiskelussa. Tyndareus suostui tähän heti, ja niin Odysseus ehdotti, että ennen valinnan tekemistä kaikkien kosijoiden tulisi vannoa juhlallinen vala, jossa nämä lupaavat puolustaa valittua puolisoa ketä tahansa vastaan, joka yrittää riitauttaa valinnan. Tämä ratkaisu osoittautuikin toimivaksi, ja niin Helena ja Menelaos naivat toisensa. Tyndareuksen kuoleman jälkeen Menelaoksesta tuli Spartan kuningas, koska ainoat miespuoliset vallanperijät, Kastor ja Polydeukes, olivat kuolleet ja nostettu [[Olympos (Kreikka)|Olympos]]-vuorelle.
=== Helenan kilpakosijat ===
Helenan kosijoista on olemassa useampiakin eri luetteloita, koska he olivat myöhemmin myös Troijan sodan sankareita. Apollodoros listaa heistä nämä: Odysseus, [[Laertes (mytologia)|Laerteen]] poika; [[Diomedes]], [[Tydeus|Tydeuksen]] poika; [[Antilokhos]], [[Nestor (mytologia)|Nestorin]] poika; [[Agapenor]], [[Ankaios|Ankaioksen]] poika; [[Sthenelos (Kapaneuksen poika)|Sthenelos]], [[Kapaneus|Kapaneuksen]] poika; [[Amfimakhos]], Kteatoksen poika; [[Thalpios]], [[Eurytos|Eurytoksen]] poika; [[Meges]], [[Fyleus|Fyleuksen]] poika; [[Amfilokhos (Amfiaraoksen poika)|Amfilokhos]], [[Amfiaraos|Amfiaraoksen]] poika; [[Menestheus]], Peteoksen poika; [[Skhedios]] ja [[Epistrofos]], [[Ifitos|Ifitoksen]] pojat; [[Polyksenos]], [[Agasthenes|Agastheneen]] poika; [[Peneleos]], Hippalkimoksen poika; [[Leitos]], Alektorin poika; [[Aias (Oileuksen poika)|Aias]], [[Oileus|Oileuksen]] poika; [[Askalafos]] ja [[Ialmenos]], [[Ares|Areen]] pojat; [[Elefenor]], [[Khalkodon]]in poika; [[Eumelos]], [[Admetos|Admetoksen]] poika; [[Polypoites]], [[Peirithoos|Peirithooksen]] poika; [[Leonteus]], [[Koronos|Koronoksen]] poika; [[Podaleirios]] ja [[Makhaon]], [[Asklepios|Asklepioksen]] pojat; [[Filoktetes]], [[Poias|Poiaan]] poika; [[Eurypylos]], Euaimonin poika; [[Protesilaos]], Ifikloksen poika; [[Menelaos]], [[Atreus|Atreuksen]] poika; [[Aias]] ja [[Teukros (Telamonin poika)|Teukros]], [[Telamon]]in pojat; [[Patroklos]], [[Menoitios|Menoitioksen]] poika.<ref>Apollodoros, ''Bibliotheka'' 3.10.8</ref>
Tämä luettelo ei ole täydellinen; Apollodoros mainitsee aikaisemmin [[Kinyras|Kinyraksen]], Kyproksen kuninkaan<ref> Apollodoros, ''Epitomi'' 3.9.</ref>, ja myöhemmin [[Idomeneus|Idomeneuksen]], Kreetan kuninkaan.<ref>Apollodoros, ''Epitomi'' 3.13.</ref> Muita luetteloita ovat laatineet [[Hesiodos]] ja myöhemmin myös [[Gaius Iulius Hyginus|Hyginus]].
===
[[Tiedosto:Helene Paris David.jpg|
Joitakin vuosia myöhemmin, Paris, Troijan prinssi, saapui Spartaan naidakseen Helenan, jonka [[Afrodite]] oli hänelle luvannut Pariksen valittua tämän kauneimmaksi jumalattareksi, tosin samalla saaden [[Pallas Athene|Athenen]] ja [[Hera (mytologia)|Heran]] vihat niskoillensa. Afroditen lupauksen mukaisesti Helena rakastuikin häneen, halukkaana jättämään taaksensa Menelaoksen ja [[Hermione (mytologia)|Hermionen]], heidän yhdeksänvuotiaan tyttärensä, voidakseen olla uuden rakkaansa kanssa.
Helenan suhde Parikseen vaihtelee tarinan alkuperästä riippuen. Toisissa hän rakastaa tätä syvästi (kenties Afroditen vaikutuksesta, joka alun perin lupasi hänet Parikselle), kun taas toisissa hänen kuvataan olevan Troijassa kaapattuna vastoin tahtoaan tai jopa uutta miestänsä vihaavana julmana, itsekkäänä naisena, joka toi onnettomuutta kaikille hänen ympärillään. Euripideen näytelmässä ''Helena'' [[Hermes]] loi Zeuksen pyynnöstä Helenan kopion pilvistä, eikä Helena itse olisi ikinä edes mennyt Troijaan, vaan olisi viettänyt koko sodan [[Egypti]]ssä. Kaiken kaikkiaan häntä luonnehdittiin tavattoman kauniiksi.
=== Troijan tuho ===
Kun Menelaos huomasi puolisonsa hävinneen, hän kutsui kaikki aiemmat kosijat paikalle täyttämään valansa. Tästä alkoi Troijan sota, johon lähes koko [[Kreikka]] osallistui joko Troijaan hyökäten tai sitä puolustaen.
Rivi 34 ⟶ 40:
Menelaos oli vaatinut, että ainoastaan hän saisi surmata uskottoman vaimonsa; mutta kun hän nosti miekkansa niin tehdäkseen, tämän kauneus sai hänet tiputtamaan miekan kädestään, ja viemään hänet kanssaan takaisin Kreikkaan.
=== Herodotos ===
[[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan Helena ei koskaan mennyt Troijaan. Pariksen täytyi pysähtyä Egyptissä matkallaan kotiin, jossa hänen palvelijansa kertoivat egyptiläisille Pariksen siepanneen Menelaoksen vaimon, vaikka tämä oli osoittanut hänelle vieraanvaraisuuttaan. Egyptiläiset nuhtelivat Parista ja ilmoittivät pidättävänsä tämän varastamat aarteet – Helena mukaan luettuna, kunnes Menelaos tulisi ne noutamaan takaisin. Paris saisi kolme päivää aikaa poistua heidän rannoiltaan.
Herodotos jatkaa tästä vielä pidemmälle väittäen [[Homeros|Homeroksen]] olleen tietoinen tästä jättäen sen huomioimatta ainoastaan poeettisista syistä.<ref>Herodotos, ''Historia'' ii</ref> Herodotos myös kertoo, että heti sodan aluksi troijalaiset ilmoittivat kreikkalaisille, ettei heillä ole sen paremmin aarretta kuin Helenaakaan. Kreikkalaiset eivät tätä kuitenkaan uskoneet ennen kuin Troija oli hävitetty. Tämän jälkeen he lähettivät Menelaoksen Egyptiin noutamaan takaisin omansa.
=== Kohtalo ===
Helena palasi Spartaan ja eli aikansa Menelaoksen puolisona kohdaten tuolloin ''Odysseian'' mukaan myös [[Telemakhos|Telemakhoksen]]. Menelaoksen kuoleman jälkeen hänet karkotti maasta tämän poika, [[Megapenthes]]. Euripideen ''Orestes''-näytelmässä Helena oli jo kauan sitten jättänyt maanpäällisen elämän taakseen ollen nostettuna Olympokselle melkein välittömästi Menelaoksen paluun jälkeen.
== Myöhemmät traditiot ==
Rivi 52 ⟶ 60:
{{commons-rivi|Helen|Helena}}
[[Luokka:
| |||