Ero sivun ”Welsh corgi pembroke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| alkuperämaa={{Wales}}, {{Iso-Britannia}}
| määrä=Suomessa rekisteröity 9&nbsp;325<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=39 Suomen Kennelliitto. ''Welsh corgi pembroke''. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016.] Haettu 11.8.2016.</ref>
| syntyaika=n.1000 3&nbsp;000eaa<br>omana vuottarotuna sittenvuodesta 1934
| alkuperäinen käyttö=paimenkoira
| nykyinen käyttö=seurakoira
| elinikä=12-13 vuotta<ref name="akc">[https://www.akc.org/dog-breeds/pembroke-welsh-corgi/ Pembroke Welsh Corgi]. American Kennel Club. Viitattu 10.2.2020.</ref>
| elinikä=
| lempinimet=Ci Sodli, pemu
| FCI=ryhmä 1 jaosLammas- ja karjakoirat<br>alaryhmä 1 Lammaskoirat<br>#39
| paino=uros 10–1410–12 kg, narttu 10–139–11 kg
| korkeus=25,4–30,525–30 cm
| värit=yksivärinenfawn, punainen, [[soopeli (koiraväri)|soopeli]], kellanruskeatai ([[fawn]])black tai& [[merkkivärinen|mustatan<br>- parkinruskeinvalkoisin merkein]] tai ilman
}}
 
'''Welsh corgi pembroke''' (kymriksi ''Corgi Sir Benfro'') on brittiläinen koirarotu. [[welsh corgi|Welsh corgista]] on aikojen kuluessa syntynyt kaksi muunnosta: pembroke ja [[welsh corgi cardigan|cardigan]], joita nykyisin jalostetaan erillisinä rotuina. Corgit ovat pienehköjä, lyhytraajaisia karjakoiria, joita nykyään pidetään lähinnä seurakoirina.
 
== HistoriaUlkonäkö ==
Pembroke on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja matala sekä suhteellisen vankka. Korvat ovat huomattavan suuret, pystyt ja pyöreäkärkiset. Pembroken häntä voi olla luonnostaan töpö tai täyspitkä, jolloin se on selkälinjan tasolla. Corgin vahva, puolipitkä ja kaksinkertainen turkki on helppohoitoinen. Karvanlähtöaika on tyypillisesti kahdesti vuodessa. Pembroken pää on ketun pään tapainen. Rodulla on taipumusta ylensyöntiin, mikä saattaa aiheuttaa sille selkävaivoja. Sallitut värit ovat fawn (kellanruskea), punainen, soopeli ja black & tan (musta punaruskein merkein). Vähäiset valkoiset merkit sallitaan päässä, kuonossa, niskassa, rinnassa ja raajoissa. Säkäkorkeus on noin 25-30 cm. Urokset painavat noin 10-12 kg ja nartut 9-11 kg.<ref name="skl">[https://www.kennelliitto.fi/files/welsh-corgi-pembroke Welsh corgi pembroke]. Suomen Kennelliitto, 3.3.2011. Viitattu 10.2.2020.</ref>
Welsh corgien uskotaan asuneen kotiseudullaan Walesissa jo yli 3&nbsp;000 vuotta sitten. Niiden esi-isät tulivat Walesiin kelttiläisten heimojen mukana – samasta kantamuodosta uskotaan [[mäyräkoira|mäyräkoirien]] syntyneen. Erään tulkinnan mukaan nimi ''corgi'' tulee kymrinkielisistä sanoista ''cor'' ([[suomen kieli|suom.]] ”''kääpiö''”) ja ''gi'' (”''koira''”). Toisen teorian mukaan juurena on sana ''cur'', jota nykyään käytetään halventavassa merkityksessä (”''rakki''” tai ”''piski''”).
 
Suurimmat ulkonäölliset eroavaisuudet cardiganiin ovat korvat (teräväkärkiset, kun taas cardiganilla pyöristyneet) ja häntä (selkeästi lyhyempi kuin cardiganilla).<ref name="akc"/>
Rotufaktan mukaan pembroket ovat Englannin kuningatar [[Elisabet II]]:n suosiossa; hän on omistanut niitä vuosien varrella lukuisia.
 
== Luonne ja käyttäytyminen ==
Corgeja käytettiin jo varhain paimennustehtävissä. Niitä saatettiin risteyttää paikallisten lammaskoirien kanssa monipuolisemman työkoiran aikaansaamiseksi. Mataluudesta oli karjakoiralle hyötyä, koska lyhytjalkaista paimenta lehmät eivät yltäneet helposti potkaisemaan. Corgi oli arvostettu ja monipuolinen käyttökoira, jossa oli samalla kertaa karjapaimen, tuholaistorjuja, vahtikoira ja perheen lemmikki.
Yleisesti ottaen corgit ovat pirteitä, laumakeskeisiä paimenkoiria. Muunnosten kesken pieniä eroja on kuitenkin havaittavissa. Pembroke on Cardigania sähäkämpi luonteeltaan. Pembroke on serkkuaan enemmän koko korttelin koira. Cardigan kiintyy enemmän yhteen ihmiseen tai perheeseen ja voi olla pidättyväinen vieraita kohtaan, kun taas pembrokea pidetään cardigania helpommin innostuvana koirana, jolla ei käyttökoiran ominaisuuksista ole enää yhtä paljon jäljellä. Pembroke, kuten moni muukin rotu, on seurakoiramaistunut vuosikymmenien jalostuksen tuloksena. Koirat sopivat erinomaisesti myös lapsiperheiden lemmikeiksi, sillä ne tulevat toimeen kaikkien kanssa. Pembroket ovat myös todella leikkisiä.
 
=== Harrastukset ===
Viikingit toivat ryöstöretkillään pohjoista pystykorvatyyppiä edustaneita koiria Walesiin. Näitä koiria risteytettiin alkuperäisen corgin kanssa. Cardiganissa uskotaan olevan jäljellä enemmän alkuperäistä corgia kuin pembrokessa. Corgit ovat melko varmasti läheistä sukua nykyisille viikinkikoirien jälkeläisille [[länsigöötanmaanpystykorva|länsigöötanmaanpystykorville]], mutta eri näkemyksiä on ollut siitä, toivatko viikingit corgeja Walesista kotiseudulleen vai omia pohjoisia koiriaan Walesiin. Nykyään jälkimmäistä vaihtoehtoa pidetään todennäköisempänä.
Pembrokeja käytetään vuosittain runsaasti näyttelyissä, mutta myös innokkaita agilityn ja tokon harrastusta esiintyy. Myös pelastuskoiraharrastus on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan.
 
Varsinaisten kilpalajien ulkopuoleltakin löytyy runsaasti mielekästä tekemistä corgille. Esimerkiksi uusien temppujen opettelu on aktivoivaa puuhaa sekä koiralle että ohjaajalle.
1800-luvun lopulla alkoi koiranäyttelytoiminta, jota ilman koneistumisen myötä tarpeettomiksi käyneet koirat olisivat ehkä kuolleet sukupuuttoon. Vasta 1920-luvulla alettiin rodusta käyttää säännöllisesti nimitystä corgi. Pembrokea ja cardigania ei kuitenkaan vieläkään pidetty erillisinä rotuina, vaan niitä risteytettiin keskenään vuoteen 1933, jolloin rodut eriytettiin toisistaan.
 
== UlkonäköAlkuperä ==
Keskiajalla Flanderin eli nykyisen Pohjois-Belgian alueen kutojat olivat erityisen arvostettuja, ja vuonna 1107 Britannian Henry I kutsui joukon sikäläisiä käsityöläisiä Lounais-Walesiin. Heidän uskotaan tuoneen mukanaan kotimaansa lammas- ja karjakoiria, jotka olivat todennäköisesti nykyisen welsh corgi pembroken esi-isiä.<ref name="akc"/>
Pembroke on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja matala sekä suhteellisen vankka. Korvat ovat huomattavan suuret, pystyt ja pyöreäkärkiset. Pembroken häntä voi olla luonnostaan töpö tai täyspitkä, jolloin se on selkälinjan tasolla. Corgin vahva, puolipitkä ja kaksinkertainen turkki on helppohoitoinen. Karvanlähtöaika on tyypillisesti kahdesti vuodessa. Pembroken pää on ketun pään tapainen. Rodulla on taipumusta ylensyöntiin, mikä saattaa aiheuttaa sille selkävaivoja.
 
Corgeja käytettiin jo varhain paimennustehtävissä. Niitä saatettiin risteyttää paikallisten lammaskoirien kanssa monipuolisemman työkoiran aikaansaamiseksi. Mataluudesta oli karjakoiralle hyötyä, koska lyhytjalkaista paimenta lehmät eivät yltäneet helposti potkaisemaan. Corgi oli arvostettu ja monipuolinen käyttökoira, jossa oli samalla kertaa karjapaimen, tuholaistorjuja, vahtikoira ja perheen lemmikki.
== Luonne ==
Yleisesti ottaen corgit ovat pirteitä, laumakeskeisiä paimenkoiria. Muunnosten kesken pieniä eroja on kuitenkin havaittavissa. Pembroke on Cardigania sähäkämpi luonteeltaan. Pembroke on serkkuaan enemmän koko korttelin koira. Cardigan kiintyy enemmän yhteen ihmiseen tai perheeseen ja voi olla pidättyväinen vieraita kohtaan, kun taas pembrokea pidetään cardigania helpommin innostuvana koirana, jolla ei käyttökoiran ominaisuuksista ole enää yhtä paljon jäljellä. Pembroke, kuten moni muukin rotu, on seurakoiramaistunut vuosikymmenien jalostuksen tuloksena. Koirat sopivat erinomaisesti myös lapsiperheiden lemmikeiksi, sillä ne tulevat toimeen kaikkien kanssa. Pembroket ovat myös todella leikkisiä.
 
Viikingit toivat ryöstöretkillään pohjoista pystykorvatyyppiä edustaneita koiria Walesiin. Näitä koiria risteytettiin alkuperäisen corgin kanssa. Cardiganissa uskotaan olevan jäljellä enemmän alkuperäistä corgia kuin pembrokessa, ja cardigan on samalla myös rotuna pembrokea vanhempi<ref name="akc"/>. Corgit ovat melko varmasti läheistä sukua nykyisille viikinkikoirien jälkeläisille [[länsigöötanmaanpystykorva|länsigöötanmaanpystykorville]], mutta eri näkemyksiä on ollut siitä, toivatko viikingit corgeja Walesista kotiseudulleen vai omia pohjoisia koiriaan Walesiin. Nykyään jälkimmäistä vaihtoehtoa pidetään todennäköisempänä.
== Harrastukset ==
Pembrokeja käytetään vuosittain runsaasti näyttelyissä, mutta myös innokkaita agilityn ja tokon harrastusta esiintyy. Myös pelastuskoiraharrastus on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan.
 
1800-luvun lopulla alkoi koiranäyttelytoiminta, jota ilman koneistumisen myötä tarpeettomiksi käyneet koirat olisivat ehkä kuolleet sukupuuttoon. Jo tuolloin pembrokea ja cardigania kasvatettiin erillisinä rotuina, mutta niitä kuitenkin risteytettiin edelleen silloin tällöin keskenään.<ref name="akc"/> Vasta 1920-luvulla alettiin rodusta käyttää säännöllisesti nimitystä corgi. Pembrokea ja cardigania ei kuitenkaan vieläkään pidetty erillisinä rotuina, vaan niitä risteytettiin keskenään vuoteen 1933, jolloin rodut eriytettiin toisistaan.
Varsinaisten kilpalajien ulkopuoleltakin löytyy runsaasti mielekästä tekemistä corgille. Esimerkiksi uusien temppujen opettelu on aktivoivaa puuhaa sekä koiralle että ohjaajalle.
 
Rotufaktan mukaan pembroketPembroket ovat Englannin kuningatar [[Elisabet II]]:n suosiossa; ja hän on omistanut niitä vuosien varrella lukuisia.
 
=== Etymologia ===
Welsh corgien uskotaan asuneen kotiseudullaan Walesissa jo yli 3&nbsp;000 vuotta sitten. Niiden esi-isät tulivat Walesiin kelttiläisten heimojen mukana – samasta kantamuodosta uskotaan [[mäyräkoira|mäyräkoirien]] syntyneen. Erään tulkinnan mukaan nimi ''corgi'' tulee kymrinkielisistä sanoista ''cor'' ([[suomen kieli|suom.]] ”''"kääpiö''”") ja ''gi'' (”''"koira''”"). Toisen teorian mukaan juurena on sana ''cur'', jota nykyään käytetään halventavassa merkityksessä (”''"rakki''”" tai "piski"). Kolmannen teorian mukaan sana olisi esiintynyt alun perin muodossa ''piskikergie''”) ja tarkoittaneen muinaiskeltin kielellä "koiraa".<ref name="akc-cardi">[https://www.akc.org/dog-breeds/cardigan-welsh-corgi/ Cardigan Welsh Corgi]. American Kennel Club. Viitattu 10.2.2020.</ref>
 
== Terveys ==