Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: tekstiä poistettu Visuaalinen muokkaus
Merkkaukset: tekstiä poistettu Visuaalinen muokkaus
Rivi 28:
 
==Tausta==
Fidel Castron noustua 1959 [[Kuuban vallankumous|vallankumouksen]] myötä valtaan [[Kuuba]] solmi diplomaattiset ja kaupalliset suhteet Neuvostoliittoon vuoden 1960 alkupuolella. Yhdysvaltojen aseistama ja sen Guatemalassa kouluttama [[Fidel Castro]]a syrjäyttämistä tavoittelevan 1 400 kuubalaisen kapinallisten joukko suoritti keväällä 1961 [[Sikojenlahden maihinnousu|maihinnousun Sikojenlahdella]] Kuuban etelärannikolla. Kuuban armeija kuitenkin löi maihinnousujoukot vain kahdessa päivässä, jonka jälkeen Castro julisti vallankumouksen olleen luonteeltaan sosialistinen.Kriisin Sekäkärjistyminen Kuuban että Neuvostoliiton johdossa uskottiin USA:n valmistelevan uutta maihinnousua Kuubaan. Näin ollen Castro aloitti sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa. YhdysvallatÁ iskuvoima oli viidellä ohjusrykmentillä, joilla oli yhteensä muutamia kymmeniä ydinohjuksia. Niiden lisäksi saarelle onnistuttiin siirtämään muun muassa hävittäjälentorykmentti, miina- ja torpedolentorykmentti, ilmatorjuntaohjusdivisioona, rannikko-ohjusrykmentti, neljä moottoroitua jalkaväkirykmenttiä sekä tuki- ja huoltoyksiköitä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kuubassa nousi tällöin yli 40 000 mieheen. [[Tiedosto:Cubacrisis 17 Oct 1962.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain ilmavoimien ottama valokuva yhdestä epäillystä laukaisupaikasta. Sagua la Grande, Kuuba, 17. lokakuuta 1962.]]
 
==Kriisin kärjistyminen==
Tilanne kärjistyi kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Osmo Apunen | Nimeke =Murrosaikojen maailmanpolitiikka | Vuosi =2004 | Kappale = | Sivu =286 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.3.2008 }}</ref> Ohjuksien 2&nbsp;000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington (DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti.
 
=== Tilanne kärjistyi kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Osmo Apunen | Nimeke =Murrosaikojen maailmanpolitiikka | Vuosi =2004 | Kappale = | Sivu =286 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.3.2008 }}</ref> Ohjuksien 2&nbsp;000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington (DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti. ===
Lokakuun 19. päivään mennessä tiedustelulennot havaitsivat neljä valmista tuliasema-aluetta. Suunniteltu vahvuus oli 40 ohjusta. 22. päivä Yhdysvaltain presidentti [[John F. Kennedy]] ilmoitti televisiopuheessaan, että hyökkäys Kuubasta kostettaisiin Neuvostoliitolle, ja asetti saarron, joka esti enempien ohjusten laivaamisen Kuubaan.<ref name="apunen" /> Maihinnousua suunniteltiin, mutta Kuubassa oli taktisten ydinaseiden lisäksi 40&nbsp;000 aseistettua neuvostoliittolaista sotilasta. 23. päivä Yhdysvallat nosti strategisten ilmavoimiensa valmiustilan [[DEFCON|DEFCON 2]] -tasolle.