Wikipedia

Ero sivun ”Musta aukko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Roquai (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 433 muokkausta
p Käyttäjän 62.148.96.28 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nitraus tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
oli paskaa niin muutin sen vielä tuplasti paskemmaksi
Rivi 3:
'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä [[aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.<ref name=NASA/>
 
[[Tähti]]en massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaaw
[[Tähti]]en massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien [[Aurinko|aurinkojen]] [[auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[galaksi]]en, myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].<ref name=NASA/>
 
<br />
Englantilainen geologi [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967.<ref name=NASA/> Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking]]in mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.{{Lähde}}
 
== Rakenne ==
{{Tähdet}}
Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.<ref name=unionedu/>
 
Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]].<ref name=unionedu/> Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[valonnopeus|valonnopeuden]].{{Lähde}}
 
Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä. [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.{{Lähde}}
 
Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.<ref name=":0">{{Verkkoviite|nimeke = Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja|osoite = http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/mustien-aukkojen-koolle-loytyi-ylaraja.html |julkaisu = www.avaruus.fi|viitattu = 2015-12-14}}</ref>
 
Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:{{Lähde}}
 
*[[Karl Schwarzschild|Schwarzschildin]] aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
Rivi 31 ⟶ 17:
 
=== Muita rakennemalleja ===
Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälinpdaewdawdsedhkuolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi. <ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=S. W. Hawking|Otsikko=Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes|Julkaisu=arXiv:1709.01525v1|Ajankohta=2014-01-22|Julkaisija=|www=https://arxiv.org/abs/1401.5761v1|Kieli=en}}</ref>
 
Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:
Rivi 37 ⟶ 23:
* Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia. <ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Vitor Cardoso, Paolo Pani|Otsikko=Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes|Julkaisu=Nature Astronomy|Ajankohta=2017-9|Numero=9|Sivut=586–591|Doi=10.1038/s41550-017-0225-y|Issn=2397-3366|www=http://www.nature.com/articles/s41550-017-0225-y|Kieli=en}}</ref>
 
* Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi. <ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=S.D. Mathur|Otsikko=The fuzzball proposal for black holes: an elementary review|Julkaisu=Fortschritte der Physik|Ajankohta=2005-07-15|Numero=7-8|Sivut=793–827|Doi=10.1002/prop.200410203|Issn=0015-8208|www=http://doi.wiley.com/10.1002/prop.200410203|Kieli=en}}</ref> Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.
 
Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista. <ref name=":1" />
Rivi 50 ⟶ 36:
[[Galaksi]]en ytimissä on [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.{{Lähde}}{{Selvennä|"eksoottisuus" kaipaa selventämistä}}
 
Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite = http://arxiv.org/abs/1511.08502|nimeke = How Big Can a Black Hole Grow?|julkaisu = arXiv|julkaisija = |viitattu = |tekijä = Andrew King|ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/mustien-aukkojen-koolle-loytyi-ylaraja.html|nimeke=Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja|julkaisu=www.avaruus.fi|viitattu=2015-12-14}}</ref> Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa.<ref name=":0" /> Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia.<ref name=":0" /> Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen.<ref name=":0" /> Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.{{Lähde}}
 
Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa [[Hawkingin säteily]]nä.{{Lähde}}
Rivi 62 ⟶ 48:
Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta. [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-se-on-historiallinen-kuva-mustasta-aukosta-julki/7360064|nimeke=Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=MTV uutiset|viitattu=}}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 81 ⟶ 67:
*{{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Leena | Nimeke=[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Isbn = 951-0-24866-5}}
 
== Aiheesta muualla ==
'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[Tähti|Tähtien]] massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
Englantilainen geologi [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== Sisällysluettelo ==
 
* [[Musta aukko#Rakenne|1Rakenne]]
** [[Musta aukko#Muita%20rakennemalleja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[Musta aukko#Syntymekanismi|2Syntymekanismi]]
* [[Musta aukko#Havaitseminen|3Havaitseminen]]
* [[Musta aukko#L%C3%A4hteet|4Lähteet]]
** [[Musta aukko#Viitteet|4.1Viitteet]]
* [[Musta aukko#Kirjallisuutta|5Kirjallisuutta]]
* [[Musta aukko#Aiheesta%20muualla|6Aiheesta muualla]]
 
== Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
'''[[Tähti|Tähdet]]'''
 
[[Tähden nimi|Nimeäminen]] · [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[Tähtien kehitys|Kehitys]] · [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[Tähtijärjestelmä]] · [[Eksoplaneetta]]
 
[[:Luokka:Luettelot tähdistä|Luettelot tähdistä]]
 
Näytä
 
Synty ja kehitys
 
Näytä
 
Luminositeettiluokitus
 
Näytä
 
Spektriluokitus
 
Näytä
 
Jäänteet
 
Näytä
 
Nukleosynteesi
 
Näytä
 
Yleiset ominaisuudet
 
Näytä
 
Aiheeseen liittyvää<center>[[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä. [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.
 
Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
* [[Karl Schwarzschild|Schwarzschildin]] aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
* Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös [[ergosfääri]]
* Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa
* Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko
 
Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Teoreettisessa [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ===
Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.
 
Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:
 
* Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia. <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi. <span class="reference" id="cite_ref-7"></span> Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.
 
Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.
 
== Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
: ,
 
jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[Galaksi|Galaksien]] ytimissä on [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.
Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Jos musta aukko on [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta. [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
 
* Hawking, Stephen W.: ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ===
 
# [[Musta aukko#cite%20ref-1|↑]] Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
# ↑ [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# ↑ [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# ↑ [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[Musta aukko#cite%20ref-5|↑]] S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en
# ↑ [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-7|↑]] S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827. [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-8|↑]] Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)
# [[Musta aukko#cite%20ref-9|↑]] Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.
 
== Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
 
* Enqvist, Kari: ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-83-6.
* Hawking, Stephen W.: ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001. ISBN 951-97790-0-0.
* Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* Tähtinen, Leena: ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
 
* Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014
* Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009
* Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005
* Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
* Scholarpedia: Black holes (englanniksi)
 
[[Toiminnot:Luokat|Luokat]]:
 
* [[:Luokka:Astrofysiikka|Astrofysiikka]]
* [[:Luokka:Mustat aukot|Mustat aukot]]
* [[:Luokka:Suhteellisuusteoria|Suhteellisuusteoria]]
* [[:Luokka:Tähden kehitys|Tähden kehitys]]
 
== Navigointivalikko ==
 
* Et ole kirjautunut
* [[Toiminnot:Oma keskustelu|Keskustelu]]
* [[Toiminnot:Omat muokkaukset|Muokkaukset]]
* Luo tunnus
* Kirjaudu sisään
 
* [[Musta aukko|Artikkeli]]
* [[Keskustelu:Musta aukko|Keskustelu]]
 
* [[Musta aukko|Lue]]
* Muokkaa
* Muokkaa wikitekstiä
* Näytä historia
 
* [[wikipedia:Etusivu|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta]]
* [[wikipedia:Selaa luokittain|Kaikki sivut]]
* [[Toiminnot:Satunnainen sivu|Satunnainen artikkeli]]
 
=== Osallistuminen ===
 
* [[Ohje:Sisällys|Ohje]]
* [[wikipedia:Kahvihuone|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]
* [[Toiminnot:Tuoreet muutokset|Tuoreet muutokset]]
 
=== Työkalut ===
 
* [[Toiminnot:Tänne viittaavat sivut/Musta aukko|Tänne viittaavat sivut]]
* [[Toiminnot:Linkitetyt muutokset/Musta aukko|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[Toiminnot:Toimintosivut|Toimintosivut]]
* Ikilinkki
* Sivun tiedot
* Wikidata-kohde
* Viitetiedot
 
=== Muissa hankkeissa ===
 
* Wikimedia Commons
 
=== Tulosta tai vie ===
 
* Luo kirja
* Lataa PDF-tiedostona
* Tulostettava versio
 
=== Muilla kielillä ===
 
* Башҡортса
* Български
* Deutsch
* Eesti
* English
* 한국어
* עברית
* Русский
* Svenska
 
Muokkaa linkkejä
 
* Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.
* Teksti on saatavilla [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot. Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Ongelma artikkelissa?]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[Tähti|Tähtien]] massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[Musta aukko#Rakenne|1Rakenne]]
** [[Musta aukko#Muita%20rakennemalleja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[Musta aukko#Syntymekanismi|2Syntymekanismi]]
* [[Musta aukko#Havaitseminen|3Havaitseminen]]
* [[Musta aukko#L%C3%A4hteet|4Lähteet]]
** [[Musta aukko#Viitteet|4.1Viitteet]]
* [[Musta aukko#Kirjallisuutta|5Kirjallisuutta]]
* [[Musta aukko#Aiheesta%20muualla|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[Tähti|Tähdet]]'''
 
[[Tähden nimi|Nimeäminen]] · [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[Tähtien kehitys|Kehitys]] · [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[Tähtijärjestelmä]] · [[Eksoplaneetta]]
 
[[:Luokka:Luettelot tähdistä|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[Karl Schwarzschild|Schwarzschildin]] aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia '''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voima<span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|kas, ettei yksikään]] [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä. [[Tähti|Tähtien]] massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]]. [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[Musta aukko#Rakenne|1Rakenne]]
** [[Musta aukko#Muita%20rakennemalleja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[Musta aukko#Syntymekanismi|2Syntymekanismi]]
* [[Musta aukko#Havaitseminen|3Havaitseminen]]
* [[Musta aukko#L%C3%A4hteet|4Lähteet]]
** [[Musta aukko#Viitteet|4.1Viitteet]]
* [[Musta aukko#Kirjallisuutta|5Kirjallisuutta]]
* [[Musta aukko#Aiheesta%20muualla|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[Tähti|Tähdet]]'''
 
[[Tähden nimi|Nimeäminen]] · [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[Tähtien kehitys|Kehitys]] · [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[Tähtijärjestelmä]] · [[Eksoplaneetta]]
 
[[:Luokka:Luettelot tähdistä|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[Karl Schwarzschild|Schwarzschildin]] aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Artikkelien ongelmat| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|,]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[Galaksi|Galaksien]] ytimissä on [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[Musta aukko#cite%20ref-1|↑]] Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[Musta aukko#cite%20ref-5|↑]] S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-7|↑]] S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827. [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-8|↑]] Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)
# [[Musta aukko#cite%20ref-9|↑]] Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[Toiminnot:Luokat|Luokat]]:
 
* [[:Luokka:Astrofysiikka|Astrofysiikka]]
* [[:Luokka:Mustat aukot|Mustat aukot]]
* [[:Luokka:Suhteellisuusteoria|Suhteellisuusteoria]]
* [[:Luokka:Tähden kehitys|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Et ole kirjautunut]]
* [[Toiminnot:Oma keskustelu|Keskustelu]]
* [[Toiminnot:Omat muokkaukset|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirjaudu sisään]]
 
* [[Musta aukko|Artikkeli]]
* [[Keskustelu:Musta aukko|Keskustelu]]
 
* [[Musta aukko|Lue]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä historia]]
 
* [[wikipedia:Etusivu|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.<ref name="NASA" />[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[galaksi]]en, myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967.<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori]] [[Stephen Hawking]]in mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Rakenne]]==
{{Tähdet}}
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.<ref name="unionedu" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]].<ref name="unionedu" /> [[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontin sisäpuolella]] [[pakonopeus]] ylittää [[valonnopeus|valonnopeuden]].{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]<ref name=":0" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:{{Lähde}}]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
*[[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.{{Lähde}}
 
===[[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja]]===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]] <ref name=":2" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <ref name=":1" />
 
*[[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <ref name=":3" /> [[wikipedia:Tietoja|Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]] <ref name=":1" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi]]==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[supernova]]räjähdyksessä. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:{{Lähde}}]]
 
:[[wikipedia:Tietoja|<math>r_s = {2GM \over c^2} </math>,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio (<math>6{,}67 \times 10^{-11}</math> Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa]]n kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9&nbsp;mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.{{Lähde}}{{Selvennä|"eksoottisuus" kaipaa selventämistä}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa.]]<ref name=":4" /><ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily]]nä.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen]]==
[[Tiedosto:BH LMC.png|thumb|300px|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[valo]]n taipuminen tai [[tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[röntgensäteily]]ä, on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.<ref name=":5" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Lähteet]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=[[Ajan lyhyt historia]] | Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos| Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisija= WSOY |Julkaisipaikka = Helsinki | Vuosi=2000 | Isbn = 951-0-19440-9}}]]
 
===[[wikipedia:Tietoja|Viitteet]]===
{{Viitteet | viitteet =
<ref name=NASA>{{Verkkoviite| osoite = http://science.nasa.gov/astrophysics/focus-areas/black-holes/ | nimike = Black Holes | julkaisija = NASA | ajankohta = 21.1.2015 | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=unionedu>{{Verkkoviite| osoite = http://minerva.union.edu/vianil/web_stuff2/Structure_of_Black_Holes.htm | nimike = The Structure of Black Holes | julkaisija = http://minerva.union.edu | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30082-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Greene, Brian | Nimeke=Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus | Suomentaja= Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2005 | Isbn = 952-5202-83-6}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W.| Vuosi=2003| Nimeke=[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]| Suomentaja=Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY| Isbn = 951-0-28400-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Maalampi, Jukka (toim.) | Nimeke=Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Fysiikan kustannus | Vuosi=2001 | Isbn = 951-97790-0-0 }}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Smolin, Lee | Nimeke=Kvanttipainovoima | Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Isbn = 951-0-26895-X}} Tieteen huiput]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Leena | Nimeke=[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Isbn = 951-0-24866-5}}]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historia]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kaikki sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Satunnainen artikkeli]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Osallistuminen]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Ohje]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ajankohtaista]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tuoreet muutokset]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Työkalut]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Tänne viittaavat sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Toimintosivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ikilinkki]]
* [[wikipedia:Tietoja|Sivun tiedot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Wikidata-kohde]]
* [[wikipedia:Tietoja|Viitetiedot]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muissa hankkeissa]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Wikimedia Commons]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Tulosta tai vie]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Luo kirja]]
* [[wikipedia:Tietoja|Lataa PDF-tiedostona]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tulostettava versio]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muilla kielillä]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Башҡортса]]
* [[wikipedia:Tietoja|Български]]
* [[wikipedia:Tietoja|Deutsch]]
* [[wikipedia:Tietoja|Eesti]]
* [[wikipedia:Tietoja|English]]
* [[wikipedia:Tietoja|한국어]]
* [[wikipedia:Tietoja|עברית]]
* [[wikipedia:Tietoja|Русский]]
* [[wikipedia:Tietoja|Svenska]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Muokkaa linkkejä]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.]]
* [[wikipedia:Tietoja|Teksti on saatavilla]] [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.[[wikipedia:Tietoja|Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.Ongelma artikkelissa?]]
 
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia '''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voima<span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja|kas, ettei yksikään]] [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä. [[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]]. [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historia'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.<ref name="NASA" />[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[galaksi]]en, myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967.<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori]] [[Stephen Hawking]]in mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Rakenne]]==
{{Tähdet}}
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.<ref name="unionedu" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]].<ref name="unionedu" /> [[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontin sisäpuolella]] [[pakonopeus]] ylittää [[valonnopeus|valonnopeuden]].{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]<ref name=":0" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:{{Lähde}}]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
*[[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.{{Lähde}}
 
===[[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja]]===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]] <ref name=":2" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <ref name=":1" />
 
*[[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <ref name=":3" /> [[wikipedia:Tietoja|Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]] <ref name=":1" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi]]==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[supernova]]räjähdyksessä. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:{{Lähde}}]]
 
:[[wikipedia:Tietoja|<math>r_s = {2GM \over c^2} </math>,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio (<math>6{,}67 \times 10^{-11}</math> Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa]]n kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9&nbsp;mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.{{Lähde}}{{Selvennä|"eksoottisuus" kaipaa selventämistä}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa.]]<ref name=":4" /><ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily]]nä.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen]]==
[[Tiedosto:BH LMC.png|thumb|300px|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[valo]]n taipuminen tai [[tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[röntgensäteily]]ä, on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.<ref name=":5" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Lähteet]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=[[Ajan lyhyt historia]] | Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos| Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisija= WSOY |Julkaisipaikka = Helsinki | Vuosi=2000 | Isbn = 951-0-19440-9}}]]
 
===[[wikipedia:Tietoja|Viitteet]]===
{{Viitteet | viitteet =
<ref name=NASA>{{Verkkoviite| osoite = http://science.nasa.gov/astrophysics/focus-areas/black-holes/ | nimike = Black Holes | julkaisija = NASA | ajankohta = 21.1.2015 | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=unionedu>{{Verkkoviite| osoite = http://minerva.union.edu/vianil/web_stuff2/Structure_of_Black_Holes.htm | nimike = The Structure of Black Holes | julkaisija = http://minerva.union.edu | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30082-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Greene, Brian | Nimeke=Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus | Suomentaja= Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2005 | Isbn = 952-5202-83-6}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W.| Vuosi=2003| Nimeke=[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]| Suomentaja=Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY| Isbn = 951-0-28400-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Maalampi, Jukka (toim.) | Nimeke=Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Fysiikan kustannus | Vuosi=2001 | Isbn = 951-97790-0-0 }}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Smolin, Lee | Nimeke=Kvanttipainovoima | Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Isbn = 951-0-26895-X}} Tieteen huiput]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Leena | Nimeke=[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Isbn = 951-0-24866-5}}]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historia]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kaikki sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Satunnainen artikkeli]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Osallistuminen]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Ohje]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ajankohtaista]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tuoreet muutokset]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Työkalut]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Tänne viittaavat sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Toimintosivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ikilinkki]]
* [[wikipedia:Tietoja|Sivun tiedot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Wikidata-kohde]]
* [[wikipedia:Tietoja|Viitetiedot]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muissa hankkeissa]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Wikimedia Commons]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Tulosta tai vie]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Luo kirja]]
* [[wikipedia:Tietoja|Lataa PDF-tiedostona]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tulostettava versio]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muilla kielillä]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Башҡортса]]
* [[wikipedia:Tietoja|Български]]
* [[wikipedia:Tietoja|Deutsch]]
* [[wikipedia:Tietoja|Eesti]]
* [[wikipedia:Tietoja|English]]
* [[wikipedia:Tietoja|한국어]]
* [[wikipedia:Tietoja|עברית]]
* [[wikipedia:Tietoja|Русский]]
* [[wikipedia:Tietoja|Svenska]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Muokkaa linkkejä]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.]]
* [[wikipedia:Tietoja|Teksti on saatavilla]] [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.[[wikipedia:Tietoja|Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.Ongelma artikkelissa?]]
 
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia '''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voima<span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja|kas, ettei yksikään]] [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä. [[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]]. [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustis'''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.<ref name="NASA" />[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[galaksi]]en, myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967.<ref name="NASA" /> [[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori]] [[Stephen Hawking]]in mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Rakenne]]==
{{Tähdet}}
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.<ref name="unionedu" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]].<ref name="unionedu" /> [[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontin sisäpuolella]] [[pakonopeus]] ylittää [[valonnopeus|valonnopeuden]].{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]<ref name=":0" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:{{Lähde}}]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
*[[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
*[[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.{{Lähde}}
 
===[[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja]]===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]] <ref name=":2" />
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
*[[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <ref name=":1" />
 
*[[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <ref name=":3" /> [[wikipedia:Tietoja|Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]] <ref name=":1" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi]]==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[supernova]]räjähdyksessä. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:{{Lähde}}]]
 
:[[wikipedia:Tietoja|<math>r_s = {2GM \over c^2} </math>,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio (<math>6{,}67 \times 10^{-11}</math> Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa]]n kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9&nbsp;mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.{{Lähde}}{{Selvennä|"eksoottisuus" kaipaa selventämistä}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa.]]<ref name=":4" /><ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen.]]<ref name=":0" /> [[wikipedia:Tietoja|Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.{{Lähde}}]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily]]nä.{{Lähde}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen]]==
[[Tiedosto:BH LMC.png|thumb|300px|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[valo]]n taipuminen tai [[tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[röntgensäteily]]ä, on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.{{Lähde}}
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.<ref name=":5" />
 
==[[wikipedia:Tietoja|Lähteet]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=[[Ajan lyhyt historia]] | Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos| Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisija= WSOY |Julkaisipaikka = Helsinki | Vuosi=2000 | Isbn = 951-0-19440-9}}]]
 
===[[wikipedia:Tietoja|Viitteet]]===
{{Viitteet | viitteet =
<ref name=NASA>{{Verkkoviite| osoite = http://science.nasa.gov/astrophysics/focus-areas/black-holes/ | nimike = Black Holes | julkaisija = NASA | ajankohta = 21.1.2015 | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=unionedu>{{Verkkoviite| osoite = http://minerva.union.edu/vianil/web_stuff2/Structure_of_Black_Holes.htm | nimike = The Structure of Black Holes | julkaisija = http://minerva.union.edu | viitattu = 4.2.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
}}
 
==[[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta]]==
 
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30082-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Greene, Brian | Nimeke=Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus | Suomentaja= Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2005 | Isbn = 952-5202-83-6}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W.| Vuosi=2003| Nimeke=[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]| Suomentaja=Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY| Isbn = 951-0-28400-9}}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Maalampi, Jukka (toim.) | Nimeke=Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Fysiikan kustannus | Vuosi=2001 | Isbn = 951-97790-0-0 }}]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Smolin, Lee | Nimeke=Kvanttipainovoima | Suomentaja= Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Isbn = 951-0-26895-X}} Tieteen huiput]]
*[[wikipedia:Tietoja|{{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Leena | Nimeke=[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Isbn = 951-0-24866-5}}]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historia]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kaikki sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Satunnainen artikkeli]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Osallistuminen]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Ohje]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ajankohtaista]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tuoreet muutokset]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Työkalut]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Tänne viittaavat sivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Toimintosivut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Ikilinkki]]
* [[wikipedia:Tietoja|Sivun tiedot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Wikidata-kohde]]
* [[wikipedia:Tietoja|Viitetiedot]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muissa hankkeissa]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Wikimedia Commons]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Tulosta tai vie]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Luo kirja]]
* [[wikipedia:Tietoja|Lataa PDF-tiedostona]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tulostettava versio]]
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muilla kielillä]] ===
 
* [[wikipedia:Tietoja|Башҡортса]]
* [[wikipedia:Tietoja|Български]]
* [[wikipedia:Tietoja|Deutsch]]
* [[wikipedia:Tietoja|Eesti]]
* [[wikipedia:Tietoja|English]]
* [[wikipedia:Tietoja|한국어]]
* [[wikipedia:Tietoja|עברית]]
* [[wikipedia:Tietoja|Русский]]
* [[wikipedia:Tietoja|Svenska]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Muokkaa linkkejä]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.]]
* [[wikipedia:Tietoja|Teksti on saatavilla]] [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.[[wikipedia:Tietoja|Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.Ongelma artikkelissa?]]
 
'''[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko]]''' [[wikipedia:Tietoja|on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voimakas, ettei yksikään [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]].
 
[[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia '''Musta aukko''' on äärimmäisen tiheä]] [[Aika-avaruus|aika-avaruuden]] [[Massa|massakeskittymä]]. Siinä [[painovoima]] on niin voima<span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja|kas, ettei yksikään]] [[hiukkanen]] tai edes [[sähkömagneettinen säteily]] pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä. [[wikipedia:Tietoja|Tähtien]] [[wikipedia:Tietoja|massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien]] [[Aurinko|aurinkojen]] [[Auringon massa|massaisia]] niin sanottuja [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], joita uskotaan olevan useimpien [[Galaksi|galaksien]], myös [[Linnunrata|Linnunradan]], [[Linnunradan keskus|keskuksissa]]. [[wikipedia:Tietoja|Englantilainen geologi]] [[John Michell]] pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita [[Pierre-Simon Laplace]], joka teoksessaan ''Exposition du système du Monde'' (1796, 'Maailmanjärjestelmän esitys') esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko [[John Wheeler]] vuonna 1967. Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori [[Stephen Hawking|Stephen Hawkingin]] mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Sisällysluettelo]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|1Rakenne]]
** [[wikipedia:Tietoja|1.1Muita rakennemalleja]]
* [[wikipedia:Tietoja|2Syntymekanismi]]
* [[wikipedia:Tietoja|3Havaitseminen]]
* [[wikipedia:Tietoja|4Lähteet]]
** [[wikipedia:Tietoja|4.1Viitteet]]
* [[wikipedia:Tietoja|5Kirjallisuutta]]
* [[wikipedia:Tietoja|6Aiheesta muualla]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
'''[[wikipedia:Tietoja|Tähdet]]'''
 
[[wikipedia:Tietoja|Nimeäminen]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Spektriluokka|Luokittelu]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Kehitys]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Hertzsprungin–Russellin kaavio|HR-kaavio]] · [[Tähden nukleosynteesi|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Tähtijärjestelmä]] [[wikipedia:Tietoja|·]] [[Eksoplaneetta]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luettelot tähdistä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Synty ja kehitys]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luminositeettiluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Spektriluokitus]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Jäänteet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Nukleosynteesi]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Yleiset ominaisuudet]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Näytä]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Aiheeseen liittyvää]]<center> [[Malline:Tähdet|n]] • k • m </center>[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan gravitaationaalinen]] [[singulariteetti]], pistemäinen kohde, jonka [[tilavuus]] on lähellä nollaa. Singulariteettiin on keskittynyt kaikki mustan aukon massa, atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri [[tiheys]] synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman.
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rajapintaa, jonka takaa mikään hiukkanen tai sähkömagneettinen aalto ei voi enää paeta, kutsutaan]] [[Tapahtumahorisontti|tapahtumahorisontiksi]]. Tapahtumahorisontin sisäpuolella [[pakonopeus]] ylittää [[Valonnopeus|valonnopeuden]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Tapahtumahorisontti on alun perin valon pakonopeuden mukaan määräytynyt laskennallinen rajapinta, josta lähtevä fotoni voisi siis vielä paeta mutta sen sisäpuolelta lähtevä fotoni tulisi mahdollisen tilapäisen ulkopuolella käynnin jälkeen palaamaan takaisin. Tapahtumahorisontille on myöhemmin käytetty tätä jyrkempää tulkintaa, jonka mukaan mikään informaatio ei voisi päästä sen ulkopuolelle. Tämä tulkinta on aiheuttanut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.]] [[Näennäishorisontti]] on rajapinta jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin.
 
[[wikipedia:Tietoja|Pyörivälle mustalle aukolle määritellään myös ellipsin muotoinen stationaarisuusraja. Sen rajan sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisuusrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
* [[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin]] [[wikipedia:Tietoja|aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös]] [[ergosfääri]]
* [[wikipedia:Tietoja|Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen]] [[alaston singulariteetti]]. Sellainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin. Niin sanotun kosmisen sensuurin konjenktuuri kieltää näiden olemassaolon.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Teoreettisessa]] [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Muita rakennemalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
[[wikipedia:Tietoja|Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Mallin kehittämiseen ratkaisevasti osallistunut Hawking on myöntänyt tilanteen toteamalla klassista rakennemallia tarkoittaen että "mustia aukkoja ei ole" ja ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla, mutta ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustan aukon rakenteelle on laadittu useita vaihtoehtoisia rakennemalliehdotuksia:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja kuten Exotic Compact Objects (ECOs), Eternally Collapsing Object (myös ECO) ja Magnetospheric Eternally Collapsing Object (MECO), ultracompact objects (UCOs), boson stars, wormholes, black stars, gravastars, superspinars, collapsed polymers. Nämä ovat kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja. Malleissa ei yleensä ole singulariteettia, jolloin ne eivät sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja, ja useissa ei ole tapahtumahorisonttia, jolloin niihin ei liity ongelmallista informaatioparadoksia.]] <span class="reference" id="cite_ref-:1_6-0"></span>
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.]] <span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Tietoja| Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Tietoja|,]]
 
[[wikipedia:Tietoja|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[wikipedia:Tietoja|Galaksien]] [[wikipedia:Tietoja|ytimissä on]] [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Tietoja|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Tietoja|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Tietoja|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Tietoja|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Tietoja|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827.]] [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)]]
# [[wikipedia:Tietoja|↑]] [[wikipedia:Tietoja|Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Tietoja|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Tietoja|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Tietoja|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Tietoja|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Tietoja|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Tietoja|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historiata aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Tietoja|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Tietoja|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[wikipedia:Tietoja|Luokat:]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Astrofysiikka]]
* [[wikipedia:Tietoja|Mustat aukot]]
* [[wikipedia:Tietoja|Suhteellisuusteoria]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Tietoja|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Tietoja|Et ole kirjautunut]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Tietoja|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Tietoja|Kirjaudu sisään]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Artikkeli]]
* [[wikipedia:Tietoja|Keskustelu]]
 
* [[wikipedia:Tietoja|Lue]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Tietoja|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Tietoja|Näytä historia]]
* [[wikipedia:Selaa luokittain|Kaikki sivut]]
* [[Toiminnot:Satunnainen sivu|Satunnainen artikkeli]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Osallistuminen]] ===
 
* [[Ohje:Sisällys|Ohje]]
* [[wikipedia:Kahvihuone|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]
* [[Toiminnot:Tuoreet muutokset|Tuoreet muutokset]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Työkalut]] ===
 
* [[Toiminnot:Tänne viittaavat sivut/Musta aukko|Tänne viittaavat sivut]]
* [[Toiminnot:Linkitetyt muutokset/Musta aukko|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[Toiminnot:Toimintosivut|Toimintosivut]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Ikilinkki]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sivun tiedot]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikidata-kohde]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Viitetiedot]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muissa hankkeissa]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikimedia Commons]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tulosta tai vie]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luo kirja]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Lataa PDF-tiedostona]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tulostettava versio]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muilla kielillä]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Башҡортса]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Български]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Deutsch]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Eesti]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|English]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|한국어]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|עברית]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Русский]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Svenska]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa linkkejä]]
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teksti on saatavilla]] [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.Ongelma artikkelissa?]]
 
<br />
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi.  Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin in]]<span class="reference" id="cite_ref-7"></span>[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|formaatioparadoksin. Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Vaikka nykyisten havaintojen on katsottu noudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä malleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten. Kehittyvien havaintolaitteiden myötä saataneen lisätietoa mahdollisista rakennemalleista.]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä]] [[Supernova|supernovaräjähdyksessä]]. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteenä]] tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella [[aika-avaruus]] on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska aukosta pakeneminen vaatisi valoa nopeamman liikkeen, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu keskustaa kohti.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Schwarzschildin säde voidaan laskea kaavasta:<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
: [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|,]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|jossa ''G'' on gravitaatiovakio ( Nm<sup>2</sup>/kg<sup>2</sup>), ''M'' on kohteen massa ja ''c'' on valon nopeus. Massaltaan]] [[Maa|Maan]] kokoisen kappaleen Schwarzschildin säde on noin 9 mm.
 
[[Galaksi|Galaksien]] ytimissä on [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisia mustia aukkoja]], jotka eivät ole syntyneet tähtien luhistumisesta. Niiden syntytapa on vielä tuntematon, mutta kaksi selitystä ovat galaksin syntymisen yhteydessä tapahtunut materian kertyminen ja [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] yhteydessä syntyminen. Syntyteoriaksi on tarjottu myös näiden kahden yhdistelmää. Koska tapahtumahorisontin säde skaalautuu lineaarisesti massan mukana, mutta sen sisäinen tilavuus suhteessa säteen kolmanteen potenssiin, ei suurien aukkojen syntyminen vaadi yhtä eksoottisia olosuhteita.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]][[Malline:Selvennä|<abbr>selvennä</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kertymällä kasvavan mustan aukon tyypilliseksi maksimimassaksi on esitetty 50 miljardia Auringon massaa. Massaraja tulee siitä, että tätä suuremmilla massoilla ei pysty syntymään vakaata kertymäkiekkoa. Tällöin aukkoon vain putoaa siihen suoraan osuva materia. Kookkain tunnettu musta aukko on 40 miljardin Auringon massainen. Tosin hiljaittain löydetyn kvasaarin TON 618 epäillään sisältävän jättiläismäisen 66 miljardin auringon massaisen mustan aukon.<sup></sup>]]''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen arvellaan pystyvän menettämään massaansa]] [[Hawkingin säteily|Hawkingin säteilynä]].<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Simuloitu kuva mustasta aukosta Magellanin pilven edessä.]]
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi]] [[Valo|valon]] taipuminen tai [[Tähti|tähden]] kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Mustilla aukoilla on ympärillään usein kertymäkiekko. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]], on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Jos musta aukko on]] [[Kaksoistähti|kaksoistähden]] toisena komponenttina, sen olemassaolon voi päätellä toisen tähden liikkeestä. Tästä syystä ja lähettämänsä röntgensäteilyn vuoksi pidetään esimerkiksi [[Cygnus X-1]]:' todennäköisenä mustana aukkona.<sup>''[[wikipedia:Merkitse lähteet|<abbr>lähde?</abbr>]]''</sup>
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Mustien aukkojen törmäyksiä voidaan havannoida]] [[Gravitaatiosäteily|gravitaatioaaltojen]] avulla. Havaintoja on saatu vuodesta 2016 alkaen eri puolille maapalloa rakennetuilla tunnistimilla.
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta.]] [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Ajan lyhyt historia]]''. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2000. ISBN 951-0-19440-9.
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ===
 
# [[Musta aukko#cite%20ref-1|↑]] Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin ''Tiede.fi''. 10.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-NASA%202-2|<sup>''c''</sup>]] Black Holes 21.1.2015. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-unionedu%203-1|<sup>''b''</sup>]] The Structure of Black Holes <nowiki>http://minerva.union.edu</nowiki>. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-1|<sup>''b''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-2|<sup>''c''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-3|<sup>''d''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:0%204-4|<sup>''e''</sup>]] Mustien aukkojen koolle löytyi yläraja ''www.avaruus.fi''. Viitattu 14.12.2015.
# [[Musta aukko#cite%20ref-5|↑]] S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. ''arXiv:1709.01525v1'', 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio. en
# [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|↑]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-0|Siirry ylös kohtaan:<sup>''a''</sup>]] [[Musta aukko#cite%20ref-:1%206-1|<sup>''b''</sup>]] Vitor Cardoso, Paolo Pani: Tests for the existence of black holes through gravitational wave echoes. ''Nature Astronomy'', 2017-9, nro 9, s. 586–591. [[Digital object identifier|doi]]:10.1038/s41550-017-0225-y. ISSN 2397-3366. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-7|↑]] S.D. Mathur: The fuzzball proposal for black holes: an elementary review. ''Fortschritte der Physik'', 15.7.2005, nro 7-8, s. 793–827. [[Digital object identifier|doi]]:10.1002/prop.200410203. ISSN 0015-8208. Artikkelin verkkoversio. en
# [[Musta aukko#cite%20ref-8|↑]] Andrew King: How Big Can a Black Hole Grow? ''arXiv''. (englanniksi)
# [[Musta aukko#cite%20ref-9|↑]] Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki MTV uutiset.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Enqvist, Kari:]] ''[[Suhteellisuusteoriaa runoilijoille]]''. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Greene, Brian: ''Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2005.]] ISBN 952-5202-83-6.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Hawking, Stephen W.:]] ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28400-9.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Maalampi, Jukka (toim.): ''Minne menet, maailmankaikkeus?: Kirjoituksia kosmoksesta''. Helsinki: Fysiikan kustannus, 2001.]] ISBN 951-97790-0-0.
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Smolin, Lee: ''Kvanttipainovoima''. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2002.]] ISBN 951-0-26895-X. Tieteen huiput
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tähtinen, Leena:]] ''[[Kuolleiden kanssa kassajonossa|Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua]]''. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24866-5.
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '''mustat aukot''' Wikimedia Commonsissa]]
 
* [[Wikiuutiset|Wikiuutisissa]] on aiheeseen liittyvä uutinen: '''''Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin'''''
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Yle: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin 25.1.2014]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 15.12.2009]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirkkonummen Komeetta: Esitelmä mustista aukoista 11.10.2005]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Curiel, Erik & Bokulich, Peter: Singularities and Black Holes ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy''. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Scholarpedia: Black holes (englanniksi)]]
 
[[Toiminnot:Luokat|Luokat]]:
 
* [[:Luokka:Astrofysiikka|Astrofysiikka]]
* [[:Luokka:Mustat aukot|Mustat aukot]]
* [[:Luokka:Suhteellisuusteoria|Suhteellisuusteoria]]
* [[:Luokka:Tähden kehitys|Tähden kehitys]]
 
== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Navigointivalikko]] ==
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Et ole kirjautunut]]
* [[Toiminnot:Oma keskustelu|Keskustelu]]
* [[Toiminnot:Omat muokkaukset|Muokkaukset]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luo tunnus]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Kirjaudu sisään]]
 
* [[Musta aukko|Artikkeli]]
* [[Keskustelu:Musta aukko|Keskustelu]]
 
* [[Musta aukko|Lue]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa wikitekstiä]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Näytä historia]]
 
* [[wikipedia:Etusivu|Etusivu]]
* [[wikipedia:Tietoja|Tietoja Wikipediasta]]
* [[wikipedia:Selaa luokittain|Kaikki sivut]]
* [[Toiminnot:Satunnainen sivu|Satunnainen artikkeli]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Osallistuminen]] ===
 
* [[Ohje:Sisällys|Ohje]]
* [[wikipedia:Kahvihuone|Kahvihuone]]
* [[wikipedia:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]
* [[Toiminnot:Tuoreet muutokset|Tuoreet muutokset]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Työkalut]] ===
 
* [[Toiminnot:Tänne viittaavat sivut/Musta aukko|Tänne viittaavat sivut]]
* [[Toiminnot:Linkitetyt muutokset/Musta aukko|Linkitettyjen sivujen muutokset]]
* [[Toiminnot:Toimintosivut|Toimintosivut]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Ikilinkki]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sivun tiedot]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikidata-kohde]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Viitetiedot]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muissa hankkeissa]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikimedia Commons]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tulosta tai vie]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Luo kirja]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Lataa PDF-tiedostona]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Tulostettava versio]]
 
=== [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muilla kielillä]] ===
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Башҡортса]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Български]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Deutsch]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Eesti]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|English]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|한국어]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|עברית]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Русский]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Svenska]]
 
[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Muokkaa linkkejä]]
 
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Sivua on viimeksi muutettu 28. tammikuuta 2020 kello 14.23.]]
* [[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Teksti on saatavilla]] [[wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot|Creative Commons Attribution/Share-Alike]] -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.[[wikipedia:Artikkelien ongelmat|Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.Ongelma artikkelissa?]]
{{Commonscat-rivi|Black holes|mustat aukot}}
{{Wikiuutiset-rivi|Ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkistettiin}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_aukko”