Ero sivun ”Maria Ramstedt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p osiojärj. |
täydennystä |
||
Rivi 1:
'''Maria Ramstedt''' (os. ''Häggblom'', kirjailijanimeltään '''Martti Humu'''; [[12. joulukuuta]] [[1852]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[10. elokuuta]] [[1915]] [[Helsinki]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Maria Ramstedt (kuolinilmoitus) | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.8.1915 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1173224?page=2}}</ref><ref name="Humu">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Martti Humu | Julkaisu = Tietäjä | Ajankohta = 9/1915 | Sivut = 318–319 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/838606?page=8}}</ref>) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kirjailija ja [[teosofia|teosofi]].
==Elämäkerta==
Maria Häggblom syntyi merimiehen aviottomana tyttärenä<ref name="kansallisbiografia">{{Verkkoviite | Osoite = http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008989 | Nimeke = Ramstedt, Maria | Tekijä = Anneli Mäkelä-Alitalo ja Antti Harmainen | Ajankohta = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Viitattu = 8.2.2020}}</ref>. [[Pyhän Marian seurakunta (Pietari)|Pietarin suomalaisen seurakunnan]] kirkkoherra Öhqvist otti hänet orpokodista kasvatikseen ja huolehti myöhemmin hänen opinnoistaan<ref name="Kivitie">{{Lehtiviite | Tekijä = Valma Kivitie | Otsikko = Maria Ramstedt – Suomen ensimmäinen naispäätoimittaja | Julkaisu = Suomen Nainen | Ajankohta = 11/1932 | Sivut = 149}}</ref>. Häggblom kävi Pietarin suomalaisen kirkkokoulun, opiskeli [[Jyväskylän seminaari]]ssa ja valmistui [[kansakoulu]]nopettajaksi vuonna 1874. Häggblom työskenteli opettajana, mutta luopui urastaan vuonna 1878 solmittuaan avioliiton seminaarista pari vuotta aikaisemmin valmistuneen [[Alexander Ramstedt]]in kanssa. Alexander Ramstedt työskenteli kansakoulunopettajana ja lyseoiden musiikinopettajana kotikaupungissaan [[Savonlinna]]ssa. Hän toimitti vaimonsa kanssa vuonna 1876 perustamaansa ''[[Savonlinna (1876–1881)|Savonlinna]]''-lehteä ja [[Savonlinna (1883–1901)|sen jatkajaa]], mutta kuoli jo vuonna 1889.<ref name="kansallisbiografia" />
Maria Ramstedt oli leskeksi jäädessään 37-vuotias neljän lapsen äiti. Hän jatkoi miehensä jälkeen ''Savonlinnan'' vastaavana toimittajana ja oli yksi Suomen ensimmäisistä ammattimaisista lehtinaisista<ref name="kansallisbiografia" />. [[Raittiusaate|Raittiusaatteesta]] ja muista ajankohtaisista kysymyksistä kiinnostuneen Ramstedtin päätoimittajakausi oli myrskyisää taistelujen aikaa. Hän joutui kahdesti vastaamaan kirjoituksistaan oikeudessa ja sai molemmilla kerroilla sakkoa.<ref name="Kivitie" /> Ramstedt työskenteli Savonlinnassa myös kirjurina, tulkkina ja sihteerinä sekä tyttökoulun laulun ja [[venäjän kieli|venäjän kielen]] opettajana<ref name="kansallisbiografia" />.
Luovuttuaan toimittajan työstä vuonna 1894<ref name="kansallisbiografia" /> Ramstedt siirtyi Helsinkiin, jossa hän työskenteli kymmenen vuoden ajan [[G. W. Edlund]]in kustannusliikkeen kirja-arvostelijana ja ulkomaisen kirjeenvaihdon hoitajana. Sen jälkeen hän työskenteli kuolemaansa saakka tie- ja vesirakennushallituksen puhtaaksikirjoittajana ja kielenkääntäjänä.<ref name="Humu" /> Päätoimensa ohessa Ramstedt antoi saksan ja venäjän kielen tunteja<ref name="Kivitie" />.
Ramstedt puhui sujuvasti [[ruotsin kieli|ruotsia]], [[saksan kieli|saksaa]], [[ranskan kieli|ranskaa]], [[englannin kieli|englantia]] ja venäjää. Hän oli sujuva kynänkäyttäjä<ref name="Kivitie" /> ja toimi kirjailijana salanimellä Martti Humu. Ramstedt on julkaissut kaksi romaania, noin 60 lehtinovellia ja laatinut puoli tusinaa näytelmää.<ref name="kansallisbiografia" />
Ramstedt liittyi teosofiseen liikkeeseen vuonna 1902. Hän oli mukana teosofien kustannustoiminnassa, piti luentoja ja ryhtyi vuonna 1905 julkaisemaan ''[[Omatunto (lehti)|Omatunto]]''-lehteä. Ramstedt kuului jonkin aikaa vuonna 1907 perustetun [[Teosofinen Seura|Suomen Teosofisen Seuran]] hallitukseen.<ref name="Humu" /> Hän on laatinut myös ”[[okkultismi|salatieteellisen]] tutkimuksen” ''[[Kalevala]]sta''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Eino T-nen | Otsikko = Kirjallisuutta | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 3/1910 | Sivut = 51–52 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890059?page=13}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Z. C. | Otsikko = Kalevala-kirjallisuutta | Julkaisu = Valvoja | Ajankohta = 3/1910 | Sivut = 227–229 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/497975?page=86}}</ref>.
==Teoksia==
* ''Junalla kulkiessa''. G. W. Edlund 1894.
* ''Helmikimppu: valittuja lauluja Suomen nuorisolle''. G. W. Edlund 1895.
Rivi 15 ⟶ 22:
* ''Teosofia ja H. P. Blavatsky''. Teosofinen kirjakauppa 1910.
==
* [[Leo Tolstoi]]: ''Isäntä ja työmies''. G. W. Edlund 1895.
* [[Jules Verne]]: ''Matka maan ympäri 80:ssa vuorokaudessa''. Edlund 1895.
Rivi 26 ⟶ 33:
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 36 ⟶ 43:
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset teosofit]]
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1852 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1915 kuolleet]]
| |||