Versio 8. helmikuuta 2020 kello 20.33 muokkaa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 8. helmikuuta 2020 kello 21.15 muokkaa kumoa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 827 muokkausta p wl fix Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Gallen-Kallela The defence of the Sampo.jpg\|pienoiskuva\|200x200px\|[[Sammon puolustus]] (1896). Karelianismi leimasi [[Akseli Gallen-Kallela]] töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista.]] '''Karelianismi''' oli eri alojen tutkijoiden ja [[taiteilija\|taiteilijoiden]], kuten [[taidemaalari\|taidemaalareiden]], [[valokuvaaja\|valokuvaajien]], [[arkkitehti]]en, [[kirjailija\|kirjailijoiden]] ja [[säveltäjä\|säveltäjien]] [[kansallisromantiikka\|kansallisromanttista]] [[Karjala]]-harrastusta. Karjalan tutkimusmatkailijoita kutsutaan karelianisteiksi, kareliaaneiksi tai Karjalan-kävijöiksi. Karelianismia esiintyi voimakkaimmillaan [[1890-luku\|1890-luvulla]]. Tutkimusmatkoja eri syistä tehtiin pääasiassa [[Viena]]n Karjalaan jo 1700-luvun lopulla ja eri tavoin Karjalan löytäminen jatkuu vielä tänäänkin.<ref name="sihvo">Hannes Sihvo, ''Karjalan löytäjät'', 1969</ref>{{Romantiikka}}Karelianismin tavoitteena oli pyrkiä suomalaisen kulttuurin alkulähteelle, jollaiseksi Karjala usein kuviteltiin. [[Etnografia\|Etnografisen]] tallentamisharrastuksen lisäksi haluttiin luoda erityinen [[Kalevala\|kalevalainen ~~kulttuur~~kulttuuri]]~~<nowiki/>i~~ eräänlaiseksi Euroopan [[homeros]]laisen [[antiikki\|antiikin]] vastineeksi. Kalevalainen [[kulttuurimaisema]] löydettiin [[Karjala]]sta, jonka elämäntapaa pidettiin muinaisaikaisen sopusointuisena. Taiteilijoiden Karjala-innostuksen taustalla oli myös 1800-luvun lopun [[uusromantiikka]].<ref name="sihvo" /> Kuuluisia karelianisteja olivat kuvataiteilijat [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Eero Järnefelt]], [[Louis Sparre]], [[Pekka Halonen]] ja [[Albert Edelfelt]] sekä kirjailijat [[Eino Leino]] ja [[Juhani Aho]]. Gallen-Kallela kohotti kalevalaisen maailman kansainvälisestä [[symbolismi]]sta ja [[jugend]]in virtauksista vaikutteita saaneen ilmaisunsa olennaiseksi osaksi. [[Jean Sibelius\|Jean Sibeliukselle]] kansalliset aiheet olivat tärkeitä [[1910-luku\|1910-luvun]] alkuun asti. Myös valokuvaaja [[I. K. Inha]] kuvasi Karjalan maisemia kuuluisaksi tulleilla valokuvillaan ja arkkitehti [[Viktor Sucksdorff]] otti vaikutteita karjalaisuudesta ja kalevalaisuudesta. [[R. W. Ekman]]in puolestaan hyödynsi Kalevalaa kuvitus- ja maalausaiheina. == Sanan alkuperä == Sana karelianismi otettiin käyttöön vasta paljon myöhemmin kuin suomalaiset taiteilijat tekivät vaelluksiaan Karjalaan. Sanan otti käyttöön kulttuurintutkija ja professori [[Yrjö Hirn]] vuonna [[1939]] julkaistun kirjansa ''Matkamiehiä ja tietäjiä'' -artikkelissa. Se perustui Norrköpingissä Ruotsissa 26. lokakuuta 1938 pidettyyn "suomalaisessa iltamassa" ja muualla Ruotsissa pidettyihin esitelmiin.<ref>Yrjö Hirn, Matkamiehiä ja tietäjiä. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta. Otava. Helsinki 1939, s. 6</ref> Hirnin kirjan artikkelissa, joka on otsikoitu ''Kalevala-romantiikka ja [[Akseli Gallen-Kallela]] sekä muutamia mietteitä karelianismista Suomen sivistyselämässä'' kirjoittaja mainitsee, "...sivistyselämämme virtauksesta, jota voisi nimittää karelianismiksi". Siinä Hirn kertoo tuovansa esille "eräitä alastomia tosiasioita, jotka osoittavat Karjalan harrastuksen ja Kalevalan harrastuksen yhteenkuuluvaisuutta".<ref>Yrjö Hirn, Matkamiehiä ja tietäjiä. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta. Otava. Helsinki 1939, s. 203</ref> Rivi 28 ⟶ 27: == Katso myös == * [[Karjala]] * [[Karjalan tasavalta]] Rivi 36 ⟶ 34: == Lähteet == * ''Uudenmaan läänin kirkot'', Länsikirja Oy, 1988, s. 30. * Yrjö Hirn, ''Matkamiehiä ja tietäjiä''. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta. Otava. Helsinki 1939. Rivi 46 ⟶ 43: == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Sihvo, Hannes \| Nimeke=Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana \| Selite=Pohjautuu tekijän väitöskirjaan. 2. tarkistettu ja täydennetty painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 940 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=2003 \| Tunniste=ISBN 951-746-530-0}} * {{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko =Takaisin Karjalaan \| Julkaisu =Arkkitehti \| Ajankohta =2/2000 \| Sivut =69–95 }} Laaja juttukokonaisuus karelianismista ja karjalaisesta rakennusperinteestä. * {{Kirjaviite \| Tekijä = Lonkila, Helena \| Nimeke = Syvällä sydänmaassa : Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu \| Vuosi = 2016 \| Luku = \| Sivu = \| Selite = väitöskirja, Jyväskylä studies in humanities 281 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Jyväskylän yliopisto \| Tunniste = Jyväskylä studies in humanities 281 \| www = https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48751 \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Kieli = }} *{{Kirjaviite\|Tekijä=Kivelä, Marjut\|Nimeke=Sydämessä kalevalainen kansa : Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina\|Vuosi=1985\|Sivu=\|Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 420\|Julkaisupaikka=Rauma\|Julkaisija=SKS\|Isbn=951-717-344-X}} [[Luokka:Suomalainen kulttuuri]]

Ero sivun ”Karelianismi” versioiden välillä