Wikipedia

Ero sivun ”CP-vamma” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
viitteiden päivitystä, vanhentuneita linkkejä, lähdepyyntöjä
Rivi 19:
| meshnumero = D002547
}}
'''CP-vamma''', [[ICD]]-tautiluokituksessa '''CP-oireyhtymä''' ({{k-en|cerebral palsy}})<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotuskielitoimistonohjepankki.fi/index.phtml?sohje/371 | Nimeke =2149 Lyhenneluettelo,: Kotus]B–D | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 5.2.2020}}</ref> on syntymässä[[raskaus|raskauden]] aikana tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä [[aivovaurio]], joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihas[[koordinaatio]]talihaskoordinaatiota. Vamman aiheuttaa vaurio yhdellä tai useammalla [[ihmisaivot|aivoalueella]], jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. Vaurio voi tapahtua [[raskaus|raskauden]] aikana, pian [[syntymä]]nsyntymän jälkeen tai varhaislapsuudessa mutta kuitenkin ennen kolmatta ikävuotta. CP-vamman todennäköisyyttä kasvattava riskitekijä on yli 35 vuoden synnytysikä.<ref>Wu YW, Croen LA, Shah SJ, Newman TB, Najjar DV. Cerebral palsy in a term population: risk factors and neuroimaging findings. ''Pediatrics. 2006 Aug;118(2):690-7.'' [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16882824]</ref>
 
Englannin kielen sana ''cerebral'' viittaa aivoihin ja ''palsy'' liikkeiden tai asennon säilyttämiseen liittyvään häiriöön. CP-vamma siis tarkoittaa, että aivoissa tapahtuneen (''cerebral'') vaurion takia henkilö ei kykene käyttämään joitakin kehonsa lihasryhmiä normaalilla tavalla (''palsy''). CP-vamma ei ole etenevää, geneettistä tai periytyvää laatua. Vamma on elinikäinen ja parantumaton. Erilaisten terapioiden (kuten [[fysioterapia|fysio]]-, [[toimintaterapia|toiminta]]-, [[ratsastusterapia|ratsastus]]- ja [[puheterapia]]) sekä apuvälineiden avulla voidaan kohentaa CP-vammaisten henkilöiden elämänlaatua ja edistää tasavertaista osallistumista yhteiskunnassa.
 
CP-vammaan kuuluvat liikkumiseen liittyvät ongelmat voivat olla lihasjäyykkyyttä eli spastisuutta, lihasheikkoutta, nivelten jäykkyyttä tai yliliikkuvuutta, koordinaatiovaikeuksia, hitautta, tasapainovaikeuksia, huimausta, vapinaa, [[pakkoliikkeisyys|pakkoliikkeitä]], tahdonalaisten liikkeiden hallinnan vaikeuksia, kuten pienten liikkeiden tuottamisen vaikeuksia tai [[halvaus|halvauksia]]<ref name=kartoitus>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf {{404}}</ref>. CP-vamman kordinaatiovaikeudet saattavat ilmetä vaikeutena peseytyä, pukeutua tai pestä hampaita, siivota, käyttää hiirtä ja näppäimistöä, napittaa vaatteita,
painaa nappia, ottaa käteen ohutta tai pientä esinettä, kääntää kirjan sivuja tai kääntää esineitä.<ref>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf<name=kartoitus/ref>
 
CP-vamma on [[liikuntavamma]] eikä vaikuta yksinään muuhun aivotoimintaan. CP-vammaan liittyy kuitenkin usein liitännäisvammoja, joista yleisimpänä [[puhevamma]] (80&nbsp;%:lla CP-vammaisista). Muita lisävammoja ovat esimerkiksi(n. 50&nbsp;%), [[epilepsia]] (3035–60&nbsp;%),<ref name=opas>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cp-liitto.fi/files/2421/CP-opas_nettiversio.pdf | Nimeke = CP-opas | Julkaisija = Suomen CP-liitto | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 5.2.2020}}</ref> vaikea henkinen [[kehitysvamma]]isuus (25&nbsp;%) sekä [[kuulovamma|kuulo]]- ja [[näkövamma]]t (10–15&nbsp;%).
 
CP-vammaan liittyy usein kognitiivisia ongelmia, jotka voivat ilmetä erilaisina [[hahmotushäiriöTarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö|hahmotushäiriöinä]] kuten vaikeutena arvioda ajan kulkua ja sitä, kuinka kauan jonkin tehtävän suorittamiseen kuluu aikaa, taikka visuaalisena hahmotushäiriönä, joka vaikeuttaa etäisyyksien, liikkeen suunnan ja nopeuden ja oman sijainnin arvioimista sekä sopivien kulkureittien valintaa. Kognitiiviset ongelmat voivat ilmetä myös puheen erottamisen vaikeutena, muistihäiriönä, keskittymisen vaikeutena, hitautena, [[toiminnanohjaus|toiminnanohjauksen]] ongelmina, lukihäiriönä[[lukihäiriö]]nä tai matematiikan erityisvaikeutena. Myös kosketus- tai lämpöaistin häiriöitä sekä uupumusta tai unihäiriöitä saattaa esiintyä. Uupuminen tai väsymistaipumus saattaa ilmetä siinä, että CP-vammaisen on vaikea suorittaa tehtäviä loppuun asti tai tehdä samankaltaisia asioita pitkään tai istua, seistä tai kävellä pitkään.<ref name=kartoitus/>. CP-vammaan saattaa liittyä myös vaikeutta keskustella ryhmässä tai puhelimessa tai ymmärtää eleitä ja ilmeitä<ref name=kartoitus/>.
tehdä samankaltaisia asioita pitkään tai istua, seistä tai kävellä pitkään.<ref>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf</ref>.
 
CP-vammaan saattaa liittyä myös mielialan heilahteluja sekä masennusta ja ahdistuneisuutta<ref>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf<name=kartoitus/ref>. Ei ole kuitenkaan olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka suuri osa CP-vammaisten ihmisen kokemasta ahdistuksesta ja masennuksesta johtuu muiden ihmisten epäasiallisesta suhtautumisesta ja kuinka suuri osa johtuu muista CP-vamman mukanaan tuomista elämää rajoittavista tai vaikeuttavista asioista.▼
CP-vammaan saattaa liittyä myös vaikeutta keskustella ryhmässä
tai puhelimessa tai ymmärtää eleitä ja ilmeitä<ref>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf</ref>.
 
CP-vammaisten toimintakyky vaihtelee suuresti: joillakin vamma ilmenee vain pienenä toimintahäiriönä, toisilla vaikeana [[monivammaisuus|monivammaisuutena]]. Henkinen kehitys on normaalia noin puolella CP-vammaisista.<ref>http://www.cc.jyu.fi/~vamtutk/kscp1.htm {{404}}</ref> CP-vamman ei ole ainakaan itsessään todettu lyhentävän yksilön [[elinajanodote]]tta.<ref>http://www.ofcp.on.ca/guide.html {{404}}</ref>▼
▲CP-vammaan saattaa liittyä myös mielialan heilahteluja sekä masennusta ja ahdistuneisuutta<ref>https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf</ref>. Ei ole kuitenkaan olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka suuri osa CP-vammaisten ihmisen kokemasta ahdistuksesta ja masennuksesta johtuu muiden ihmisten epäasiallisesta suhtautumisesta ja kuinka suuri osa johtuu muista CP-vamman mukanaan tuomista elämää rajoittavista tai vaikeuttavista asioista.
 
[[Suomi|Suomessa]] on noin 6&nbsp;500 CP-vammaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cp-liitto.fi/index.phtml?s=163 | Nimeke =CP-vamma | Julkaisu =cp-liitto.fi | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Suomen CP-liitto ry | Viitattu = 2.4.2009}}{{404}}</ref> Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 130–140100–120 CP-vammaista lasta.<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cp-liitto.fi/vammattietoa/cp_vammavammaryhmat/cp-vamma | Nimeke = Mikä on cp-vamma? | Julkaisija = Suomen CP-liitto | Viitattu = 5.2.html2020}}</ref> Suomessa CP-vammaisten etuja ajaa vuonna 1965 perustettu [[Suomen CP-liitto]]. Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona vietetään [[Maailman CP-päivää]], jota on juhlistettu vuodesta 2012 lähtien.▼
▲CP-vammaisten toimintakyky vaihtelee suuresti: joillakin vamma ilmenee vain pienenä toimintahäiriönä, toisilla vaikeana [[monivammaisuus|monivammaisuutena]]. Henkinen kehitys on normaalia noin puolella CP-vammaisista.<ref>http://www.cc.jyu.fi/~vamtutk/kscp1.htm</ref>
 
CP-vamman ei ole ainakaan itsessään todettu lyhentävän yksilön [[elinajanodote]]tta.<ref>http://www.ofcp.on.ca/guide.html</ref>
 
▲[[Suomi|Suomessa]] on noin 6&nbsp;500 CP-vammaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cp-liitto.fi/index.phtml?s=163 | Nimeke =CP-vamma | Julkaisu =cp-liitto.fi | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Suomen CP-liitto ry | Viitattu = 2.4.2009}}</ref> Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 130–140 CP-vammaista lasta.<ref>http://www.cp-liitto.fi/vammat/cp_vamma.html</ref> Suomessa CP-vammaisten etuja ajaa vuonna 1965 perustettu [[Suomen CP-liitto]]. Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona vietetään [[Maailman CP-päivää]], jota on juhlistettu vuodesta 2012 lähtien.
 
== Vammatyypit ==
=== Spastinen ===
[[Spastisuus|Spastinen]] CP-vamma on yleisin CP-vammatyyppi, jota esiintyy noin 80 %:lla kaikista CP-vammaisista.{{lähde|5.2.2020}} Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihas[[jänteys|lihasjänteys]], tonus, on pysyvästi kohonnut. Kohonnut lihasjänteys vaikeuttaa [[lihas|lihaksen]] työtä. Spastinen CP-vamma näkyy ulospäin jäykkänä ja vaikeannäköisenä liikkumisena, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi esineeseen tarttuminen ja irti päästäminen voi olla vaikeaa. Vaikeimmissa tapauksissa lihasjänteys on niin suuresti kohonnut, että omaehtoinen liikkuminen on mahdotonta. ▼
 
Vammatyyppi voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen mukaan, mikä lihasryhmä on spastinen. ''Diplegialla'' (noin 50–60&nbsp;% CP-oireistoista)<ref name=opas/> tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, mutta myös yläraajojen toiminta voi olla vaikeutunutta. Tieteellinen nimitys alaraajapainotteiselle CP-vammalle on ''diplegia spastica'' ({{k-fi|spastinen diplegia}}). [[Toispuolihalvaus|HemiplegiaHemiplegiassa]]ssa (20–36&nbsp;% CP-oireyhtymistä)<ref name=opas/> spastisuutta on toisen puolen (vasen/oikea) raajoissa. [[Neliraajahalvaus|TetraplegiaTetraplegiassa]]ssa (n. 10–15&nbsp;% CP-oireistoista)<ref name=opas/> sekä ylä- että alaraajat ovat spastiset.▼
▲[[Spastisuus|Spastinen]] CP-vamma on yleisin CP-vammatyyppi, jota esiintyy noin 80 %:lla kaikista CP-vammaisista. Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihas[[jänteys]], tonus, on pysyvästi kohonnut. Kohonnut lihasjänteys vaikeuttaa [[lihas|lihaksen]] työtä. Spastinen CP-vamma näkyy ulospäin jäykkänä ja vaikeannäköisenä liikkumisena, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi esineeseen tarttuminen ja irti päästäminen voi olla vaikeaa. Vaikeimmissa tapauksissa lihasjänteys on niin suuresti kohonnut, että omaehtoinen liikkuminen on mahdotonta.
 
▲Vammatyyppi voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen mukaan, mikä lihasryhmä on spastinen. ''Diplegialla'' tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, mutta myös yläraajojen toiminta voi olla vaikeutunutta. Tieteellinen nimitys alaraajapainotteiselle CP-vammalle on ''diplegia spastica'' ({{k-fi|spastinen diplegia}}). [[Toispuolihalvaus|Hemiplegia]]ssa spastisuutta on toisen puolen (vasen/oikea) raajoissa. [[Neliraajahalvaus|Tetraplegia]]ssa sekä ylä- että alaraajat ovat spastiset.
 
=== Atetoottinen ===
Atetoottisessa CP-vammassa (esiintyvyys noin 10 %){{lähde|5.2.2020}} henkilöllä esiintyy nopeita, tahattomia liikkeitä [[pää]]ssä, [[käsi]]ssä ja vartalossa. Ne ilmenevät etenkin [[puhe|puhuessa]], [[syöminen|syödessä]] tai esimerkiksi tavoitellessa jotakin esinettä, toisin sanoen tilanteissa, joissa liikkeiden koordinoiminen on välttämätöntä. Kasvojen [[pakkoliikepakkoliikkeisyys|pakkoliikkeet]] vaikeuttavat [[nieleminen|nielemistä]] ja puhumista. Stressitilanteet lisäävät pakkoliikkeitä, ja unen aikana ne häviävät. Ihmisillä, joilla on atetoottinen CP-vamma, on usein alentunut lihastonus, joten he eivät pysty säilyttämään seisoma- tai [[kävely]]asentoa.▼
 
▲Atetoottisessa CP-vammassa (esiintyvyys noin 10 %) henkilöllä esiintyy nopeita, tahattomia liikkeitä [[pää]]ssä, [[käsi]]ssä ja vartalossa. Ne ilmenevät etenkin [[puhe|puhuessa]], [[syöminen|syödessä]] tai esimerkiksi tavoitellessa jotakin esinettä, toisin sanoen tilanteissa, joissa liikkeiden koordinoiminen on välttämätöntä. Kasvojen [[pakkoliike|pakkoliikkeet]] vaikeuttavat [[nieleminen|nielemistä]] ja puhumista. Stressitilanteet lisäävät pakkoliikkeitä, ja unen aikana ne häviävät. Ihmisillä, joilla on atetoottinen CP-vamma, on usein alentunut lihastonus, joten he eivät pysty säilyttämään seisoma- tai [[kävely]]asentoa.
 
=== Ataktinen ===
 
Ataktinen CP-vamma on melko harvinainen CP-vamman muoto (esiintyvyys 5-10 %:lla CP-vammaisista). Tyypillistä ataktikolle on alentunut lihasjänteys ja huono liikkeiden hallinta. Kävely on leveäraiteista ja epävakaata, ja pikkutarkkoja tehtäviä suoritettaessa (esimerkiksi kirjoittaessa) heillä esiintyy [[vapina]]a. Tämä vaikeuttaa hieno[[motoriikka|motorisia]] toimintoja.
 
=== Sekamuodot ===
 
Noin 10 %:lla CP-vammaisista esiintyy samanaikaisesti kahta tai jopa kolmea edellä esitetyistä CP-vamman muodoista. Yleisin sekamuoto on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä, jolloin esiintyy sekä kohonnutta lihasjänteyttä että pakkoliikkeitä. Spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmässä lihasjäykkyys ilmenee useimmiten aluksi selvemmin ja pakkoliikkeitä alkaa esiintyä 9 kk-3 vuoden iässä.
 
== Tunnettuja CP-vammaisia henkilöitä ==
* [[Christy Brown]] ([[1932]]–[[1981]]), [[irlanti]]lainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari.<ref>http://www.irishwriters-online.com/christybrown.html{{404}}</ref>
* [[Terry Dicks]] (s. [[1937]]), [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] poliitikko, parlamentin jäsen (1983–1997).<ref>[http://www.publications.parliament.uk/pa/cm199394/cmhansrd/1994-03-11/Debate-3.html Publications.parliament.uk: Publications & Records]</ref>
* [[Rubén Gallego]] (s. [[1968]]), [[Venäjä|venäläinen]] kirjailija, joka on julkaissut muistelmateoksen ''Valkoista mustalla''.
Rivi 74 ⟶ 64:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/CP-vamma”