Ero sivun ”Neutriino” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjasin kirjoitusvirheen: betahajoamisessa -> beetahajoamisessa
p Materiat aineiksi. Materia on harvoin käytetty käsite.
Rivi 42:
Käytännössä neutriinot havaitaan laboratoriossa suurilla laitteilla tai suurilla neutriinovirroilla, joita saadaan ydinvoimaloista ja [[hiukkaskiihdytin|hiukkaskiihdyttimillä]].
 
Neutriinot ovat erittäin läpitunkevia mutta vaarattomia alkeishiukkasia. Niillä ei ole sähkövarausta, joten niihin ei voida vaikuttaa magneetti- tai sähkökentillä ja [[painovoima]]nkin vaikutus on mitätön. Koska neutriino tuntee vain [[heikko vuorovaikutus|heikon vuorovaikutuksen]], neutriinot läpäisevät melkein kaiken materianaineen. On arvioitu, että vasta [[valovuosi|valovuoden]] paksuinen [[lyijy]]seinä kykenisi pysäyttämään puolet läpikulkevista neutriinoista. Neutriinoa ei voida havaita suoraan, mutta siitä voidaan tehdä havaintoja tutkimalla sen aiheuttamassa reaktiossa syntyneitä hiukkasia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cupp.oulu.fi/johd/neutut.html| Nimeke = Neutriino tutkimuskohteena| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Yksi keino havaita neutriinoita on tutkia sen aiheuttamaa heikkoa vuorovaikutusta. Neutriinot vuorovaikuttavat materianaineen kanssa [[heikko vuorovaikutus|heikon vuorovaikutuksen]] kautta. Vuorovaikutuksen välittäjähiukkasina ovat varatut W-välibosonit ja neutraali Z-[[bosoni]]. W-bosonien välittämiä reaktioita kutsutaan varattujen virtojen välittämiksi reaktioiksi, ja Z-bosonien neutraalin virran välittämiksi (aivan kuten QED:ssa, jonka välittäjähiukkasena toimii fotoni). Varatun virran kokevat ainoastaan elektronin neutriinot ja niiden antineutriinot, kun taas neutraalin virran kokevat kaikki neutriinot.
 
Toinen tapa havaita neutriinoita perustuu siihen, että neutriino törmää vesimolekyyliin ja irrottaa siitä elektronin. Elektroni syöksyy vedessä valoa suuremmalla nopeudella tuottaen [[Tšerenkovin säteily]]ä, joka voidaan havaita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Friedlander, Michael W.| Nimeke = A Thin Cosmic Rain| Kappale = | Sivu = 181| Selite = | Julkaisija = Harvard University Press | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 978-0-67400989-9 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tällaista menetelmää käyttää japanilainen [[Super Kamiokande]] -ilmaisin, joka koostuu vesitankista ja valomonistinputkista.
Rivi 71:
Mikäli tuottopisteen ja havaintopisteen etäisyys on tarpeeksi pitkä, ei tyhjiöoskillaatiolla kuitenkaan ole merkitystä. Auringosta saapuvien neutriinojen kannalta on tällä kuitenkin merkitystä, jolloin puhutaan oskillaatiopituudesta.
 
Eri reaktioiden vuoksi tapahtuu myös vastaavanlainen ilmiö materiassaaineessa, jolloin elektronin neutriinojen massatilat sijaitsevat ylempänä myy- ja tau-neutriinoihin verrattuna. Olennaisin asia neutriinofysiikassa on selvittää tämä potentiaalin aiheuttama muutos neutriinon aaltofunktioon ja siten myös neutriinomaun selviämistodennäköisyyteen sen läpäistessä tutkittavan alueen.
Neutriinoiden aika- ja paikkakehityksen määrää niiden liikeyhtälö