Ero sivun ”Neutriino” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjasin kirjoitusvirheen: betahajoamisessa -> beetahajoamisessa |
p Materiat aineiksi. Materia on harvoin käytetty käsite. |
||
Rivi 42:
Käytännössä neutriinot havaitaan laboratoriossa suurilla laitteilla tai suurilla neutriinovirroilla, joita saadaan ydinvoimaloista ja [[hiukkaskiihdytin|hiukkaskiihdyttimillä]].
Neutriinot ovat erittäin läpitunkevia mutta vaarattomia alkeishiukkasia. Niillä ei ole sähkövarausta, joten niihin ei voida vaikuttaa magneetti- tai sähkökentillä ja [[painovoima]]nkin vaikutus on mitätön. Koska neutriino tuntee vain [[heikko vuorovaikutus|heikon vuorovaikutuksen]], neutriinot läpäisevät melkein kaiken
Yksi keino havaita neutriinoita on tutkia sen aiheuttamaa heikkoa vuorovaikutusta. Neutriinot vuorovaikuttavat
Toinen tapa havaita neutriinoita perustuu siihen, että neutriino törmää vesimolekyyliin ja irrottaa siitä elektronin. Elektroni syöksyy vedessä valoa suuremmalla nopeudella tuottaen [[Tšerenkovin säteily]]ä, joka voidaan havaita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Friedlander, Michael W.| Nimeke = A Thin Cosmic Rain| Kappale = | Sivu = 181| Selite = | Julkaisija = Harvard University Press | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 978-0-67400989-9 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tällaista menetelmää käyttää japanilainen [[Super Kamiokande]] -ilmaisin, joka koostuu vesitankista ja valomonistinputkista.
Rivi 71:
Mikäli tuottopisteen ja havaintopisteen etäisyys on tarpeeksi pitkä, ei tyhjiöoskillaatiolla kuitenkaan ole merkitystä. Auringosta saapuvien neutriinojen kannalta on tällä kuitenkin merkitystä, jolloin puhutaan oskillaatiopituudesta.
Eri reaktioiden vuoksi tapahtuu myös vastaavanlainen ilmiö
Neutriinoiden aika- ja paikkakehityksen määrää niiden liikeyhtälö
|