Ero sivun ”Haima” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tämä artikkeli |
Viittausvirheen korjaus. |
||
Rivi 3:
'''Haima''' ({{k-la|pancreas}}) on selkärankaisilla tavattava [[ruoansulatusrauhanen]], joka sijaitsee [[vatsaontelo]]ssa. Se on punertava ja painaa alle sata grammaa.<ref name="BI4.0">{{BI4|22}}</ref> Haiman paksumpi pää sijaitsee oikealla puolella [[pohjukaissuoli|pohjukaissuolen]] mutkassa ja ohuempi pää lähellä [[perna]]n porttia. Haima on sekä [[avorauhanen]] että [[umpirauhanen]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref>
== Haiman eksokriininen osa ==
Haiman eksokriininen eli avoeritteinen osa, joka on noin 98 prosenttia koko haimasta, erittää suoleen ruoansulatusnesteitä. Eksokriinisen osan tiehyet liittyvät yhteen [[haimatiehyt|haimatiehyeksi]], joka vie haiman eritteen pohjukaissuoleen. Haimatiehyellä ja [[sapenjohdin|sapenjohtimella]] voi olla lyhyt yhteinen loppuosa, joka laskee [[pohjukaissuolen nysty|ison pohjukaissuolinystyn]] eli papilla Vaterin kohdalle. Haimalla on usein myös toinen tiehyt, joka laskee hieman ylemmäs pieneen pohjukaissuolinystyyn.
Rivi 13 ⟶ 12:
*Rasvojen ja valkuaisaineiden pilkkoutumistuotteet saavat aikaan [[pankreotsymiini]]n eli [[kolekystokiniini]]n erityksen, joka taas aiheuttaa entsyymipitoisen haimanesteen erityksen rauhassoluista.
== Haiman endokriininen osa ==
{{Pääartikkeli|[[Haimasaareke]]}}
Endokriininen eli umpieritteinen haiman osa, joka käsittää pari prosenttia koko haimasta, sijaitsee noin miljoonana [[haimasaareke|haimasaarekkeena]] eli Langerhansin saarekkeena eri puolilla haimaa. Saarekkeissa on useita solutyyppejä, joista alfasolut erittävät [[glukagoni]]a ja beetasolut [[insuliini]]a. Deltasolut tuottavat [[Hypotalamus#Somatostatiini (GHIH)|somatostatiinia]], joka on kasvuhormonia hillitsevä hormoni.<ref name = "solunetti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/haima/ | Nimeke = Langerhansin saarekkeet | Julkaisija = Solunetti | Viitattu = 4.11.2016 | Kieli = {{fi}}}}</ref><ref
▲Endokriininen eli umpieritteinen haiman osa, joka käsittää pari prosenttia koko haimasta, sijaitsee noin miljoonana [[haimasaareke|haimasaarekkeena]] eli Langerhansin saarekkeena eri puolilla haimaa. Saarekkeissa on useita solutyyppejä, joista alfasolut erittävät [[glukagoni]]a ja beetasolut [[insuliini]]a. Deltasolut tuottavat [[Hypotalamus#Somatostatiini (GHIH)|somatostatiinia]], joka on kasvuhormonia hillitsevä hormoni.<ref name = "solunetti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/haima/ | Nimeke = Langerhansin saarekkeet | Julkaisija = Solunetti | Viitattu = 4.11.2016 | Kieli = {{fi}}}}</ref><ref name>{{Verkkoviite | Osoite = http://pathology.jhu.edu/pancreas/BasicOverview3.php?area=ba | Nimeke = Function of the Pancreas | Julkaisija = The Sol Goldman Pancreatic Cancer Research Center | Viitattu = 4.11.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi PP-solut tuottavat haiman polypeptidejä.<ref name = "duodecim">{{Verkkoviite | Osoite = http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80427&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= | Nimeke = Insuliinin eritys | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim | Tekijä = Otonkoski, Timo | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 4.11.2016 | Kieli = {{fi}}}}</ref>
Kun elimistö kuluttaa varastoitua energiaa eli on katabolisessa tilassa, glukagoni tehostaa [[maksa]]ssa tapahtuvaa [[glykogenolyysi]]ä sekä maksassa ja jonkin verran [[munuainen|munuaisissakin]] tapahtuvaa [[glukoneogeneesi]]a. Glykogenolyysissä pilkkoutuu maksan varastoimia [[glykogeeni|glykogeeneja]] [[glukoosi]]ksi, ja glukoneogeneesissa syntyy glukoosia muun muassa [[maitohappo|maitohaposta]], rasvojen [[glyseroli]]osasta sekä [[aminohappo|aminohapoista]]. Näin glukagoni lisää glukoosin pitoisuutta [[veri|veressä]], jotta elimistö saa tarpeeksi ravintoaineita.<ref name = "solunetti"/>
Rivi 23 ⟶ 20:
Insuliini puolestaan saattaa elimistön anaboliseen tilaan, jolloin elimistöön varastoidaan enemmän energiaa kuin sitä kuluu. Insuliini tehostaa glukoosin [[solukalvo]]n läpäisevyyttä etenkin [[lihassolu|lihas]]- ja [[maksasolu]]issa, joissa glukoosista syntyy glykogeenia.<ref name = "solunetti"/> Insuliinituotannon heikkeneminen tai sen loppuminen johtaa [[diabetes|diabetekseen]] eli sokeritautiin, jolloin glukoosia erittyy [[virtsa]]an, koska se ei varastoidu lihas- ja maksasoluihin.<ref name = "terveyskirjasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011 | Nimeke = Diabetes (sokeritauti) | Julkaisija = Terveyskirjasto | Viitattu = 4.11.2016 | Kieli = {{fi}}}}</ref>
== Haiman sairaudet ==
[[Haimatulehdus]] voi olla akuutti tai krooninen. Tuntemattomasta syystä yleistymässä oleva<ref>Haimasyöpä. Kaikki syövästä. Suomen Syöpäyhdistys. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/haimasyopa/</ref> [[haimasyöpä]] on tavallisimmin [[adenokarsinooma]].<ref>[http://www.labtestsonline.org/understanding/conditions/pancreatic_diseases-2.html Diseases of the Pancreas]</ref> [[Haiman pseudokysta]] johtuu tavallisimmin haimaan liittyvästä tulehdusprosessista.<ref>[http://emedicine.medscape.com/article/373117-overview Pseudocyst, Pancreatic]</ref> [[Diabetes|Diabeteksen]] aiheuttaa [[insuliini]]n tuotannon väheneminen tai lakkaaminen haimassa (diabetes I) tai insuliinin käsittelyn heikkeneminen elimistössä (diabetes II). Haiman puuttuminen eli haiman ageneesi on harvinainen diabeteksen aiheuttaja vastasyntyneillä<ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15770578 Pancreatic agenesis as cause for neonatal diabetes mellitus.]</ref>.
== Katso myös ==
* [[Haimansiirto]]
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
| |||