Wikipedia

Ero sivun ”Vissarion Belinski” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 241 muokkausta
Tietosanakirjassa palstan mittainen J. J. Mikkolan teksti Belinskistä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vissarion Belinsky by K Gorbunov 1843.jpg|thumb|Vissarion Belinski vuonna 1843. K. Gorbunovin piirtämä muotokuva.]]
'''Vissarion Grigorjevitš Belinski''' ({{k-ru|Виссарион Григорьевич Белинский}}; [[11. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 30. toukokuuta)</small> [[1811]] [[Suomenlinna|Viapori]], [[Helsinki]] — [[7. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 26. toukokuuta)</small> [[1848]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi sekä uudistusmielinen [[demokratia]]n kannattaja. Häntä pidetään venäläisen [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskritiikin]] uranuurtajana.<ref name="oit"/> Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat [[Nikolai Stankevitš]]in kautta muun muassa [[Aleksandr Herzen]] ja [[Mihail Bakunin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Harenbergs Lexikon der Weltliteratur 1 | Julkaisupaikka=Dortmund | Vuosi=1989 | Sivu=331–332 | Julkaisija=Harenberg | Isbn=3-611-00091-4 }}</ref>
 
Belinski syntyi Viaporissa, jossa hänen isänsä oli laivaston lääkärinä. Hän kävi kymnaasia [[Penza]]ssa. Hän opiskeli [[Moskovan valtionyliopisto|Moskovan yliopistossa]], mutta hänet erotettiin sieltä vuonna 1832 poliittisennäennäisesti aktivismin"kykenemättömyyden takia", mutta todellisuudessa siksi, että hän oli kirjoittanut näytelmän maaorjuutta vastaan.<ref>[http://runeberg.org/tieto/1/0521.html Belinskij, Vissarion,] Tietosanakirja osa 1, palsta 937–938, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909</ref> Hän julkaisi estetiikan alaan kuuluvia kirjoituksia aikakauslehdissä ja toimitti ''Moskovski nabljudatel'' -lehteä 1838–1839. Kun lehti kiellettiin, hän muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja ryhtyi ''[[Otetšestvennyje zapiski]]'' -lehden avustajaksi. Hän julkaisi artikkeleita muun muassa [[Mihail Lermontov]]ista, [[Aleksandr Puškin]]ista, [[Ivan Turgenev]]ista ja [[Nikolai Gogol]]ista. Hän sai vaikutteita Länsi-Euroopan idealistisilta filosofeilta, erityisesti [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegeliltä]] ja [[Ludwig Feuerbach]]ilta.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 1'', s. 576 (s.v. Belinski, Vissarion). Helsinki 1977. ISBN 951-1-02233-4</ref>
 
Vuoden 1841 aikoihin Belinski alkoi kutsua itseään [[sosialismi|sosialistiksi]]. Hän pohti yhteiskuntarakenteen syvällistä muuttamista. Hän piti [[kapitalismi]]a väistämättömänä välivaiheena edettäessä kohti [[utopistinen sosialismi|utopistista sosialismia]]. Hän uskoi Venäjän kehittyvän kohti eurooppalaista yhteiskuntaa ja pilkkasi [[slavofilia|slavofiileja]]. Hän arvosteli [[Yksinvaltius|yksinvaltiutta]] ja [[maaorjuus|maaorjuutta]], köyhyyttä, [[alkoholismi]]a, [[byrokratia|virkavaltaisuutta]] ja heikompien – kuten naisten – syrjintää.{{Lähde}}
Rivi 10:
Belinski kuului aikansa vaikutusvaltaisimpiin vapaamielisiin kirjoittajiin, ja hän suosi kirjallisuutta, joka edusti ”sosiaalista tietoisuutta”, esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski]]n esikoisromaania ''[[Köyhää väkeä]]'' (1845). Belinski kuuluu venäläisen realistisen estetiikan ja kirjallisuuskritiikin uranuurtajiin, ja hänen filosofiset katsomuksensa ja omaleimaiset kirjoituksensa vaikuttivat tuntuvasti venäläisen kirjallisuuden ja yhteiskunta-ajattelun kehitykseen.<ref name=EE>''Eesti Nõukogude Entsüklopeedia 1'', s. 505 (s.v. Belinski, Vissarion Grigorjevitš). Tallinn 1985.</ref>
 
Belinki kuoli [[tuberkuloosi]]in vain vähän ennen kuin hänet olisi pidätetty poliittisten näkemystensä vuoksi. Hänen kootut teoksensa julkaistiin venäjäksi vuosina 1859–1862 (12 osaa) ja uudestaan 1953–1956, julkaisijana [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]].<ref name="oit">''Otavan Iso Tietosanakirja'', osa 1, p.palsta 1130. Otava, 1967.</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vissarion_Belinski”