Wikipedia

Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
johdannon stilisointia
Palautan alkuperäisen, koska uudemmat muokkaukset on avauttu omaksi artikkelikseen "klaaniyhteiskunta"
Merkkaukset: Sisältö korvattu Visuaalinen muokkaus
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee sukuyhteisöä. Sanan muista merkityksistä katso [[klaani (täsmennyssivu)]].}}
'''Klaani''' ([[iiri]]n tai [[gaelin kieli|gaelin]] sanasta ''clann'', suom. lapsi tai jälkeläinen) on sukuyhteisö, joka katsoo polveutuvansa jostakin määrätystä kantavanhemmasta<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. ISBN 978-952-5446-68-5</ref>. Yleensä polveutumisen ajatellaan, kulkevanyleensä isälinjaaisälinjoja pitkin ([[Patrilineaarisuus|patrilineaarinen]] klaani), mutta joissakin tapauksissa äitilinjaaäitilinjoja pitkin ([[Matrilineaarisuus|matrilineaarinen]] klaani). Kantavanhempi saattaa olla myös myyttinen olento, esimerkiksi jumala tai eläin. Klaaniin kuuluu yleensä useita rinnakkaisia linjasukuja, jotajoiden edustaavälillä klaaninsaattaa palvomavallita [[toteemi]]arvojärjestys. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/clan|nimeke=ClanPuhekielessä (kinship)|tekijä=Thetermiä Editorson ofjoskus Encyclopaediakäytetty Britannica|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>muunkinlaisista sukuyhteisöistä. ▼
[[Tiedosto:Encampment of Beduins (cropped).jpg|thumb|Beduiinien leiri]]
[[Tiedosto:Himyarite chief.jpg|thumb|Jemeniläinen klaanijohtaja]]
▲'''Klaani''' ([[iiri]]n tai [[gaelin kieli|gaelin]] sanasta ''clann'', suom. lapsi tai jälkeläinen) on sukuyhteisö, joka katsoo polveutuvansa jostakin määrätystä kantavanhemmasta<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. ISBN 978-952-5446-68-5</ref>. Yleensä polveutumisen ajatellaan kulkevan isälinjaa pitkin ([[Patrilineaarisuus|patrilineaarinen]] klaani), mutta joissakin tapauksissa äitilinjaa pitkin ([[Matrilineaarisuus|matrilineaarinen]] klaani). Kantavanhempi saattaa olla myös myyttinen olento, esimerkiksi jumala tai eläin, jota edustaa klaanin palvoma [[toteemi]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/clan|nimeke=Clan (kinship)|tekijä=The Editors of Encyclopaedia Britannica|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
KlaaniyhteisötSana ovat''klaani'' hävinneettulee Britteinenglannin saarilta,kautta mutta[[iiri]]n netai ovatSkotlannin jättäneet[[gaelin jälkeensäkieli|gaelin joukonkielen]] nostalgisiasanasta muistoja.''clann'', Aikaisemminjoka tarkoittaa jonkun lapsia tai jälkeläisiä. Irlannin ja Skotlannin ylämailla klaani käsitti yhden tai useampia yhden päämiehen johtamia sukuja, jotka katsoivat polveutuvansa samasta yhteisestä kantaisästä. Klaani muodosti sukunimensä liittämällä kantaisänsä nimeen sana ''mac'' (poika) kuten Mac Donalds tai ''ua'' (pojanpoika, englanniksi ''o''') kuten O'Malley.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = }}</ref> ▼
Klaaniyhteiskunnalla tai tribalismilla tarkoitetaan omaperäistä sosiaalisen järjestäytymisen muotoa, joka poikkeaa lakeihin perustuvasta keskitetystä vallankäytöstä. Sen hierarkkisesti ryhmittyneitä tasoja on kuvattu käsitteillä yksilö - perhe - suku - sukuryhmä - klaani - heimo. Käsitteiden klaani ja heimo keskinäinen järjestys ei ole vakiintunut.
 
Klaanit saattavat muodostaa yhdessä laajemman etnisen kokonaisuuden, kuten [[heimo (kansatiede)|heimon]].
Klaaniyhteiskunnissa ei ole väkivallan monopolia, joka muodostaa kaiken valtiollisen järjestymisen ytimen. Tilanne johtaisi vakavaan turvattomuuteen, ellei puuttuvan auktoriteetin tilalle olisi kehitetty eteviä korvaavia rakenteita. Niihin kuuluvat eri hierarkkisilla tasoilla esiintyvät liittosuhteet, joiden avulla yksilö tai ryhmä pystyy puolustamaan etujaan toisia vastaan. Toinen toimiva rakenne on kunniakulttuuri, joka velvoittaa keskinäisen avun antamiseen.
 
Väkivaltaan perustuvan ehdottoman auktoriteetin puuttuminen tekee klaaniyhteiskunnista demokraattisia ja tasa-arvoisia. Kun valtioon perustuvissa järjestelmissä ihmiset jakautuvat hallitsijoihin ja alamaisiin, klaaniyhteiskunnat ovat vapaiden miesten ja naisten yhteenliittymiä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Philip Carl Salzman|Nimeke=Culture and Conflict in the Middle East|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=Humanity Books}}</ref> Vapaudella on kuitenkin hintansa, sillä yksilö joutuu alistumaan moniin tiukkoihin yhteisön [[Normi (sosiologia)|normeihin]]. Mark S. Weinerin mukaan klaanielämän säännöt jättävät todellisuudessa vain vähän tilaa yksilölliselle vapaudelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15570274.2011.571412?src=recsys&journalCode=rfia20|nimeke=Religious freedom and the rule of the clan in muslim societies|tekijä=Mark S. Weiner|julkaisu=The Review of Faith & International Affairs, 9:2, 39-45, DOI: 10.1080/15570274.2011.571412|ajankohta=2011|julkaisija=(maksumuurin takana)|viitattu=}}</ref> Vallankäyttäjiä ovat perheen tai suvun patriarkat ja kunnioitetut jäsenet, mutta tärkeät päätökset tehdään yhdessä neuvotellen.
 
== Esimerkkejä klaaniyhteiskunnista ==
Klaaniyhteiskuntia on kaikkialla, missä paimentolaiselinkeinojen harjoittaminen auttaa ihmisiä välttämään paikalleen asettumisen. Paikalleen asettuneet maanvlijelijät ovat alttiita joutumaan jonkin keskusvallan alistamiksi ja verottamiksi. Paimentolaiset välttävät tämän liikkumalla paikasta toiseen.<ref>Salzman, 2008, 13</ref> Paimentolaisuus on edelleen yleistä eri puolilla maapalloa. Klaaniyhteisöjä on olemassa esimerkiksi Välimeren pohjoisrannikolla Marokosta Lähi-itään, mutta niiden yhteydet valtiokoneistoon ovat vaihtelevia. Seuraavat kuvaukset tarjoavat vain satunnaisia esimerkkejä paimentolaiskulttuureista.
 
=== Irakin klaanit ===
Useimmat irakilaiset identifioituvat vahvasti omaan heimoonsa (العشيرة ''<nowiki/>'ashira''). Kaikkiaan 150 heimosta noin 30 on erityisen vaikutusvaltaista. Heimot ryhmittyvät yhteen federaatioiksi (''qabila''). Heimon alapuolella on klaani (الفخذ ''fukhdh''), talo (البيت ''beit'') ja laajennettu perhe (الخمس ''khams''). Kun Ba'ath -puolue nousi valtaan vuonna 1968 se julisti sodan tribalismia vastaan. Valtaan noussut Ahmed Hassan al-Bakr ja hänen seuraajansa Saddam Hussein kuitenkin nojautuivat eri tavoin heidän oman Al-Bu-Nasir -heimonsa tukeen. Valtion avainpaikat täytettiin oman klaanin edustajilla, ja vastustajat tapettin. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=John Andreas Olsen|Nimeke=Strategic Air Power in Desert Storm|Vuosi=2003|Sivu=177–178|Julkaisija=Routledge|Isbn=ISBN 0-7146-5193-1}}</ref>
 
=== Somalit ===
[[Somalit]] katsovat polveutuvansa myyttisestä hahmosta Hiil, jonka lapset ovat Sab ja Samaale. Kun somalit kääntyivät islamiin, alettiin laajasti uskoa myös, että somalit polveutuvat [[Muhammed]]<nowiki/>in [[Quraiš]] -klaanista ja ovat siten profeetan sukulaisia. Tällaisia katsovat olevansa etenkin seuraavat klaanit tai suvut: Daarood, Isaaq, Ajuraan, Shiikhaal ja Geledi. <ref>Abdalla Omar Mansur, 1995, 117</ref>
 
Klaanit ovat [[Somalian klaanit|somalipaimentolaisten]] perinteinen poliittinen järjestelmä. Sen pohjalta on sodittu, sovittu ja soviteltu taloudellisista eturistiriidoista. Klaanijärjestelmän pohjalta ovat eri eturyhmät liittyneet yhteen tai eronneet. Klaanit eivät ole puhtaasti sukuun perustuva järjestelmä, vaan pienemmät klaanit ovat voineet liittyä suurempiin ilman sukulaisuutta. Klaanien sukupuu ei siten välttämättä kerro [[Geeni|geneettisestä]] sukulaisuudesta. Paimentolaisklaanien asuinalueet eivät ole tiettyyn alueeseen tai paikkaan sidottuja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Abdalla Omar Mansur|Nimeke=The Nature of Somali Clan System. Teoksessa: The Invention of Somalia (toim. Ali Jimale Ahmed).|Vuosi=1995|Sivu=122|Julkaisija=The Red Sea Press}}</ref>
 
=== Australian aboriginaalit ===
[[Sosiaaliantropologia|Sosiaaliantropogia]]<nowiki/>n klassikko A. R. Radcliffe-Brown tutki Australian [[Australian alkuperäiskansat|aboriginaaleja]], ja totesi näiden sosiaalisen rakenteen perustuvan yhtäältä perheeseen ja toisaalta sukuryhmään (horde). Jälkimmäinen on pieni joukko, joka piti hallussaan tiettyä talousaluetta. Siihen kuuluivat kaikki miehet isälinjaa pitkin, naimattomat naiset, jotka olivat miesten sisaruksia sekä naimisissa olevat naiset, jotka yleensä tulivat muista sukuryhmistä. Sukuryhmä oli autonominen ja itsenäinen yksikkö, joka hoiti omat asiansa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. R. Radcliffe-Brown|Nimeke=The Social Organization of Australian Tribes|Vuosi=1931|Sivu=4–5|Julkaisija=MacMillan|www-teksti=https://archive.org/details/socialorganizati00radc/page/4/mode/2up|Tiedostomuoto=https://archive.org/details/socialorganizati00radc/page/4/mode/2up}}</ref> Tarvittaessa sukuryhmät liittyvät yhteen heimoiksi (tribe), joita yhdistää sama kieli tai murre. <ref>A. R. Radcliffe-Brown, 1931, 5</ref> Heimoilla ei kuitenkaan ole poliittista ylärakennetta, kuten päällikköä, ja ne ovat rajoiltaan epämääräisiä.
 
Samanikäiset miehet ovat sukuryhmässä keskenään "veljiä" ja vanhemmat miehet kaikki "isiä". Vaimon ottaminen toisesta sukuryhmästä ei ole ilmaista, sillä synnytysikäiset naiset ovat perheille tärkeä voimavara. Asia hoidetaan sen takia vaihtokauppana, jossa avioituvan miehen sisar annetaan vastavuoroisesti vaimoksi morsiamen veljelle.<ref>A. R. Radcliffe-Brown, 1931, 102</ref>
 
=== Israelin heimot ===
[[File:12 Tribes of Israel Map.svg|thumb|Mytologinen kartta Israelin heimoista 1000 eaa]]
Vanhan Testamentin mukaan juutalaiset jakautuivat [[Israelin heimot|12 heimoon]], joista kukin oli patriarkka [[Jaakob (Iisakin poika)|Jaakobin]] tietyn pojan jälkeläinen. Pojat olivat Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Dan, Naftali, Gad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. Jaakobista kerrotaan [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] luvuissa 25–49. Kertomus heimoista on mytologinen, mutta Juuda nähtävästi antoi nimen juutalaisille yleensä. Leeviläiset olivat alemman tason papillisiin tehtäviin etuoikeutettu ryhmä Jerusalemin temppelin aikana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=E.P. Sanders|Nimeke=The Historical Figure of Jesus|Vuosi=1993|Sivu=41|Julkaisija=Penguin Books}}</ref>
 
=== Skotlanti ja Irlanti ===
▲Klaaniyhteisöt ovat hävinneet Brittein saarilta, mutta ne ovat jättäneet jälkeensä joukon nostalgisia muistoja. Aikaisemmin Irlannin ja Skotlannin ylämailla klaani käsitti yhden tai useampia yhden päämiehen johtamia sukuja, jotka katsoivat polveutuvansa samasta yhteisestä kantaisästä. Klaani muodosti sukunimensä liittämällä kantaisänsä nimeen sana ''mac'' (poika) kuten Mac Donalds tai ''ua'' (pojanpoika, englanniksi ''o''') kuten O'Malley.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Facta|Vuosi=1969|Luku=|Sivu=|Selite=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Tietosanakirja Oy|Tunniste=}}</ref>
 
== Klaaniyhteiskunnan erityispiirteitä ==
Klaaniyhteiskuntien alin järjestäytymisen yksikkö on [[perhe]] tai laajennettu perhe. Useat läheistä sukua olevat perheet muodostavat [[Suku|suvun]], useat suvut sukuryhmän ja useat sukuryhmät klaanin ''(clan)''. Klaania laajempi yksikkö on tavallisesti [[Heimo (kansatiede)|heimo]] (''tribe)''. Sitä laajempana yksikkönä tunnetaan vielä [[päällikkökunta]] ''(chieftain)''.
=== Ibn Khaldunin yhteiskuntateoria ===
Tunisialainen oikeusoppinut ja tuomari [[Ibn Khaldun]] (1332–1406) kirjoitti kuuluisaksi tulleen yhteiskuntatieteellisen perusteoksen ''Muqaddimah.'' <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Khaldun|Nimeke=The Muqaddimah. Introduction to History (lyhennelmä)|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisija=Princeton University Press}}</ref>Siinä hän esitti teorian klaaniyhteiskuntien kehityksestä kohti valtiollista järjestymistä, mikä aikanaan vuorostaan johtaa rappioon ja klaaniyhteiskunnan paluuseen, kun elinvoimaisemmat valloittajat tuhoavat ikääntyneen sivilisaation. Ibn Khaldun sai aineistonsa arabikalifaattien kehitysvaiheista. Ibn Khaldunin mukaan kaikki [[Sivilisaatio|sivilisaatiot]] käyvät läpi useita vaiheita, alkavat nuoruudesta ja päätyvät seniliteettiin. Ibn Khaldun arvioi, että paimentolaisvalloituksista syntyneet suuret, maanviljelyyn perustuvat valtakunnat pysyvät koossa noin kolmen sukupolven eli 120 vuoden ajan ennen rappeutumistaan, jolloin elinvoimansa säilyttäneet barbaarisemmat kulttuurit kukistavat ne.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Arnold J. Toynbee|Nimeke=Historia uudessa valossa|Vuosi=1950|Sivu=208|Selite=Lyhennetyn laitoksen laatinut D. C. Somervell|Julkaisija=WSOY|Suomentaja=Kai Kaila}}</ref> Suunnilleen tämän verran kesti esimerkiksi niin sanotun umaijadidynastian aika Lähi-idässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Umayyad-dynasty-Islamic-history|nimeke=Umayyad dynasty|tekijä=Asma Afsaruddin|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|ajankohta=25.12.2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Sivilisaatio (''umran'') syntyy ibn Khaldunin mukaan vain silloin, kun siinä vallitsee ''asabiyya'' (ryhmätunne, heimoajattelu, yhteishenki, solidaarisuus) eli tietoisuus yhteisö- tai verisiteistä. Sellainen tunne vallitsee paimentolaisten klaaniyhteisöissä. Kun ne asettuvat aloilleen viljelemään maata, ne menettävät kykynsä solidaarisuuteen ja aiheuttavat sivilisaationsa rappion ja kuoleman. Maanviljelykseen ja kauppaan perustuva ja paikoilleen asettunut yhteiskunta tuottaa tosin vaurautta ja sivistystä, mutta myös turmelusta. Siitä esimerkkinä ovat lisääntyvät [[Aviorikos|avio­rikokset]] ja [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuuden]] hyväksyminen. Steriiliksi tullut sivilisaatio hylkää [[Uskonto|uskontonsa]], mikä lopulta sinetöi sen kohtalon.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=N.J. Dawood|Nimeke=Introduction. Teoksessa: Ibn Khaldun: The Muqaddimah. Introduction to History|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisija=Princeton University Press}}</ref>
 
=== Philip Carl Salzmanin analyysi ===
Sosiaaliantropologi Philip Carl Salzman kuvailee klaaniyhteiskuntien tuntomerkkejä kirjassaan ''"Culture and Conflict in the Middle East".'' <ref name=":0" /> Klaaniyhteiskunta on vastakohta [[Valtio|valtiotyyppiselle]] järjestäytymiselle. [[Max Weber|Max Weberin]] vuonna 1919 esittämän määritelmän mukaan valtiota määrittelee väkivallan monopoli, missä keskusvalta hallitsee tiettyä maantieteellistä aluetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.academia.edu/26954620/Politics_as_Vocation.pdf|nimeke=Introduction, s. 4|tekijä=Tony Waters & Dagmar Waters|julkaisu=Weber's Rationalism and Modern Society|ajankohta=2015|julkaisija=Palgrave MacMillan|viitattu=}}</ref> Keskusvalta alistaa muun yhteiskunnan alaisuuteensa ja verottaa sitä. Verotuloilla keskusvalta rakentaa koneistoaan ja alkaa myös laatia kaikkia koskevia lakeja pitääkseen yllä järjestystä.
 
==== Oma apu korvaa poliisin ====
Keskusvallan käsi ei silti ylety yhtä vahvana kaikkialle. Paikalleen asettunutta maanviljelijäväestöä on helppo hallita ja verottaa, mutta paimentolaisuudella toimeentulonsa hankkivat väestöt pystyvät pakenemaan keskuhallinnon otetta ja säilyttämään itsenäisyytensä.<ref>Philip Carl Salzman, 2008, 24</ref> Lampaiden, vuohien tai kamelien kasvatukseen perustuvassa taloudessa paikasta toiseen vaeltaminen on sopivia laidunmaita etsiessä jopa välttämätöntä. Paimentolaiset korvaavat keskitetyn vallan puutteen kahdella asialla. Ensinnäkin jokaisen on kyettävä puolustamaan itseään. Suuremmissa ristiriidoissa voi toisaalta aina luottaa oman viiteryhmän antamaan apuun. Tästä keskinäisestä solidaarisuudesta ibn Khaldun käytti termiä ''asabiyya''.<ref>Philip Carl Salzman, 2008, 32</ref> Oman ryhmän apua tarvitaan erimielisyyksien ratkaisemisessa, sillä klaaniyhteiskunnissa ei ole keskusvaltaa niitä selvittämässä. Keskinäisen solidaarisuuden takia kukaan ei klaaniyhteisössä jää yksin,
 
==== Koston uhka ====
Yksilöiden ja ryhmien oikeuksia vaalitaan sillä, että oikeuksien rikkojaa uhkaa kosto. Jos vieraaseen sukuun kuuluva tappaa omaan sukuun kuuluvan ihmisen, suvun jokaisen jäsenen velvollisuus on kostaa teko tappamalla kuka tahansa vieraan suvun jäsen. Näin pitkälle ei kuitenkaan tarvitse mennä, jos neuvottelut johtavat jonkin muun hyvityksen suorittamiseen. Tietoisuus koston uhasta on tehokas keino pitää yllä järjestystä ja välttää toisten ryhmien loukkaaminen. Loukkaavien tekojen kostaminen on klaaniyhteiskunnassa elävälle ihmiselle selviytymisen avainkysymys, sillä jos vastatoimia ei tarvitse pelätä, henkilö tai hänen ryhmänsä alistetaan raa'asti.
 
==== Kunniakulttuuri ====
Solidaarisuudella ''(asabiyya)'' on kuitenkin hintansa, koska henkilö voi joutua sotketuksi jopa hengenvaaralliseen välienselvittelyyn asiassa, joka ei hänelle varsinaisesti kuulu. Tämän takia klaaniyhteiskuntiin on kehittynyt voimakas normisto säätelemään yksilön velvollisuutta olla mukana yhteisissä asioissa. Sitä kutsutaan kunniakulttuuriksi. Yksilön kunnia vaatii, että hän osallistuu yhteisönsä puolustamiseen, vaikka asia ei suoraan häntä koskisikaan. Ellei hän näin tee, hänen osakseen lankeaa häpeä, joka merkitsee yksilön sosiaalisen aseman romahtamista yhteisössä. Tietoisuus vastatoimien välttämättömyydestä muokkaa ihmisten persoonallisuutta ja yhteisön arvoja, sillä oman kunnian aggressiivisesta valvomisesta tulee elintärkeä kysymys.
 
Klaaniyhteiskunnan arvostamia hyveitä olivat kunniantunnon ohella yhteisvastuu, vapaus ja tasa-arvoisuus, sotilaallinen rohkeus, sotaisuus ja sotilaalliset taidot sekä kyky ylläpitää perhettä ja tuottaa arvokasta jälkikasvua.<ref>Salzman, 2008, s. 15, 57, 133</ref>
 
==== Tasapainotettu vastakkaisuus ====
Osallistumisvelvoitetta säätelemään on kunniakulttuurin ohella kehittynyt myös toinen mekanismi. Salzman kutsuu sitä käsitteellä "tasapainotettu vastakkaisuus" ''(balanced opposition).'' <ref name=":1">Philip Carl Salzman, 2008, 11</ref> Yksilön tai ryhmän velvollisuus kostaa riippuu siitä tasosta, millä loukkaaminen on tapahtunut. Perheessä tapahtuneet asiat ratkotaan vain perheen sisällä. Perheiden väliset riidat ratkotaan perheiden kesken ja sukuriidat sukujen kesken. Muiden ei siis odoteta sekaantuvan asioihin. Ainoastaan perheenjäsenilllä on velvollisuus puuttua asiaan, jos sitä vastaan kohdistuu loukkaus, jonka tekijä on toinen perhe. Jos loukkaaja kuuluu toiseen sukuryhmään, konfliktin taso nousee, sillä velvollisuus vastatoimiin siirtyy sen sukuryhmän kaikille jäsenille, joihin loukattu kuuluu. "Tasapainotettu vastakkaisuus" siis kohtuullistaa yksilöön kohdistuvaa kunniavelvoitetta. Asia on ymmärrettävä, sillä konflkitiin osallistuminen voi johtaa myös oman hyvinvoinnin ja terveyden vaarantumiseen. <ref name=":1" />
 
== Islam klaaniuskontona ==
Suurista maailmanuskonnoista [[islam]]<nowiki/>illa on juurensa Lähi-idän klaaniyhteiskunnissa, kun taas kristinusko kehittyi valtionuskonnoksi Bysantissa, joka edusti lakiin perustuvaa keskitettyä valtiomallia. Islam luonnollisesti kehittyi vastaamaan sen yhteiskunnan erityisiin tarpeisiin, jossa se syntyi ja kehittyi.
 
[[Muhammed]]<nowiki/>in elämäkerran kirjoittaneet Ibn Ishaq ja [[Ibn Hisham]] kuvaavat profeetan elinympäristöä arabialaiseksi klaaniyhteisöksi, jonka yhteen heimoon ([[Quraiš]]) ja sen yhteen klaaniin ([[Banū Hāshim]]) Jumalan lähettiläs syntyi. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila)|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisija=Basam Books}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Haeri, Fadhlalla|Nimeke=Islam|Vuosi=1996|Sivu=21|Julkaisija=Tammi}}</ref> Fadhlalla Haeri kuvaa tiivistetysti elämää arabien klaaniyhteiskunnassa: ''"Elämä Arabian niemimaalla rakentui heimojärjestelmän pohjalle, ja sitä leimasivat klaanien ja heimojen toistuvat sisäiset sodat sekä ryöstöretket kauppakaravaanien ja asutusten kimppuun. Paimentolaisten käyttäytymistä leimasi uskollisuus omaa heimoa kohtaan, ylpeys esi-isistä ja ennenkaikkea henkilökohtainen riippumattomuus... Yhteiskunnallinen vakaus perustui pikemminkin klaania kohtaan tunnettuun uskollisuuteen kuin mihinkään poliittiseen järjestelmään''." <ref>Haeri, 1995, 18</ref> Vaikka myöhemmin on teoretisoitu, että islam saattoi syntyä Arabian niemimaan asemesta sassanidien Persiassa,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=K-H. Ohlig|Nimeke=Von Bagdad nach Merw. Teoksessa: Vom Koran zum Islam. (toim. Markus Gross & K-H. Ohlig)|Vuosi=2009|Sivu=88|Julkaisija=Hans Schiler}}</ref> asia ei muutu toiseksi, sillä arabien klaaniyhteiskunnat olivat levittäytyneet paimentolaisuutena myös sinne.
 
=== Uusia vastakkaisuuden tasoja ===
Salzman katsoo monen muun tavoin, että islam auttoi yhdistämään keskenään arabiheimoja, jotka aikaisemmin olivat toistensa vihollisia. Hän kuitenkin toteaa, että islam teki näin tuomalla klaaniuskontona mukanaan uuden, entistä korkeamman vastakohtaisuuksien tason, nimittäin pyhän sodan muslimien (''dar al-islam'') ja vääräuskoisten (''dar al-harb'') välillä.<ref>Salzman, 2008, 14</ref> Toisaalta islamin sisälle syntyi myös uusia liittoja ja raja-aitoja, kuten vastakohta sunnien ja šiiojen välillä.<ref>Salzman, 2008, 97</ref>
 
=== Universalismin puuttuminen ===
Klaaniuskontoon kuuluu universaalisten eettisten normien puuttuminen ja niiden korvaaminen sillä, että erilaiset säännöt koskevat kaikkia niitä hierarkkisia rakennetasoja, joihin yksilö kuuluu, kuten perhettä, sukua, klaania tai heimoa. Niiden ulkopuolisille tahoille on omat sääntönsä.<ref>Salzman, 2008, 205</ref> Islamista ei löydykään "[[Kultainen sääntö|kultaisen säännön]]" kaltaisia kaikkia koskevia normeja. Laajin yhteinen normisto sulkee kuitenkin sisäänsä kaikki muslimit, jotka ovat keskenään "veljiä".<ref>esim. Muhammedin jäähyväissaarna: "kaikki muslimit ovat keskenään veljiä". Ibn Hisham, 1995, 450</ref> Islamiin sisältyy kieltoja olla tekemisissä muiden kuin muslimien kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamweb.net/en/fatwa/394297/do-not-befriend-lgbt|nimeke=Do Not Befriend LGBT. Fatwa No: 394297|tekijä=|julkaisu=Islamweb.net|ajankohta=20.3.2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
=== Pahan kieltäminen ===
Islam on myös omaksunut klaaniyhteiskuntiin kuuluvan oikeudenkäytön normin, jossa keskusvallan puuttuessa yksilön rikkomuksia valvoo koko yhteisö, joka myös rankaisee niistä jäseniään. Islamissa tämä kehittyi periaatteeksi nimeltä "hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen". Se tarkoittaa jokamiehen oikeutta puuttua toisten tekemisiin, jos šarian sääntöjä rikotaan. Orientalisti Patricia Crone on todennut, että "''islamilainen laki velvoittaa noudattajiaan puuttumaan tilanteeseen, jos he näkivät muiden uskovien olevan mukana syntisessä toiminnassa ja suostuttelemaan tai jopa pakottamaan heidät lopettamaan''."<ref>Ayaan Hirsi Ali, 2016, 138</ref> [[Ayaan Hirsi Ali]] katsoo, että tämä on myös islamilainen perustelu perheissä harjoitettavalle kunniaväkivallalle, vaikka itse kunniaväkivallan käsite ei kuulukaan islamiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ayaan Hirsi Ali|Nimeke=Harhaoppinen. Miksi islam tarvitsee nyt uskonpuhdistusta|Vuosi=2016|Sivu=136-152|Julkaisija=Scanria}}</ref>
 
Michael Cook on julkaissut periaatteesta laajan tutkimuksen vuonna 2001. Hänen mukaansa periaate esiintyy Koraanin jälkeen myös ''hadith -''kirjallisuudessa, kunnes [[al-Ghazali]] 1000-luvulla antoi sille klassisen muotoilun.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Michael Cook|Nimeke=Forbidding Wrong in Islam|Vuosi=2003|Sivu=3-4|Julkaisija=Cambridge University Press|Kieli={{en}}}}</ref> Al-Ghazali loi 1000-luvulla väliintulolle askelmat. Hänen kirjoituksensa löytyy šaria-lakikirjan ''[[Reliance of the Traveller]]'' liitteestä Q. Ghazali kertoo, että periaatteen mukaisessa väliintulossa on kahdeksan tasoa. Ensimmäinen on rikkomuksen luotettava todistaminen, viides aste on jo käsiksi käyminen esimerkiksi rikkomalla luvattomat musiikki-instrumentit, seitsemäs aste on lyöminen ja potkiminen, ja kahdeksas aste aseiden käyttö, mikä merkitsee synnintekijän tappamista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller|Vuosi=2017|Sivu=720–724|Julkaisija=amana publications}}</ref> Šariakäsikirjan mukaan isä tai äiti saa tappaa lapsensa tai lapsenlapsensa ilman, että siitä seuraa mitään rangaistusta.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, s. 584 (o1.2.4)</ref> Kyseessä on kuitenkin vain laintulkinta ''(fiqh)'', josta voi löytyä muitakin näkemyksiä.
 
=== Suhde keskusvaltaan ===
Klaaniuskontona islamille ovat ominaisia monet klaaniyhteisön demokraattiset piirteet. Ne näkyvät siinä, että islamiin ei voinut syntyä Bysantin kristinuskon esikuvan mukaista hierarkkista kirkkolaitosta useine portaineen. Islamissa uskontoa tulkitsee uskonoppineitten luokka, ''ulama'', joka on hankkinut islamilaiseen teologiaan ja lakiin perehdyttävän koulutuksen muiden uskonoppineiden muodollisesti epävirallisella opastuksella. Moskeijassa jumalanpalveluksia johtavat ''imaamit'' tai uskonasioista lausuntoja antavat ''muftit'' ovat oman yhteisönsä luottomiehiä, joiden arvovalta perustuu heidän henkilökohtaisiin kykyihinsä. Heillä on myös täysi oikeus tulkinta islaminuskoa, tosin tietysti šariaan sisältyvän yksimielisyysperiaatteen (''ijmá)'' hengessä,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=102|Julkaisija=Otava}}</ref> joka sekin heijastelee klaaniyhteisöjen ryhmäsolidaarisuuden (''asabiyya)'' ideaa. Jokainen moskeija edustaa tavallaan omaa yhteisöään ja ilmentää klaaniyhteisön korkealle arvostamaa riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.
 
Klaaniyhteiskunnan säännöt näkyvät myös islamilaisessa valtio-opissa, joka vastaavasti puhuu aina yksilöistä, siinä missä valtiokeskeiset opit käsittelevät organisaatioita.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=88|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> Jumalan lain mukaisaen valtion johtajana on kalifi, eräänlainen heimopäälikkö, jonka tulee kuulua quraiš -klaaniin ja omata korkeat henkilökohtaiset ominaisuudet.<ref name=":02">{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=639 (o.25)|Julkaisija=amana publications}}</ref> Kalifi ei kuitenkaan voi säätää yhteisölle lakeja, koska sillä on omat lakinsa, joita heimojen luottomiehet eli ''ulama'' yksinoikeudella tulkitsee. Kalifin ja ''ulaman'' välillä vallitsee molempia hyödyttävä symbioosi, jossa kalifi on uskon ylin puolustaja, ja ''ulama'' antaa kalifille poliittisen tukensa, jos tämä on oikeauskoinen.
 
Historioitsijat McNeill ja McNeill kirjoittavat siitä, että uskontojen leviäminen on yhteydessä yhteiskuntien erilaisiin rakenteellisiin piirteisiin ja tarpeisiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=McNeill, J. R. & McNeill, W. H.|Nimeke=Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan.|Vuosi=2003/2006|Sivu=268|Julkaisija=Vastapaino}}</ref> Islamin ja klaaniyhteiskuntien tarpeiden yhteensopivuus oli se tekijä, joka auttoi islamia leviämään sinne, missä heimoyhteiskunnat olivat vallitsevana yhteiskuntamuotona. Sama läheinen yhteys on kuitenkin jarruttanut islamin mahdollisuuksia valloittaa Ibn Khaldunin kuvaamia sivilisoituneita yhteiskuntia, joiden tarpeet ovat erilaisia.<ref name=":2" />
== Katso myös ==
*[[Skotlannin klaanit]]▼
*[[Irlannin klaanit]]
*[[Kiinalaiset klaanit]]▼
*[[Japanilaiset klaanit]]
▲*[[Kiinalaiset klaanit]]
*[[Quraiš]] (Muhammedin klaani)
*[[Somalian klaanit]]
▲*[[Skotlannin klaanit]]
*[[Tšetšeenien klaanit]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
[[Luokka:Kansatiede]]
[[Luokka:Sosiologia]]
[[Luokka:Kulttuuriantropologia]]
[[Luokka:Yhteiskuntatypologia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaani”