Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä

Klaaniuskontona islamille ovat ominaisia monet klaaniyhteisön demokraattiset piirteet. Ne näkyvät siinä, että islamiin ei voinut syntyä Bysantin kristinuskon esikuvan mukaista hierarkkista kirkkolaitosta useine portaineen. Islamissa uskontoa tulkitsee uskonoppineitten luokka, ''ulama'', joka on hankkinut islamilaiseen teologiaan ja lakiin perehdyttävän koulutuksen muiden uskonoppineiden muodollisesti epävirallisella opastuksella. Moskeijassa jumalanpalveluksia johtavat ''imaamit'' tai uskonasioista lausuntoja antavat ''muftit'' ovat oman yhteisönsä luottomiehiä, jajoiden heidän arvovaltansaarvovalta perustuu heidän henkilökohtaisiin kykyihinsä. toimia yhteisönsä edusmiehenä. Heillä on myös täysi oikeus tulkinta islaminuskoa, tosin tietysti šariaan sisältyvän yksimielisyysperiaatteen (''ijmá)'' hengessä,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=102|Julkaisija=Otava}}</ref> joka sekin heijastelee klaaniyhteisöjen ryhmäsolidaarisuuden (''asabiyya)'' henkeäideaa. Jokainen moskeija edustaa siten tavallaan omaa yhteisöään ja ilmentää klaaniyhteisön yleisenä arvonakorkealle olevaaarvostamaa riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.

Klaaniyhteiskunnan säännöt näkyvät myös islamilaisessa valtio-opissa, joka vastaavasti puhuu aina yksilöistä, siinä missä valtiokeskeiset opit käsittelevät organisaatioita.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=88|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> Jumalan lain mukaisaen valtion johtajana on kalifi, eräänlainen heimopäälikkö, jonka tulee kuulua quraiš -klaaniin ja omata korkeat henkilökohtaiset ominaisuudet.<ref name=":02">{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=639 (o.25)|Julkaisija=amana publications}}</ref> Kalifi ei kuitenkaan voi säätää yhteisölle lakeja, koska sillä on omat lakinsa, joita heimojen luottomiehet eli ''ulama'' yksinoikeudella tulkitsee. Kalifin ja ''ulaman'' välillä vallitsee molempia hyödyttävä symbioosi, jossa kalifi on uskon ylin puolustaja, ja ''ulama'' antaa kalifille poliittisen tukensa, jos tämä on oikeauskoinen.

Historioitsijat McNeill ja McNeill kirjoittavat siitä, että uskontojen leviäminen on yhteydessä yhteiskuntien erilaisiin rakenteellisiin piirteisiin ja tarpeisiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=McNeill, J. R. & McNeill, W. H.|Nimeke=Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan.|Vuosi=2003/2006|Sivu=268|Julkaisija=Vastapaino}}</ref> Myös islaminIslamin ja klaaniyhteiskuntien tarpeiden välinenyhteensopivuus oli se tekijä, liittojoka auttoi islamia leviämään kaikkiallesinne, missä heimoyhteiskunnat olivat vallitsevana yhteiskuntamuotona. Sama läheinen yhteys on kuitenkin jarruttanut islamin mahdollisuuksia valloittaa Ibn Khaldunin kuvaamia sivilisoituneita yhteiskuntia, joiden tarpeet ovat erilaisia.<ref name=":2" />