Ero sivun ”Australia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Politiikka: kuva ja kuvateksti |
→Politiikka: uusi kenraalikuvernööri |
||
Rivi 134:
{{Pääartikkeli|[[Australian politiikka]]}}
Australian [[valtiomuoto]] on [[perustuslaillinen monarkia]]. Sen valtionpäämies on kuningatar [[Elisabet II]], joka on myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] kuningatar ja asuu siksi [[Lontoo]]ssa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla [[Australian kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa [[Australian pääministeri|pääministeri]], jolla on laajat [[vallanjako-oppi|toimeenpanovaltuudet]].<ref name="BGN"/>
Australian kenraalikuvernöörinä on ollut heinäkuusta 2019 lähtien [[David Hurley]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.abc.net.au/news/2019-07-01/governor-general-david-hurley-vows-to-help-most-vulnerable/11268938|nimeke=New Governor-General vows to support those who help nation's most vulnerable|julkaisu=ABC News|ajankohta=2019-07-01|viitattu=2020-01-30|ietf-kielikoodi=en-AU}}</ref>
Australiassa on kaksikamarinen [[Australian parlamentti|liittoparlamentti]]. [[Australian senaatti|Senaattiin]] eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. [[Australian edustajainhuone|Edustajainhuoneeseen]] eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.<ref name="CIA"/>
| |||