Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Solidaarisuudella ''(asabiyya)'' on kuitenkin hintansa, koska henkilö voi joutua sotketuksi jopa hengenvaaralliseen välienselvittelyyn asiassa, joka ei hänelle varsinaisesti kuulu. Tämän takia klaaniyhteiskuntiin on kehittynyt voimakas normisto säätelemään yksilön velvollisuutta olla mukana yhteisissä asioissa. Sitä kutsutaan kunniakulttuuriksi. Yksilön kunnia vaatii, että hän osallistuu yhteisönsä puolustamiseen, vaikka asia ei suoraan häntä koskisikaan. Ellei hän näin tee, hänen osakseen lankeaa häpeä, joka merkitsee yksilön sosiaalisen aseman romahtamista yhteisössä. Tietoisuus vastatoimien välttämättömyydestä muokkaa ihmisten persoonallisuutta, sillä oman kunnian valvomisesta tulee elintärkeä kysymys.
Ristiriitojen hallintaan on luontaisesti kehittynyt mekanismi, joka säätelee yksilöiden ja ryhmien osallistumisvelvoitetta. Salzman kutsuu sitä käsitteellä "tasapainotettu vastakkaisuus" ''(balanced opposition).'' <ref name=":1">Philip Carl Salzman, 2008, 11</ref> Yksilön tai ryhmän velvollisuus kostoon riippuu siitä, millä tasolla loukkaaminen on tapahtunut. Perheessä tapahtuneet asiat ratkotaan perheen sisällä. Perheiden väliset riidat ratkotaan perheiden kesken ja sukuriidat sukujen kesken. Perheenjäsenilllä on velvollisuus puuttua asiaan, jos sitä vastaan kohdistuu loukkaus, jonka tekijä on toinen perhe. Jos loukkaaja on toinen sukuryhmä, velvollisuus vastatoimiin siirtyy loukatun sukuryhmän kaikille jäsenille. Tällä tavoin "tasapainotettu vastakkaisuus" kohtuullistaa yksilöön kohdistuvaa kunniavelvoitetta. <ref name=":1" />
== Katso myös ==
| |||