Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 44:
Keskusvallan käsi ei silti ylety yhtä vahvana kaikkialle. Paikalleen asettunutta maanviljelijäväestöä on helppo hallita ja verottaa, mutta paimentolaisuudella toimeentulonsa hankkivat väestöt pystyvät pakenemaan keskuhallinnon otetta ja säilyttämään itsenäisyytensä.<ref>Philip Carl Salzman, 2008, 24</ref> Paimentolaiset korvaavat keskitetyn vallan puutteen keskinäisellä solidaarisuudellaan, josta ibn Khaldun käytti termiä ''asabiyya''.<ref>Philip Carl Salzman, 2008, 32</ref> Solidaarisuutta tarvitaan ryhmien välisten erimielisyyksien ratkaisemisessa, sillä klaaniyhteiskunnissa ei ole keskuvaltaa niitä selvittämässä. Keskinäisen solidaarisuuden takia kukaan ei jää yksin, vaan voi luottaa oman ryhmänsä apuun toista ryhmää vastaan.
 
Yksilöiden ja ryhmien oikeuksia vaalitaan klaaniyhteiskunnassa oikeuksien rikkojaa uhkaavalla kostolla. Jos vieraaseen sukuun kuuluva tappaa omaan sukuun kuuluvan ihmisen, jokaisen velvollisuus on kostaa teko tappamalla kuka tahansa vieraan suvun jäsen. Näin pitkälle ei tarvitse mennä, jos neuvottelut johtavat hyvityksen maksamiseen. Tietoisuus koston uhasta on tehokas keino pitää yllä järjestystä ja välttää toisten ryhmien loukkaaminen. Loukkaavien tekojen kostaminen on klaaniyhteiskunnassa elävälle ihmiselle selviytymisen avainkysymys, sillä jos vastatoimia ei tarvitse pelätä, henkilö tai hänen ryhmänsä alistetaan raa'asti.
 
Solidaarisuudella ''(asabiyya)'' on kuitenkin hintansa, koska henkilö voi joutua sotketuksi jopa hengenvaaralliseen välienselvittelyyn asiassa, joka ei hänelle varsinaisesti kuulu. Tämän takia klaaniyhteiskuntiin on kehittynyt voimakas normisto säätelemään yksilön velvollisuutta olla mukana yhteisissä asioissa. Sitä voidaan kutsua kunniakulttuuriksi. Yksilön kunnia vaatii, että hän osallistuu yhteisönsä puolustamiseen. Ellei hän näin tee, hänen osakseen lankeaa häpeä, joka merkitsee yksilön sosiaalisen aseman romahtamista yhteisössä.
 
Solidaarisuudella ''(asabiyya)'' on kuitenkin hintansa, koska henkilö voi joutua sotketuksi jopa hengenvaaralliseen välienselvittelyyn asiassa, joka ei hänelle varsinaisesti kuulu. Tämän takia klaaniyhteiskuntiin on kehittynyt voimakas normisto säätelemään yksilön velvollisuutta olla mukana yhteisissä asioissa. Sitä voidaan kutsuakutsutaan kunniakulttuuriksi. Yksilön kunnia vaatii, että hän osallistuu yhteisönsä puolustamiseen, vaikka asia ei suoraan häntä koskisikaan. Ellei hän näin tee, hänen osakseen lankeaa häpeä, joka merkitsee yksilön sosiaalisen aseman romahtamista yhteisössä. Tietoisuus vastatoimien välttämättömyydestä muokkaa ihmisten persoonallisuutta, sillä oman kunnian valvomisesta tulee elintärkeä kysymys.
 
Ristiriitojen hallintaan on luontaisesti kehittynyt mekanismi, joka säätelee yksilöiden ja ryhmien osallistumisvelvoitetta. Salzman kutsuu sitä käsitteellä "tasapainotettu vastakkaisuus" ''(balanced opposition).'' <ref>Philip Carl Salzman, 2008, 11</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaani