Ero sivun ”Helsinki-Malmin lentoasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: + vuonna 2020 |
p →Historia: välilyönti -> |
||
Rivi 47:
Aero O/Y:n, nykyisen [[Finnair]]in, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille<ref name="aero1937s172">Aero 1937 s. 172</ref> muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. [[Dag Englund]]in ja [[Vera Rosendahl]]in suunnittelema, [[Funktionalismi|funktionalistista]] tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,<ref name="rakennusperinto_malmi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Malmin_lentoasema/ | Nimeke = Malmin lentoasema eilen ja tänään | Tekijä = Pesu, Minna | Julkaisu = Rakennusperintö-sivusto | Ajankohta = 26.11.2008 | Julkaisija = Ympäristöministeriö, Museovirasto | Viitattu = 5.8.2011 }}</ref><ref name="museovirasto_malmi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf | Nimeke = Malmin lentoasema, Helsinki 1938 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Rakennusperinnön vuosi 2003 | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 5.8.2011 }}</ref> ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kentän avajaiset olivat osa juuri [[SILI II -ilmailunäyttely 1938|meneillään ollutta kansainvälistä ilmailunäyttelyä]]. Kentän vihkiäisten juhlavieraina olivat presidentti Kallion sairastuttua puoliso [[Kaisa Kallio]], marsalkka [[Mannerheim]] ja pääministeri [[A. K. Cajander]].<ref name="Kallio">{{Kirjaviite | Tekijä = Sakari Virkkunen | Nimeke = Kallio - Talonpoikaispresidentti | Kappale = 6. Kohtalokas pääsiäinen | Sivut = 87 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1983 | Viitattu = 29.11.2018 | ISBN = 951-1-07600-0}}</ref>Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.
Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien [[kansainvälinen lentoasema|kansainväliseksi lentoasemaksi]] yhtenä ensimmäisistä maailmassa.{{lähde}} Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina [[Petsamo]]on saakka. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana Malmille liikennöi päivittäin koneita [[Berliini|Berliinistä]], [[Amsterdam|Amsterdamista]], [[Tallinna|Tallinnasta]] ja [[Varsova|Varsovasta]]. Ruotsista lentoja oli
[[Talvisota]] keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi [[liittoutuneiden valvontakomissio]]n haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa. Tänä aikana siviililennot siirrettiin [[Hyvinkään lentokenttä|Hyvinkään lentokentälle]]'''.''' <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malalku.htm |nimeke =Malmin lentokenttä sotavuosina 1939-1944; Muistelmia ja 73 valokuvaa|tekijä= Nordman, Liisa|julkaisu= Helsinki: Kansalasimuisti|viitattu=2018-01-16}}</ref>
| |||