Ero sivun ”Ydinjätehuolto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 32:
Ydinvoimateollisuutta suurempia määriä heikosti radioaktiivisia jätteitä syntyy muualla yhteiskunnassa: EU:n alueella maatalous, rakentaminen, öljyn- ja kaasuntuotanto, hiilen ja turpeen poltto, jätevesien puhdistus ja muu ihmisen toiminta synnyttävät vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja luonnon radioaktiivisuutta sisältäviä jätteitä, jotka ylittävät radioaktiivisuudeltaan matala-aktiivisten ydinjätteiden vapaarajan. Määrä on huomattavasti suurempi kuin ydinvoimateollisuuden jätteiden määrä. Näitä ei yleensä kuitenkaan eristetä, käsitellä ja loppusijoiteta ydinjätteen tavoin koska ne eivät ole syntyneet ydintekniikan käytössä.<ref>[[Säteilyturvakeskus]] (STUK): ''Ydinturvallisuus'', Hämeenlinna, 2004, ISBN 951-712-500-3.</ref>
== Suomi ==
Suomessa [[Posiva]] Oy valmistelee ydinjätteen loppusijoitusta [[Onkalo (tutkimustila)|Onkalo]]-luolastoon Eurajoen Olkiluotoon.
=== Riskit ===
Posiva on arvioinut ydinjätteiden pahimpia mahdollisia seurauksia. Skenaariossa ydinkanisteri syöpyisi puhki tuhannessa vuodessa lasketun sadantuhannen vuoden sijaan ja samanaikaisesti sitä ympäröivä savipuskuri katoaisi selittämättömästi. Lisäksi pohjavesi kulkisikin ylöspäin ja paikan päälle rakennettaisiin kaupunki. Ihminen, joka eläisi kehdosta hautaan saastuneimmalla neliömetrillä ja söisi vain sillä kasvanutta ruokaa ja joisi saastuneinta vettä, saisi vain kolminkertaisen säteilyannoksen Tampereen Pispalassa nyt asuviin ihmisiin nähden.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ydinvoiman-ikava-puoli-ei-enaa-pelota%E2%80%89-%E2%80%89viela-1990-luvulla-suomen-ydinjatteet-vietiin-venajalle-pian-ne-upotetaan-onkaloon/|nimeke=IKUISUUSKYSYMYS - Ydinvoima on Suomessa suositumpaa kuin koskaan|ajankohta=10.1.2020|selite=2/2020, sivu 36|julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref>
== Lähteet ==
| |||