Ero sivun ”Vanhemmuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
== Vanhemmuus ja onnellisuus ==
Miltei 90 % alle 7-vuotiaiden vanhemmista piti elämänlaatuaan hyvänä Finterveys 2017 -väestötutkimuksessa. Suomessa pikkulasten vanhemmat olivat perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä tyytyväisempiä kuin samanikäiset keskimäärin. Silti heilläkin oli uupumusta ja väsymystä. Ne johtuivat enimmäkseen perfektionismista, mutta myös työttömyys ja heikko tulotaso ennustivat niitä. Lapset kuitenkin toivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita. Masennusoireita koki 12 % äideistä ja 6 % isistä, mutta osuudet olivat suunnilleen samat muilla samanikäisillä, samoin merkittävää kuormitusta kokeneiden osuudet.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006380221.html|nimeke=Pikkulasten vanhemmat ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä, puhe arjen raskaudesta ei saa tutkimuksesta tukea|ajankohta=22.1.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Suomessa kaikkein onnettomimpia parisuhteessa ovat pienten lasten vanhemmat, etenkin isät.<ref>[http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8408/type=1 Kunpa isi jaksaisi], Lääkärílehti, 22.01.2010.</ref>
Ensimmäisen lapsen syntymä vähentää saksalaisen [[onnellisuustutkimus|onnellisuutta]] keskimäärin 1,6 yksikköä asteikolla 1-10. 17 prosentilla vähenemä oli ainakin kolme yksikköä. Heistä vain 58 % hankki toisen lapsen kymmenen vuoden sisällä. Esimerkiksi avioero vähensi onnellisuutta vain 0,8 yksikköä ja puolison kuolema tai työttömyys vain 1 yksikön verran. <ref name=PMC/><ref>[http://www.hs.fi/elama/a1439346517810 Onnellisuuden heikkeneminen esikoisen syntymän jälkeen voi estää vanhempia hankkimasta toista lasta], Helsingin Sanomat 12.8.2015.</ref><ref>http://www.washingtonpost.com/news/to-your-health/wp/2015/08/11/the-most-depressing-statistic-imaginable-about-being-a-new-parent/</ref>
Vuosien myötä onnellisuus kuitenkin nousi ja oli iäkkäämpänä korkeampi kuin lapsettomilla. Esimerkiksi lasten lähtiessä kotoa haittavaikutus puolisoiden suhteeseen ja toisilleen osoittamaan tukeen voi vähetä, samoin lapsiin kuluvat aika ja raha. <ref name=PMC>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3345518/ A Global Perspective on Happiness and Fertility], Rachel Margolis and Mikko Myrskylä, Popul Dev Rev. Author manuscript; available in PMC 2012 May 7. Published in final edited form as: Popul Dev Rev. 2011; 37(1): 29–56.</ref>
Lasten ollessa pieniä vanhemmat ovat usein väsyneitä, heillä voi olla univaikeuksia ja vanhempien kahdenkeskinen huomaavaisuus voi jäädä vähemmälle, puoliso voi "unohtua".<ref>[http://ellit.fi/ihmissuhteet/parisuhteessa/lapsen-syntyma-rasittaa-parisuhdetta Lapsen syntymä rasittaa parisuhdetta], Anna & Ellit, 13.7.2009.</ref>
| |||