Ero sivun ”Mayojen korkeakulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 130.232.67.102 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. |
→Talous: w yleiseen kuivuuskausia käsittelevään artikkeliin |
||
Rivi 87:
=== Talous ===
Mayat olivat maatalousyhteiskunta, ja 90 prosenttia väestöstä työskenteli maataloudessa. Maatalouden kehitys johti taloudelliseen kasvuun ja mayakulttuurin kukoistukseen, mutta ajan myötä ryöstöviljely, liikakansoitus ja [[Kuivuuskausi|kuivat kaudet]] romahduttivat yhteiskunnan.<ref name="ahe" />
Mayojen elannon perusta oli jo ennen mayoja alkanut [[maissi]]n viljely, mikä voidaan havaita ihmisten puheissa ja uskonnossa.<ref name="talvitie_1993_36"">Jyrki Talvitie & Juha Hiltunen: Mayamaa. Tietoteos Ky Espoo 1993, Forssan Kirjapaino Oy 1993, ISBN 951-8919-20-8, s. 36.</ref><ref name="Kero_1966_48">Reino Kero: Intiaanien Amerikka. Otava 1986, ISBN 951-1-08974-9, s. 48.</ref> Maissi kylvettiin ja korjattiin tarkkojen kalenterilaskelmien ja uskonnollisten rituaalien säätelemänä. Tämän seurauksena papeilla oli mayayhdyskunnissa hyvin suuri valta, sillä he hallitsivat kirjoitetun kielen ja kykenivät tekemään tähtitieteellisiä laskelmia. Maissi oli hyvin tuottoisaa, ja mayaväestön tarvitsikin tehdä vain 50 päivää vuodesta töitä hankkiakseen vuotuisen kaloritarpeensa. Sen ansiosta heillä oli käytössä runsaasti työvoimaa esimerkiksi suurten monumenttien rakentamiseen.<ref name="soderberg">Söderberg 2017.</ref>
| |||