Ero sivun ”Šiialaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 67:
Šiialainen teologia seurailee 800-luvun alussa virallisen aseman saaneiden ja sittemmin kukistettujen [[Mu'taziliitit|mutaziliittien]] oppeja. Nämä nauttivat aluksi kalifien suojelua ja edustivat rationaalista uskonnollisuutta, joka omaksui malleja kreikkalaisesta filosofiasta. Imaamin aseman korostaminen kuitenkin erottaa šiiat mutaziliiteista.<ref name=":5">Bernheimer & Rippin 2019, 123–124</ref> Šiiojen perusoletukset ovat yhteisiä sunnien kanssa: Jumalan ykseys ja oikeudenmukaisuus, synnittömien profeettojen rooli pelastussanoman tuojina sekä ylösnousemus Viimeisellä tuomiolla. Šiiojen omasta teologiasta ei kuitenkaan ole luotettavia lähteitä ennen 900-lukua.<ref name=":5" />
 
900-luvulla [[Buijidit|buyijdien]] dynastia alisti Bagdadin abbasidit ja hallitsi sata vuotta (945–1055) Irakia ja Persiaa. Buijidit olivat šiioja, joten tässä vaihessa alkoi näyttää siltä, että šiialaisuus perisi sunnalaisuudesta voiton, sillä myös Pohjois-Afrikassa valtaan nousseet [[Fatimidit|fatimidi]]<nowiki/>t (910– 1171) olivat šiioja. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=|Julkaisija=Tauris}}</ref>[[Ibn Bābawayh]] (k. 991) näyttää olleen tuon ajan johtava šiiateologi. Hän ilmeisesti kannatti mutaziliittien mielipidettä ihmisen vapaasta tahdosta, minkä sunnilaisuus oli jyrkästi kieltänyt. Toisaalta hän luotti traditioon ja tuomitsi kreikkalaistyyppisen järjenkäytön, jota edustivat islamilaiset [[Kalam|kalām]] -teologit <ref name=":5" />{{Šiialaisuus}}
 
=== Oppi ===