|
Huomattavin ero on uskontunnustus, johon on lisätty lause: "''ja todistan että Ali on Jumalan ystävä [wali]''”. Kyseessä on myöhäinen lisäys; sitä ei esiinny varhaisissa teksteissä lukuunottamatta Ibn Bābawayhia, joka kieltää sen käytön. Lause omaksuttiin luultavasti vasta 1500-luvulla, kun [[safavidit]] tekivät šiialaisuudesta Iranin valtionuskonnon vuonna 1501.<ref name=":7" /> Kuitenkin jo al-Kulayni katsoi, että perinteinen kaksiosainen šahada ei ollut riittävä vaan tarvitsee täydennystä. 1500-luvulta lähtien šiialaisuus kehittyi nykymuotoonsa oppineiston järjestäydyttyä hierarkiaksi, jonka huipulla on yksi tai useampi ''[[marza'-i taqlid|marza]]'' ("jäljittelyn kohde") ja hänen alapuolellaan ylempien oppineiden (''[[ajatollah]]'') ja tavallisen papiston luokka.<ref name=":8" />
Keskeisin asia, joka erottaa toisistaan šiiat ja sunnit on imaamin virka. Muuan ''hadith'' erityisesti korostaa imaamin viran syntyä. Ibn Bābawayh kertoo (1942:61), että kuoleman jälkeen Alin äidin [[Fatima Zahra|Fāṭima]]<nowiki/>n hautaan saapui (islamin tavanomaisen käsityksen mukaiset) kaksi enkeliä (Munkar ja Nakir), jotka kuulustelivat vainajaa. Fatima vastasi kysymyksiin, että hänen Herransa on Jumala ja profeettansa Muhammed, mutta ei tiennyt kuka oli hänen imaaminsa. Enkelit neuvoivat: "''Sinun poikasi''". Kun Fatima toisti vastauksen, enkelit sanoivat :"''Meillä ei ole valtaa sinuun''".<ref name=":7" /> Enkelit tarkoittivat tällä, ettei heillä ollut oikeuttaa kiduttaa Fatimaa, kuten he tekivät kaikille vääräuskoisille vainajille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2012|Sivu=109, 237|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref>
Šiialaisten merkittävin vuotuinen juhlapäivä on Alin pojan Husainin kuoleman muistoksi vietettävä [[Ašura]]-juhla, jokamikä erottaa heidät näkyvästi sunneista. Juhla korostaa Husainin marttyyrikuolemaa, ja käynti Husainin haudalla Karbalassa lähestyy tärkeydessä pyhiinvaellusta. Ašuran vietolla on tärkeä symbolinen merkitys šiioille, joille se merkitsee oman, sunneista eroavan identiteetin korostamistaesiintuomista.<ref>Bernheimer & Rippin, 2019, 128</ref>
Keskeisin asia, joka erottaa toisistaan šiiat ja sunnit on imaamin virka.
=== Šiialaisuuden suuntauksia ===
Šiialaisuuden perusajatuksiin kuului, että jokaisella sukupolvella oli oma imaaminsa. On ymmärrettävää, että imaaminImaamin persoonasta saattoi helposti syntyä erilaisiapoikkeavia käsityksiä, ja šiialaisuus eriytyikin useisiin ryhmiin, joista tärkeimpiä nykyisin ovat [[ismailiitit]] eli 7-šiialaiset ja [[Zaidilaisuus|zaydilaise]]<nowiki/>t.
== Šiialaisuus Iranissa ==
[[Tiedosto:Portrait of Ruhollah Khomeini By Mohammad Sayyad.jpg|thumb|Ajatollah Khomeini vuonna 1981]]
Šiialainen valtioteoria oli Iranissa sovitettavissa Persian šaahin maalliseen valtaan, sillä papiston tavoitteenatavoitteeksi oliriitti ohjata hallintoa islamilaiseen suuntaan, mutta ei ottaa valtaa itselleen. Šaahin ja uskonoppineiden tasapaino toimi vuoteen 1978, jolloin alkoi Iranin islamilainen vallankumous. StiäSiihen oli edistämässävaikuttu šaahi [[Reza Pahlavi]]n ja hänen seuraajansa [[Muhammad Reza Pahlavi]]n pyrkimys heikentää uskonoppineiden asemia politiikassa. [[Ajatollah Khomeini]] kehitti uuden valtioteorian, jonka mukaan yksi uskonoppinut voisi hallita valtiota siihen saakka kunnes imaami palaisi ja ottaisi vallan haltuunsa. Iran muuttui Khomeinin hallitsemaksi islamilaiseksi valtioksi 1979. Jotkut näkivät Khomeinissa kätkeytyneen imaamin inkarnaation.<ref name=":8">{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimike=Islamin monimuotoisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-749-8}}</ref>
== Katso myös ==
| 