Ero sivun ”Luettelo PIK-5-koneyksilöistä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
itsestäänselvyyksiä on turhaa toistaa johdannossa, kh, sl-status |
||
Rivi 1:
{{Suositeltu luettelo}}
Prototyypin pohjalta jatkokehitetyt koneet saivat mallinimen PIK-5a, ja niitä valmistettiin pieni kuuden koneen sarja. PIK-5a:ta lähdettiin jatkokehittämään koneyksilö OH-PAA:lle sattuneen onnettomuuden jälkeen vuonna 1948. Mallinimen PIK-5b saaneen jatkokehitetyn koneen suunnitteli pääosin [[Ilkka Lounamaa]], ja siinä oli uusittu runkorakenne. PIK-5b-versiota valmistettiin kaikkiaan 16 kappaletta, kunnes b-malliseksi muunnettu OH-PAA joutui jälleen onnettomuuteen vuonna 1951. Muutostöiden suunnittelun teki kolmanteen malliin Keijo Tiusanen. Malliniemn PIK-5c saaneen version siipi suunniteltiin rakenteellisesti uudelleen, ja vain sen ulkoinen aerodynaaminen muoto säilytettiin aiemmista malleista muuttamattomana. Versioon suunniteltiin myös uudelleenmuotoillut peräsin ja runko. Uusia PIK-5c-koneita valmistettiin 11, mikä nosti koko tyypin valmistusmäärän 34 koneyksilöön.
PIK-5 oli yleisin konetyyppi Suomessa 1960-luvun alulla. Tyyppiä käytettiin laajasti uusien lento-oppilaiden alkeiskoulutuksessa, minkä seurauksena sillä sattui varsin paljon onnettomuuksia. Useimmat PIK-5-koneet oli poistettu rekisteristä 1970-luvulle tultaessa, joskin joitakin koneita säilyi käytössä vielä seuraavalle vuosikymmenelle, ja neljä lentokuntoista koneyksilöä oli edelleen rekisterissä vuonna 2015. Tyyppi korvautui ominaisuuksiltaan paremmilla ja kohtuuhintaisilla putkirunkokoneilla, joita tuotiin pääosin Saksasta. Muutamia koneita
Alla olevaan luetteloon on koottu PIK-5-koneyksilöiden tietoja. Koneet, joiden rekisteritunnukset on lihavoitu olivat rekisterissä vuonna 2015.
|