Ero sivun ”Oskari Mantere” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
aukt. |
p →Ura |
||
Rivi 30:
== Ura ==
{{Korjattava/muoto|luettelomainen}}
Hän toimi [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]] rehtorina vuosina 1901–1915 ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun rehtorina vuosina 1915–1918. Rehtorin toimen lisäksi hän toimi Helsingin kansakoulujen tarkastajana vuosina 1912–1916. Vuonna 1918 hän siirtyi [[Kouluhallitus|Kouluhallitukseen]] kouluneuvokseksi ja yleni vuonna 1924 [[Kouluhallitus|Kouluhallituksen]] ylijohtajaksi. Hän työskenteli Kouluhallituksen ylijohtajana kuolemaansa asti.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä = |Nimeke = Uusi Tietosanakirja, 13. osa|Sivu = 523|Julkaisija = Tietosanakirja Oy|Vuosi = 1967}}</ref>
Hän työskenteli [[Helsingin kaupunginvaltuusto|Helsingin kaupunginvaltuuston]] jäsenenä vuosina 1917–1918. Seuraavana vuonna hänet valittiin [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen edistyspuolueen]] jäsenenä Suomen [[eduskunta|eduskuntaan]], missä hän vaikutti vuoteen 1939 asti. Hän työskenteli suuren valiokunnan puheenjohtajana vuosina 1919–1921 sekä vuonna 1924. Vuonna 1921 hän toimi eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä ja seuraavana vuonna toisena varapuhemiehenä. Hän toimi sosiaaliministerinä [[Kallion I hallitus|Kallion ensimmäisessä hallituksessa]] vuosina 1922–1924 ja apulaisopetusministerinä [[Ingmanin II hallitus|Ingmanin toisessa hallituksessa]] vuosina 1924–1925. Pääministerinä hän toimi [[Mantereen hallitus|Mantereen hallituksessa]] vuosina 1928–1929. 1930-luvulla hän toimi opetusministerinä [[Kivimäen hallitus|Kivimäen hallituksessa]] vuosina 1932–1936. Vuosina 1918–1928 ja 1931–1933 hän työskenteli myös [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen edistyspuolueen]] puoluetoimikunnan puheenjohtajana. [[Parlamenttienvälinen liitto|Parlamenttien välisen liiton]] Suomen ryhmän puheenjohtajana hän työskenteli vuodesta 1920 aina kuolemaansa asti. <ref name=":0" />
Oskari Mantere oli 1920- ja 1930-luvulla yksi Suomen julkisen elämän näkyvimmistä henkilöistä ja johtavista koulumiehistä. Hän toimi monien koulukomiteoiden puheenjohtajana aktiivisesti koulun uudistamiseksi. Hänen teoksessaan ”Kohti yhtenäiskoulua” vuodelta 1932 on vaikutteita Ruotsin ja useiden Keski-Euroopan maiden kouluoloista.<ref name=":0" />
| |||