Ero sivun ”Robert Wilhelm de Geer” versioiden välillä

De Geer kuului [[Ruotsi|ruotsalaisen]] [[De Geer]] -aatelissuvun haaraan, joka oli vuonna 1766 korotettu [[vapaaherra]]lliseen arvoon nimellä ''De Geer af Tervik''.<ref name="rh">{{Ritarihuone|3037|Grevliga ätten nr. 3: de Geer till Tervik}}</ref> Hänen isänsä oli maaherra [[Otto Wilhelm De Geer]].<ref name="KB" /> De Geer palveli aluksi Ruotsin armeijassa Savon joukoissa ja 1778–1783 Ruotsin Venäjän-lähestystössä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], kunnes erosi everstin arvoisena.<ref name="KB" /> Sen jälkeen hän toimi Kyminkartanon läänin varamaaherrana 1783–1785 ja varsinaisena maaherrana 1785–1789.<ref name="SBK">Herbert Lundh: [http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17358 Robert Wilhelm De Geer] Svenska Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.</ref> De Geer oli lähellä [[Georg Magnus Sprengtporten]]in johtamaa itsenäisyysmiesten piiriä ja menetti vuonna 1789 maaherran virkansa, minkä jälkeen vietti hiljaista elämää omistamassaan [[Tervikin kartano]]ssa [[Pernaja]]ssa. [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana De Geer oli ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia, jotka tunnustivat uuden venäläisen hallinnon – venäläiset joukot saapuivat hänen kartanolleen jo muutaman päivän sisällä rajan ylittämisestä helmikuussa 1808. Hänen vastaanottavaisuutensa palkittiin sitten monin tavoin. Vuonna 1809 De Geer sai toimia maamarsalkkana Porvoon valtiopäivillä ja heinäkuussa hänet nimitettiin [[hallituskonselji]]n talousosaston jäseneksi ja sotilastoimituskunnan päälliköksi.<ref name="KB" /> Samaan aikaan hänet myös korotettiin kreiviksi nimellä ''de Geer till Tervik'' ja [[de Geer till Tervik|hänen sukunsa]] esiteltiin myöhemmin [[Suomen ritarihuone]]elle kreivillisenä sukuna numero 3.<ref name="rh" />▼

[[Salaneuvos (Venäjä)|Salaneuvoksen]] arvon vuonna 1817 saanut de Geer oli seurapiiritähti ja ansioitui senaatissa lähinnä henkilökohtaisten taloudellisten etujen hankkimisessa. Sairautensa vuoksi hän ei voinut viimeisinä vuosinaan lainkaan hoitaa senaattorintehtäviään.<ref name="KB" /> Senaatin talousosaston vanhimpana jäsenenä de Geer oli kuitenkin periaatteessa puheenjohtajaa vastaavassa asemassa, sillä erillistä [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|talousosaston varapuheenjohtajan]] virkaa ei ollut vielä luotu. Hän oli senaattori kuolemaansa saakka.<ref>Jorma Selovuori ja Tuomas Parkkari (toim.): ''Hallintohistorian tilastoja 2: Henkilömatrikkeli 1809–1994'', s. 26, 106. Hallintohistoriakomitea ja valtion painatuskeskus, Helsinki 1995.</ref> Helmikuusta 1820 alkaen hän oli lisäksi kahtia jaetun talousosaston toisen jaoston puheenjohtaja.<ref name="SBK" />▼