|
}}
'''Luhanka''' ({{k-sv|Luhango}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Suomen kunnat|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnan]] eteläosassa [[Päijänne|Päijänteen]] itäisillä rantamilla ja saarissa. Luhangassa oli {{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}Luhanka}} }} asukasta. Luhanka on väkiluvultaan sekä maakunnan että koko Manner-Suomen pienin kunta.
Luhangan pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}Luhanka}} }} km² ({{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}Luhanka}} }} km² maata ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}Luhanka}} }} km² sisävesiä.<ref name="pinta-ala" />
Luhanka on kuulunut alun perin [[Sysmä]]än, josta se erkani ensin [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. [[Luhangan kirkko]] on [[Josef Stenbäck]]in suunnittelema puukirkko ja se valmistui [[1893]]. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1 500 kuulijaa. Kirkko on tyyliltään päätytornillinen [[pitkäkirkko]] ja edustaa [[uusgotiikka]]a. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin ''Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa'' vuodelta [[1906]].<ref name="sk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980| Sivu = 192-193192–193| Julkaisija =Etelä-Suomen Kustannus | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1}}</ref> Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.
Luhanka on suosittu kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kesäkirkko, joka sijaitsee [[Luhangan talvikirkko|talvikirkon]] välittömässä läheisyydessä.
== Historia ==
=== Alueen varhaishistoriaa ===
Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla. <ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=www.finnica.fi/keski-suomi/maakunta/artikkelit/ksasutus.rtf|nimeke=Keski-Suomen asutus - hämäläisistä ja savolaisista keskisuomalaisiksi|julkaisu=Finnica/Keski–Suomi-sivusto|julkaisija=Heikki Junnila|viitattu=| ajankohta=|tiedostomuoto=RTF}}</ref> Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa -– keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400-450400–450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa.<ref name=":1" /> Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla.<ref name=":1" /> Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille. <ref name=":1" /> Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.<ref name=":1" />
=== Kunnan perustaminen ===
| 