Versio 20. tammikuuta 2020 kello 15.01 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 394 muokkausta p →‎Hierarkkiset järjestäytymistasot Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 20. tammikuuta 2020 kello 15.07 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 394 muokkausta →‎Ibn Khaldunin yhteiskuntateoria: lähde lisätty Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 12: == Ibn Khaldunin yhteiskuntateoria == Tunisialainen historioitsija [[Ibn Khaldun]] (1332–1406) esitti teorian klaaniyhteiskuntien kehityksestä kohti valtiollista järjestymistä, mikä aikanaan vuorostaan johtaa rappioon ja klaaniyhteiskunnan paluuseen, kun elinvoimaisemmat valloittajat tuhoavat ikääntyneen sivilisaation. Ibn Khaldun sai aineistonsa arabikalifaattien kehitysvaiheista. Ibn Khaldunin mukaan kaikki [[Sivilisaatio\|sivilisaatiot]] käyvät läpi useita vaiheita, alkavat nuoruudesta ja päätyvät seniliteettiin. Ibn Khaldun arvioi, että paimentolaisvalloituksista syntyneet suuret, maanviljelyyn perustuvat valtakunnat pysyivät koossa noin kolmen sukupolven eli 120 vuoden ajan ennen rappeutumistaan.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Arnold J. Toynbee\|Nimeke=Historia uudessa valossa\|Vuosi=1950\|Sivu=208\|Selite=Lyhennetyn laitoksen laatinut D. C. Somervell\|Julkaisija=WSOY\|Suomentaja=Kai Kaila}}</ref> Suunnilleen tämän verran kesti esimerkiksi niin sanotun umaijadidynastian aika Lähi-idässä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.britannica.com/topic/Umayyad-dynasty-Islamic-history\|nimeke=Umayyad dynasty\|tekijä=Asma Afsaruddin\|julkaisu=Encyclopaedia Britannica\|ajankohta=25.12.2019\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref> Sivilisaatio (''umran'') nousee ja syntyy vain silloin, kun siinä vallitsee ''asabiyya'' (ryhmätunne, heimoajattelu, yhteishenki, solidaarisuus) eli tietoisuus yhteisö- tai verisiteistä. Sellainen tunne vallitsee paimentolaisten klaaniyhteisöissä. Kun ne asettuvat aloilleen viljelemään maata, ne menettävät kykynsä solidaarisuuteen ja aiheuttavat sivilisaationsa rappion ja kuoleman. Maanviljelykseen ja kauppaan perustuva ja paikoilleen asettunut yhteiskunta tuottaa vaurautta ja sivistystä, mutta myös turmelusta. Siitä esimerkkinä ovat lisääntyvät [[Aviorikos\|aviorikokset]] ja [[Homoseksuaalisuus\|homoseksuaalisuuden]] hyväksyminen. Steriiliksi tullut sivilisaatio hylkää [[Uskonto\|uskontonsa]], mikä lopulta sinetöi sen kohtalon.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=N.J. Dawood\|Nimeke=Introduction. Teoksessa: Ibn Khaldun: The Muqaddimah. Introduction to History\|Vuosi=1989\|Sivu=\|Julkaisija=Princeton University Press}}</ref>

Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä