Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Lappalaisten ja taruolentojen avulla on selitetty muun muassa röykkiöhautojen syntyä. Lappalaisen tekemä kivikasa on ollut esimerkiksi [[lapinraunio|lapinröykkiö]]. Lappalaisten ja taruolentojen on myös on arveltu jättäneen [[aarnihauta|aarnihautoihin]] aarteitaan lähtiessään alueelta. Nämä ovat saattaneet [[uhrin pano|asettaa loitsun]], että aarteet saisi ylös vain tietyt tunnusteot tekemällä tai vain tiettyyn aikaan.
 
Lappalaisten katsottiin olevan voimakkaita velhoja ja taikojia. Lappalaisilla oli kyky [[lumous|tenho]]ta, lumota ja hallita ihmisiä taikuudella. Pelottavimpia olivat ehkä [[lapinnoita|lapinnoidat]], jotka saattoivat sairastuttaa karjan tai viedä riistan. Tietynlaista kiputilaa kutsuttiin [[noidannuoli|noidannuoleksi]], sillä arveltiin, että sen aiheutti näkymätön nuoli, jonka oli ampunut jousellaan lapinnoita. Lappalaisten taikakykyjä sekä pelättiin, että arvostettiin. Suomalaistenkin kerrotaan käyneen lappalaisten opissa. Lappalaisten lisäksi pohjoisessa on kerrottu asuneen myös yhtä lailla taikuuteen kykenevän Pohjolan[[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]n väen. Nämä kaksi kansaa on toisinaan myös käsitetty yhdeksi.
 
Kertomuksissa suhtautuminen on ollut kaksinaista; toisaalta pakanoiksi arveltuja lappalaisia on pelätty ja vihattu, toisaalta lappalaisten käsityötaitoa ja taikuuttakin, silloin kun sitä käytettiin hyvään, on arvostettu. Joitakin tarinoita seka-avioliitoista lappalaisten kanssa on säilynyt, esimerkiksi taruhenkilö [[Kirmukarmu]]n kerrottiin avioituneen Sinivuokko-nimisen lappalaisnaisen kanssa.
11 795

muokkausta