Ero sivun ”Klaani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ibn Khaldun |
|||
Rivi 15:
Tunisialainen historioitsija [[Ibn Khaldun]] (1332–1406) esitti teorian klaaniyhteiskuntien kehityksestä kohti valtiollista järjestymistä, mikä vuorostaan johti rappioon ja klaaniyhteiskunnan paluuseen ulkoisen valloittajan toimesta. Ibn Khaldun sai aineistonsa arabikalifaattien kehitysvaiheista. Ibn Khaldunin mukaan kaikki [[Sivilisaatio|sivilisaatiot]] käyvät läpi useita vaiheita, alkavat nuoruudesta ja päätyvät seniliteettiin. Ibn Khaldun arvioi, että paimentolaisvalloituksista syntyneet suuret, maanviljelyyn perustuvat valtakunnat pysyivät koossa noin kolmen sukupolven eli 120 vuoden ajan ennen rappeutumistaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Arnold J. Toynbee|Nimeke=Historia uudessa valossa|Vuosi=1950|Sivu=208|Selite=Lyhennetyn laitoksen laatinut D. C. Somervell|Julkaisija=WSOY|Suomentaja=Kai Kaila}}</ref>
Sivilisaatio (''umran'') voi nousta ja syntyä vain silloin, kun siinä vallitsee ''asabiyya'' (ryhmätunne, heimoajattelu, yhteishenki, solidaarisuus) eli tietoisuus yhteisö- tai verisiteistä. Sellainen tunne vallitsee paimentolaisten klaaniyhteisöissä. Kun ne asettuvat aloilleen viljelemään maata, ne menettävät kykynsä solidaarisuuteen ja aiheuttavat täten sivilisaationsa rappion ja kuoleman. Maanviljelykseen ja kauppaan perustuva ja paikoilleen asettunut yhteiskunta tuottaa vaurautta ja sivistystä, mutta myös turmelusta. Siitä esimerkkinä ovat lisääntyvät [[Aviorikos|aviorikokset]] ja [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuuden]] hyväksyminen. Steriiliksi tullut sivilisaatio hylkää myös uskontonsa, mikä lopulta sinetöi sen kohtalon.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=N.J. Dawood|Nimeke=Introduction. Teoksessa: Ibn Khaldun: The Muqaddimah. Introduction to History|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisija=Princeton University Press}}</ref>
== Esimerkkejä klaaneista ==
| |||