Ero sivun ”Hiilijalanjälki” versioiden välillä

'''Hiilijalanjälki''' tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa '''ilmastokuormaa''' eli sitä, kuinka paljon [[kasvihuonekaasu|kasvihuonekaasuja]] tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://web.archive.org/web/20081210140511/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HSfi+avasi+hiilijalanj%C3%A4lkimittarin/1135240893674 |Selite = Archive.org |Tekijä=Anu Nousiainen|Nimeke=HS.fi avasi hiilijalanjälkimittarin|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Ajankohta=7.11.2008|Luettu=23.11.2008}}</ref>. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin [[hiilidioksidi]]päästöihin<ref>Syöjälle on jo tarjolla tietoa ruuan hiilidioksidipäästöistä. Riitta Vainio. Helsingin Sanomat 4.3.2009, A5ja</ref>.

Englanninkielisessä kirjallisuudessa viitataan suoriin ja epäsuoriin päästöihin "Scope"-termin avulla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = https://ghgprotocol.org/sites/default/files/standards/ghg-protocol-revised.pdf |nimeke =A Corporate Accounting and Reporting Standard|tekijä=The Greenhouse Gas Protocol|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=|Kieli={{en}} }}</ref> Erityisesti yritykset ja organisaatiot voivat luokitella päästönsä näiden mukaan. Scope 1 päästöt viittaavat organisaation suoriin päästöihin, esim. organisaation oma energiantuotanto ja muut polttoprosessit sekä organisaation omien ajoneuvojen käyttö. Scope 2 päästöt viittavat epäsuoriin energiantuotannon päästöihin, esim. organisaation ostama sähkö- ja lämpöenergia. Scope 3 päästöt viittaavat organisaation muihin epäsuoriin päästöihin, esim. työmatkaliikenne ja työmatkustaminen, hankinnat, rakentaminen sekä vesi- ja jätehuollon päästöt. Scope 3 päästöt eivät ole suoraan organisaation hallinnassa, mutta ovat suoraa vaikutusta organisaation toiminnoista.<ref name=":0" />

Rakennuksen hiilijalanjäljellä tarkoitetaan niitä päästöjä, joita rakennus tuottaa koko olemassaolonsa aikana, alkaen sen rakennustuotteiden valmistuksesta päättyen rakennuksen purkamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://vesitaito.fi/mika-hiilijalanjalki/ |nimeke =Mikä hiilijalanjälki? |julkaisu=Vesitaito|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Nykyisin suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä aiheutuu energiankulutuksesta.

Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta on tulossa osaksi Suomen rakentamismääräyksiä 2020-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Tiekartta_rakennuksen_elinkaaren_hiilijalanjaljen_huomioimiseksi |nimeke =Ymparistoministerio > Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiili|julkaisu=www.ym.fi|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>

Rakennuksen hiilikädenjälki tarkoittaa rakentamisesta aiheutuvia myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennuksen rakentamista. Näitä ovat esimerkiksi puupohjaisiin rakenteisiin sitoutunut hiili ja rakennustuotteiden kierrätys.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://vesitaito.fi/mika-hiilikadenjalki/ |nimeke =Mikä hiilikädenjälki?|julkaisu=Vesitaito|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu yksilön hiilijalanjälki neljään osa-alueeseen, määritelty suomalainen [[keskiarvo]]-osuus päästöistä ja otettu esimerkki miten hiilijalanjälkeä voi osa-alueen osalta pienentää.<ref name = hesari2019>{{verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970372.html |selite = digilehden tilaajille |Nimeke=Suomi voisi nollata päästönsä, mutta mitä se vaatii? |julkaisu = Helsingin Sanomat |viitattu= 19.1.2019}}</ref>

[[Hiilivero]] eli päästömaksu voidaan periä päästöjä tuotettaessa, esimerkiksi mittaamalla tai estimoimalla päästöt. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä voidaan kuitenkin usein helpommin verottaa jo polttoainetta tuotettaessa/maahantuotaessa, polttoaineen hiilipitoisuuden perusteella.<ref>{{verkkoviite|osoite = https://www.un.org/esa/ffd/wp-content/uploads/2019/04/18STM_CRP4-Environmental-tax-issues.pdf |nimeke =Environmental tax issues|ajankohta=2.4.2019|julkaisija=Committee of Experts on International Cooperation in Tax Matters|selite=sivut 13-14 ja 24|Kieli={{en}} }}</ref>

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan yksittäisille ruoka-aineille ei voi laskea selkeää hiilijalanjälkeä. Tämä tekee ongelmalliseksi ruoan päästöperusteisen verotuksen.<ref>{{verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000006051522.html |selite = digilehden tilaajille |nimeke =Puolueet haluavat suomalaiset syömään vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia: HS selvitti, olisiko liha­verossa tai liha­tukien karsimisessa järkeä |ajankohta=29.3.2019 |julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>

* [httphttps://www.footprintnetwork.org/enour-work/index.php/GFN/page/carbon_footprintclimate-change/ Carbon Footprint] Global Footprint Network {{en}}