Ero sivun ”Valco” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Myös nykyään toimii Valco -niminen yritys, joka selvästi ammentaa vanhasta yrityksestä (mm. tuotteiden nimet). Lisäsin maininnan siitä, että nimi Valco Oy on edelleen käytössä.
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
| yrityksen_logo =
| yrityksen_slogan =
| yritysmuoto = [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiö]]
| osake =
| markkina-arvo =
Rivi 37:
Valco oli valtion yritys tukea suomalaista TV-tuotantoa. Salora oli luvannut ostaa tehtaan koko kuvaputkituotannon. Idea Valco-nimisestä yrityksestä syntyi eräällä tunturimajalla [[Lappi|Lapissa]] lähellä [[Rovaniemi|Rovaniemeä]] helmikuussa 1974 pidetyssä tapaamisessa, johon osallistuivat Saloran johto, pääministeri [[Kalevi Sorsa]] ja [[kauppa- ja teollisuusministeriö]]n valtionyhtiöistä vastannut osastopäällikkö [[Unto Lund]].<ref name="junnila_1980_s270" /> [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]] ajoi Valcon perustamista erityisen voimakkaasti,<ref name="rekola_1998_s238-239" /> vaikka monet asiantuntijat suhtautuivat hankkeen menestymiseen alusta alkaen varsin pessimistisesti ja kehottivat lopettamaan sen. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö [[Bror Wahlroos]] oli asiassa aktiivisesti mukana.<ref name="virolainen_1991_s81-82" /> Hanke pantiin alulle jo [[Sorsan I hallitus|Sorsan ensimmäisen hallituksen]] toimikaudella, kun Salora teki virallisen yhteistyötarjouksen kauppa- ja teollisuusministeri [[Jan-Magnus Jansson]]ille elokuussa 1974. Toukokuussa 1975 eduskunta hyväksyi yksimielisesti kymmenen miljoonan markan määrärahan tulevan yhtiön osakkeiden ostamiseen.<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s79" /> Hanke kuitenkin keskeytyi [[Keijo Liinamaa]]n [[Liinamaan hallitus|virkamieshallituksen]] nimitykseen kesällä 1975, koska Liinamaan hallitus ei lämmennyt asialle lainkaan.<ref name="junnila_1980_s271" />
 
Valco-hanke otettiin uudelleen esille Liinamaan hallituksen erottua. Päätöksen Valcon perustamisesta teki tammikuussa 1976 [[Martti Miettunen|Martti Miettusen]] [[Miettusen II hallitus|hallitus]] (ns. ”hätätilahallitus”),ja yhtiötä alettiin pystyttää vauhdikkaasti.<ref name="rekola_1998_s239" /> SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa oli jopa uhannut puolueen lähtevän hallituksesta, ellei kuvaputkitehdasta perustettaisi.<ref name="junnila_1980_s271-272" /> Kauppa- ja teollisuusministeri [[Eero Rantala]] ilmoitti Valco-hankkeeseen epäilevästi suhtautuneille ministeriön virkamiehille asian olevan jo liian pitkällä, jotta sitä voitaisiin enää pysäyttää. SDP näki Valcon vastustuksen yksityisten toimijoiden pyrkimyksenä estää valtion mukaantulo elektroniikkateollisuuteen.<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s128" />
 
Ulkomaankauppaministeri [[Sakari T. Lehto]], jonka katsottiin edustavan hallituksessa teollista asiantuntemusta, ei ollut yhteensattuman vuoksi mukana istunnossa, jossa päätös Valcon perustamisesta tehtiin. Lehto kirjoitti myöhemmin muistelmissaan huolestuneensa Valco-hankkeesta jo sen alkuvaiheissa havaittuaan, miltä asiaa valtion puolella valmistelleiden henkilöiden osaaminen ja Salora-yhtiön rahankäyttö vaikuttivat.<ref name="lehto_1996_s162-163" /> Valcon vähemmistöosakkaaksi tuli japanilainen elektroniikkakonserni Hitachi. Suomen valtio merkitsi Valcon osakekannasta 60 prosenttia, Salora ja Hitachi kumpikin 20 prosenttia. [[Tuure Junnila]]n mukaan Valcon perustaminen liittyi kiinteästi pitemmän aikavälin tavoitteeseen saada Suomen koko elektroniikkateollisuus valtion haltuun.<ref name="junnila_1980_s271" />
Rivi 44:
 
==Ongelmallinen tehdas==
Imatran terästehtaalta vähennettiin Valcon perustamisen aikoihin työvoimaa, ja entisistä työntekijöistä yritettiin kouluttaa puhdaselektroniikan työntekijöitä. Teollinen kulttuuriero oli kuitenkin liian suuri, eikä uutta teknologiaa opittu riittävän nopeasti. Valmistettujen kuvaputkien saanto oli huono paljolti puhdastilatyöskentelyn määräysten rikkomisen takia.<ref name="myöhänen_20090724" /> Asiantuntijat olivat esittäneet tehtaan koneiden ostamista avaimet käteen -periaatteella Hitachilta, mihin Hitachi ei kuitenkaan ollut suostunut. Niinpä tehtaan koneita jouduttiin haalimaan eri puolilta maailmaa. Lisäksi Hitachi kilpaili osittain omistamansa Valcon kanssa Japanissa valmistamillaan kuvaputkilla.<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s129" /> Tehtaan kokoa pidettiin myös jo alkuun liian pienenä; koko tosin ei ollut tuotannon ongelmana tehtaan olemassaolon aikana.<ref name="mmm_1979_s83" /><ref name="blåfield-vuoristo_1985_s130-131" /><ref name="Saari, s. 56">Saari, s. 56.</ref>
 
Vuoden 1978 neljän viimeisen kuukauden tuotannoksi oli kaavailtu noin satatuhatta kuvaputkea, mutta tammikuussa 1979 jouduttiin toteamaan, että tehtaan koko siihenastisen toiminnan aikana oli saatu valmiiksi vain noin tuhat putkea. Imatran tehtaan tuotantolinjan pahimmaksi pullonkaulaksi muodostui Hitachin toimittama loistekalvoituskone, jota ei saatu toimimaan kunnolla tehtaan koko toiminta-aikana. Myös [[robotti]]en toiminnassa oli jatkuvia häiriöitä.<ref name="mmm_1979_s83" /><ref name="blåfield-vuoristo_1985_s130-131" /><ref> name="Saari, s. 56.<"/ref> Valcon valvonta valtion puolelta oli halvaantunut, koska kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos ja valtionyhtiöistä vastannut osastopäällikkö Unto Lund olivat Valcon alkuperäisiä ajajia ja lisäksi Wahlroos oli tuohon aikaan pahoin [[alkoholismi|alkoholisoitunut]].<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s129-130" />
 
Huhtikuussa 1979 [[Sorsan II hallitus|hallitus]] joutui pyytämään eduskunnalta takausta Valcon 100 miljoonan markan lainoille, jotta yhtiö voitaisiin pelastaa uhkaavalta konkurssilta, ja uudelleen kuukautta myöhemmin 50 miljoonaa markkaa Valcon osakepääoman korottamiseen.<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s131" /> Eduskunta hyväksyi takausten myöntämisen, ja vain muutama kansanedustaja äänesti vastaan.<ref name="junnila_1980_s272" /> Elokuussa 1979 Valcon velat olivat jo noin 250 miljoonaa markkaa.<ref name="mmm_1980_s89" /> Syyskuun alussa yhtiön johto antoi koko henkilökunnalle – yli 700 työntekijälle – lomautusvaroituksen, ja viikkoa myöhemmin kaikki työntekijät irtisanottiin.<ref name="mmm_1981_s15" />
Rivi 84:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="junnila_1980_s270">Junnila (1980), s. 270.</ref>
<ref name="rekola_1998_s238-239">Rekola (1998), s. 238–239.</ref>
<ref name="virolainen_1991_s81-82">Virolainen (1991), s. 81–82.</ref>
<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s79">Blåfield–Vuoristo (1985), s. 79.</ref>
<ref name="junnila_1980_s271">Junnila (1980), s. 271.</ref>
<ref name="rekola_1998_s239">Rekola (1998), s. 239.</ref>
 
<ref name="junnila_1980_s271-272">Junnila (1980), s. 271–272.</ref>
<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s128">Blåfield–Vuoristo (1985), s. 128.</ref>
<ref name="rekola_1998_s238-239">Rekola (1998), s. 238–239.</ref>
 
<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s128">Blåfield–Vuoristo (1985), s. 128.</ref>
<ref name="lehto_1996_s162-163">Lehto (1996), s. 162–163.</ref>
 
<ref name="virolainen_1991_s81-82">Virolainen (1991), s. 81–82.</ref>
<ref name="myöhänen_20090724">{{Verkkoviite | Osoite = http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17833-valco-suden-sukua | Nimeke = Valco, suden sukua | Tekijä = Myöhänen, Raimo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Roskanpoimijan blogi | Ajankohta = 24.7.2009 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Uusi Suomi | Viitattu = 17.7.2014 | Kieli = }}</ref>
<ref name="rekola_1998_s239">Rekola (1998), s. 239.</ref>
<ref name="blåfield-vuoristo_1985_s129">Blåfield–Vuoristo (1985), s. 129.</ref>
<ref name="mmm_1979_s83">{{Kirjaviite | | Nimeke = Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979 | Vuosi = 1978 | Sivu = 83 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valco