Ero sivun ”Ranne” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh
järjestellään rakenne ja liike omiin osioihinsa; sananparret ym. kuuluvat pikemminkin wikisanakirjaan
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee käden osaa. Ranne-nimisiä henkilöitä luetellaan sivulla [[Ranne (sukunimi)]].}}
[[Kuva:Gray335.png|thumb|250px|Ihmisen ranne]]
'''Ranne''' ({{k-la|carpus}}) on ihmisen [[käsi|kädessä]] sijaitseva osa, joka mahdollistaa kämmenen liikkeet. Vastaavaa rakennetta kutsutaan eläimillä etupolveksi. Ranne on [[värttinäluu]]n, [[kyynärluu]]n ja kämmenen välillä. Ranneluita ovat [[iso monikulmaluu]] (''os trapezium''), [[pieni monikulmaluu]] (''os trapezoideum''), [[iso ranneluu]] (''os capitatum''), [[ranteen veneluu]] (''os scaphoideum''), [[hakaluu]] (''os hamatum''), [[herneluu]] (''os pisiforme''), [[kolmioluu]] (''os triquetrum'') ja [[puolikuuluu]] (''os lunatum''). Useilla eläimillä on ranne, mutta [[kädelliset|kädellisillä]] ja erityisesti ihmisellä ranteen liikkuvuus on paljon suurempaa kuin muilla eläimillä. Muiden eläinten ranteen liikkeet ovat rajoittuneempia lähinnä siksi, että etujalat kannattelevat ruumiin painoa ja vaativat siten jäykkyyttä.{{Lähde}}
 
Useilla eläimillä on ranne, mutta [[kädelliset|kädellisillä]] ja erityisesti ihmisellä ranteen liikkuvuus on paljon suurempaa kuin muilla eläimillä. Muiden eläinten ranteen liikkeet ovat rajoittuneempia lähinnä siksi, että etujalat kannattelevat ruumiin painoa ja vaativat siten jäykkyyttä.{{Lähde}}
== Liikkeet ==
Ranteessa on kaksi niveltä: ylempi rannenivel (''articulatio radiocarpea'') ja alempi rannenivel (''articulatio mediocarpea''). Nivelten yhdistetty liike mahdollistaa ranteen liikkeen koukistus–ojennussuunnassa ja taivutukset sivuille.{{Lähde}}
 
== LiikkeetRakenne ==
Käden taivutus kämmenpuolen suuntaan on ''palmaarifleksio'' eli koukistus (fleksio), ja taivutus kämmenselän suuntaan on ''dorsaalifleksio'' eli ojennus (ekstensio). Taivutus sivusuuntaisesti [[värttinäluu]]n suuntaan on ''radiaalideviaatio'' (myös ''radiaaliabduktio'', joskus myös ''abduktio''), ja taivutus [[kyynärluu]]n suuntaan on ''ulnaarideviaatio'' (''ulnaariabduktio'' tai ''adduktio'').<ref name="tuli">{{Kirjaviite | Nimeke=Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia | Tekijä=Hervonen, Antti | ISBN = 952-9635-01-X | Julkaisija=Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo | Vuosi=2004 | Julkaisupaikka=Tampere | Selite=7. p. | Luku= | Sivu=176–177 }}</ref>
Ranneluita ovat [[iso monikulmaluu]] (''os trapezium''), [[pieni monikulmaluu]] (''os trapezoideum''), [[iso ranneluu]] (''os capitatum''), [[ranteen veneluu]] (''os scaphoideum''), [[hakaluu]] (''os hamatum''), [[herneluu]] (''os pisiforme''), [[kolmioluu]] (''os triquetrum'') ja [[puolikuuluu]] (''os lunatum'').
 
Ranteessa on kaksi niveltä: ylempi rannenivel (''articulatio radiocarpea'') ja alempi rannenivel (''articulatio mediocarpea''). Nivelten yhdistetty liike mahdollistaa ranteen liikkeen koukistus–ojennussuunnassa ja taivutukset sivuille.{{Lähde}}
Koukistuksessa toimivat yhdessä [[ranteen värttinäluun puoleinen koukistajalihas]] (''m. flexor carpi radialis'') ja [[ranteen kyynärluun puoleinen koukistajalihas]] (''m. flexor carpi ulnaris''). Ojennuksessa puolestaan toimivat yhdessä [[Ranteen pitkä värttinäluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi radialis longus''), [[ranteen lyhyt värttinäluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi radialis brevis'') ja [[ranteen kyynärluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi ulnaris''). Radiaalideviaatiossa toimivat yhdessä kolme värttinäluun puoleista lihasta ja ulnaarideviaatiossa kaksi kyynärluun puoleista. Myös muut lihakset vaikuttavat ranteen liikkeisiin.<ref name="tuli" />
 
== Pehmytkudoksia ==
Ranteen volaari- eli kämmenpuolella on runsaasti [[nivelside|nivelsiteitä]], [[jännetuppi]]en peittämiä [[jänne|jänteitä]], [[hermo]]ja ja [[verisuoni]]a. Joskus rannekanava on niin ahdas, että hermot voivat joutua puristuksiin ([[rannekanavaoireyhtymä]]). Ranteen kämmenpuolelta kulkee sekä sormien että ranteen koukistajalihaksia.{{Lähde}}
 
Myös ranteen dorsaali- eli selkäpuolella on runsaasti jännetuppien peittämiä jänteitä. Sormien ja ranteen ojentajalihakset kulkevat ranteen selkäpuolelta.{{Lähde}}
 
== MuutaLiike ==
Koukistuksessa toimivat yhdessä [[ranteen värttinäluun puoleinen koukistajalihas]] (''m. flexor carpi radialis'') ja [[ranteen kyynärluun puoleinen koukistajalihas]] (''m. flexor carpi ulnaris''). Ojennuksessa puolestaan toimivat yhdessä [[Ranteen pitkä värttinäluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi radialis longus''), [[ranteen lyhyt värttinäluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi radialis brevis'') ja [[ranteen kyynärluun puoleinen ojentajalihas]] (''m. extensor carpi ulnaris''). Radiaalideviaatiossa toimivat yhdessä kolme värttinäluun puoleista lihasta ja ulnaarideviaatiossa kaksi kyynärluun puoleista. Myös muut lihakset vaikuttavat ranteen liikkeisiin.<ref name="tuli" />
Ranteeseen liittyy sananparsia kuten "olla ruista ranteessa", joka tarkoittaa 'olla ruumiillisesti vahva' ja "liike lähtee ranteesta", kuten esimerkiksi [[virveli]]n heitossa. Rannetta hyödynnetään joissakin [[jääkiekko]]- ja [[salibandy]]laukauksissa, joita nimitetään rannelaukauksiksi.{{Lähde}}
 
Käden taivutus kämmenpuolen suuntaan on ''palmaarifleksio'' eli koukistus (fleksio), ja taivutus kämmenselän suuntaan on ''dorsaalifleksio'' eli ojennus (ekstensio). Taivutus sivusuuntaisesti [[värttinäluu]]n suuntaan on ''radiaalideviaatio'' (myös ''radiaaliabduktio'', joskus myös ''abduktio''), ja taivutus [[kyynärluu]]n suuntaan on ''ulnaarideviaatio'' (''ulnaariabduktio'' tai ''adduktio'').<ref name="tuli">{{Kirjaviite | Nimeke=Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia | Tekijä=Hervonen, Antti | ISBN = 952-9635-01-X | Julkaisija=Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo | Vuosi=2004 | Julkaisupaikka=Tampere | Selite=7. p. | Luku= | Sivu=176–177 }}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranne