Versio 19. lokakuuta 2017 kello 12.03 muokkaa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 48 001 muokkausta Korjasin muuttuneen lähdelinkin ja muutin kaksi Youtuben linkkiä jättämällä Youtuben linkit wikipediaan pois. ← Vanhempi muutos		Versio 17. tammikuuta 2020 kello 01.01 muokkaa kumoa Pitke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 32 124 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 27: '''Kärpäsloukku''' (''Dionaea muscipula'') on [[lihansyöjäkasvi]]. Se on ainoa ''Dionaea''-suvun lihansyöjäkasvi kihokkikasvien heimossa. Jotkut tutkijat ovat pitäneet lajia omaan heimoonsa, ''Dionaeaceae'', kuuluvana, koska sen emiön ja hetiön ominaisuudet poikkeavat muiden kihokkikasvien vastaavista. Kärpäsloukku kasvaa luonnonvaraisesti vain melko suppealla alueella [[Pohjois-Carolina\|Pohjois-]] ja [[Etelä-Carolina]]ssa [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]]. Kärpäsloukku kuuluu yhdessä muun muassa [[Mimoosat\|mimoosien]] kanssa niihin harvoihin kasveihin, jotka pystyvät nopeisiin liikkeisiin. Kärpäsloukun saalistus perustuu lehtiin, jotka ~~vaikuttavat~~muistuttavat sekä ulkonäöltään että ~~olemukseltaan~~toiminnaltaan ~~karhunraudoilta~~[[karhunrauta\|karhunrautoja]]. Lehden sisällä on 3–6 ~~ärsytyskarvaa~~aistikarvaa. Kun hyönteinen tutkiessaan lehden sisäpuolta koskettaa kahteen kertaan karvaa kahdenkymmenen sekunnin aikana, loukku sulkeutuu hyönteisen ympärille 1–3 sekunnissa{{Lähde\|9. helmikuuta 2010\|en-wikissä 0,1 sekuntia, kumpi oikein?}} lämmön määrästä riippuen. Mikäli hyönteinen on turhan pieni sulatettavaksi, se ~~saa~~voi ~~muutaman~~paeta ~~minuutin aikaa paeta~~loukun ~~"hampaiden"~~reunapiikkien väliin ~~jääneistä~~jäävistä raoista, mutta ~~mikäli ei,~~muutoin loukku sulkeutuu pian tiiviisti ja alkaa erittää ruoansulatusentsyymejä sisältävää nestettä. Muutaman päivän tai viikon kuluttua, ~~kun~~saaliinsa ~~saalis on hyödynnetty,~~hyödyntänyt loukku aukeaa, ja tuuli puhaltaa loukkuun jääneet, sulamattomat osat pois. Loukku pystyy sulkeutumaan noin seitsemän kertaa ennen kuin se kuolee.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.botany.org/carnivorous_plants/venus_flytrap.php \| Nimeke=Dionaea muscipula - The Venus Flytrap \| Julkaisija = The Botanical Society of America}}</ref> Kärpäsloukun tiedetään syöneen myös nuoria sammakoita. Kärpäsloukun kasvattamista suositellaan vain kokeneemmille kasvattajille sen vaikean talvilevon takia. Kasvi vaatii kolmen kuukauden levon 0 - 8 celsiusasteen lämpötilassa. Tänä aikana kasvualusta on pidettävä riittävän kosteana varoen kuitenkin homeen ilmestymistä kasvualustaan tai talvehtivan kasvin osiin. Usein talvehtiminen epäonnistuu huolellisesta hoidosta huolimatta.▼ ~~Kärpäsloukku on punainen sisältään ja se houkuttelee hyönteiset sisälleen ja ärsytyskarvat sulkevat kasvin.~~ ▲Kärpäsloukun saalistus perustuu lehtiin, jotka vaikuttavat sekä ulkonäöltään että olemukseltaan karhunraudoilta. Lehden sisällä on 3–6 ärsytyskarvaa. Kun hyönteinen tutkiessaan lehden sisäpuolta koskettaa kahteen kertaan karvaa kahdenkymmenen sekunnin aikana, loukku sulkeutuu hyönteisen ympärille 1–3 sekunnissa{{Lähde\|9. helmikuuta 2010\|en-wikissä 0,1 sekuntia, kumpi oikein?}} lämmön määrästä riippuen. Mikäli hyönteinen on turhan pieni sulatettavaksi, se saa muutaman minuutin aikaa paeta "hampaiden" väliin jääneistä raoista, mutta mikäli ei, loukku sulkeutuu pian tiiviisti ja alkaa erittää ruoansulatusentsyymejä sisältävää nestettä. Muutaman päivän tai viikon kuluttua, kun saalis on hyödynnetty, loukku aukeaa, ja tuuli puhaltaa loukkuun jääneet, sulamattomat osat pois. Loukku pystyy sulkeutumaan noin seitsemän kertaa ennen kuin se kuolee.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.botany.org/carnivorous_plants/venus_flytrap.php \| Nimeke=Dionaea muscipula - The Venus Flytrap \| Julkaisija = The Botanical Society of America}}</ref> Kärpäsloukun tiedetään syöneen myös nuoria sammakoita. Kärpäsloukun kasvattamista suositellaan vain kokeneemmille kasvattajille sen vaikean talvilevon takia. Kasvi vaatii kolmen kuukauden levon 0 - 8 celsiusasteen lämpötilassa. Tänä aikana kasvualusta on pidettävä riittävän kosteana varoen kuitenkin homeen ilmestymistä kasvualustaan tai talvehtivan kasvin osiin. Usein talvehtiminen epäonnistuu huolellisesta hoidosta huolimatta. Kärpäsloukusta on jalostettu erilaisia lajikkeita kaupalliseen käyttöön, kuten esimerkiksi isoloukku, nopeasti sulkeutuva, kokonaan punainen tai vihreä ja lukuisia muita versioita. [[Image:Drawing of Venus Flytrap.jpg\|thumb\|~~160px\|left~~vasen\|Vanha piirros kärpäsloukusta ''Curtis's Botanical Magazine'' -julkaisussa.]] == Lähteet ==

Ero sivun ”Kärpäsloukku” versioiden välillä