Ero sivun ”Täyskierto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muutkin hydrologiset aiheet ovat samassa ainostaan luokassa |
Johdantoa muokattu ja linkkejä lisätty #tiedewiki #tieteidenyö |
||
Rivi 1:
'''Täyskierto''' tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan. Järvet voidaan luokitella täyskiertojen lukumäärän perusteella: muun muassa amiktinen, dimiktinen, polymiktinen ja meromiktinen. Suomessa, lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, järvissä tapahtuu kaksi täyskiertoa eli järvet ovat dimiktisiä <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Leppäranta, Matti, Juhani Virta ja Timo Huttula|Nimeke=Hydrologian perusteet|Vuosi=2017|Sivu=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/241220/Hydrologian%20perusteet.pdf?sequence=12|Julkaisija=Helsingin yliopisto}}</ref>.
Keväällä vesikerrosten lämmetessä neliasteisiksi, pinnalta siirtyy pohjalle hapekasta vettä ja samalla pohjasta nousee ravinteita pinnalle. Kesällä pintavesien lämmetessä vesi kerrostuu uudelleen. Kylmempi vesi painuu pohjaan ja keskelle jää niin sanottu [[harppauskerros]], jossa lämpötilan muutos pintaan nähden voi olla 10 astetta.<ref name="peda">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Täyskierto| Osoite = http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/lievestuortebg?m=content&a_id=16| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Peda.net| Viitattu = 2.12.2007| Kieli = }}</ref> Syksyllä pintavesi jäähtyy ja pohjassa olevan veden ollessa lämpimämpää, pintavesi painuu pohjaan vieden happea mukanaan. Talvella vesi taas kerrostuu.<ref name="peda"/>
== Lähteet ==
| |||