Ero sivun ”Paanajärvi (Kuusamo)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+1k. kt |
|||
Rivi 19:
Paanajärvellä kävivät sekä turistit, taiteilijat että tutkijat. Muun muassa kotimaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia kasvi- ja eläintieteilijöitä sekä geologeja kävi Paanajärvellä jo 1800-luvun lopulta alkaen. Tutkijat [[Esko Suomalainen|Esko]] ja [[Paavo Suomalainen]] julkaisivat Paanajärven tutkimusmatkoistaan vuonna 1938 kirjan ''Suomen erämaiden kauneus''.
Tunnetuimmat Paanajärven taiteilijavieraat olivat [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Louis Sparre]] ja valokuvaaja [[I.K. Inha]].
=== Gallen-Kallela Paanajärvellä === Gallen-Kallela oli vaimonsa ja tyttärensä kanssa useita kuukausia Paanajärvellä vuonna 1892. Keskeneräinen öljyvärimaalaus ''Marjatta karhukoira Kapperin kanssa'', guassimaalaus ''Näkymä Paanajärvelle auringon laskettua'' sekä lyijykynäpiirros ''Murtunut honka'' ovat tuolta kesältä, joskin tunnetuimmat ovat ''[[Paimenpoika Paanajärveltä]]'', ''[[Mäntykoski (maalaus)|Mäntykoski]]'' sekä ''[[Palokärki (maalaus)|Palokärki]]''. Mäntykosken partaalla tuohitorveen soittavan paimenpojan mallina oli perimätiedon mukaan 13-vuotias Antti Paana. Palokärki-maalauksensa taiteilija repi ensin palasiksi, mutta hänen vaimonsa Mary liimasi palat yhteen ja viimeisteli työn silitysraudalla. Siksi se on [[Signeeraus|signeerattu]] vasta vuonna 1893. Paanajärveläisiä henkilöhahmoja paimenpojan ohella Gallen-Kallela kuvasi muun muassa lyijykynäpiirustuksissa ''Vanha mies pettuleivän maalta'' ja ''Mies vilvoittelemassa saunan jälkeen'' sekä akvarellissa ''Tyttö talon edessä''. Myös Paanajärven paimenpojasta hän teki erillisen kasvotutkielman lyijykynä- ja tussipiirustuksena. == Lähteet ==
| |||