Wikipedia

Ero sivun ”Kuusiston piispanlinna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
toimimattomat viitelinkit korvattu toimivilla taikka kirjaviitteillä
kh
Rivi 26:
| huomautukset =
}}
[[Tiedosto:Kuusiston piispanlinna, Schjerfbeck Magnus, 1890-1925, Museovirasto.jpg|pienoiskuva|[[Magnus Schjerfbeck]]in havainnekuva Kuusiston piispanlinnasta noin 1500-luvulla.]]
'''Kuusiston piispanlinna''' ({{k-sv|Kustö biskopsborg}}) oli [[Suomi|Suomen]] [[katolinen kirkko|katolisten]] [[Piispa|piispojen]] linna Piikkiönlahden rannalla [[Kuusisto]]ssa, nykyisen [[Kaarina]]n kaupungin alueella. [[1200-luku|1200-luvun]] lopulla tai [[1300-luku|1300-luvun]] alussa perustettu linna oli käytössä [[Uskonpuhdistus Ruotsissa|uskonpuhdistukseen]] asti. Linna purettiin [[Kustaa Vaasa]]n käskystä vuonna 1528.
 
Läheisessä [[Kuusiston kartano]]ssa toimii kesäisin Kuusiston Taidekartano, joka järjestää aikalaistaidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kuusistontaidekartano.fi/taidekartano/| Nimeke = Taidekartano - Pieni toimintakertomus |Julkaisija= Kuusiston Taidekartano| Tekijä = Merja Markkula| Ajankohta =| Viitattu = 15.5.2016}}</ref>
Rivi 37:
[[Paavali Juusten]] kertoo 1570-luvulla kirjoitetussa piispainkronikassaan, että Kuusiston linnan rakentaminen ajoittui Maunu I:n seuraajan [[Ragvald II|Ragvald II:n]] kaudelle (1308–1321). Ragvald II:n aikana linnoitus saattoi olla pääasiassa puinen, mutta kivilinnan rakentaminen aloitettiin joka tapauksessa hänen tai hänen seuraajiensa [[Pentti Gregoriuksenpoika|Pentin]] ja [[Hemming]]in aikana. 1300-luvun lopulla linna oli jo saavuttanut lähes lopullisen pinta-alansa, mutta rakennukset ja varustukset olivat vielä vaatimattomia ja matalia.<ref>Suna & Lounatvuori 2009, s. 10–11.</ref>
 
1400-luvulla piispa [[Maunu Tavast]] varusti linnaa tukikohdaksi kauppaa ja puolustusta varten. Sitä alettiin kutsua linnaksi, ei enää kartanoksi.<ref>[http://www.katajala.net/keskiaika/historia/1400luku.htm Katajala.net–]</ref>Kuusiston viimeinen piispa oli [[Arvid Kurki]]. Hän pakeni [[tanska]]laisia Ruotsiin vuonna 1522, mutta hukkui pakomatkalla.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn) | Sivu = 2082 | Luku = Kurki, Arvid | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | TunnisteIsbn = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>
 
== Rakennusvaiheet ==
[[Tiedosto:Kuusisto Castle.JPG|thumbpienoiskuva|Raunioitunut huone.]]
Kukoistuksensa päivinä linna oli Suomessa ainutlaatuinen.
 
* Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin linnan koillisosan kivinen kolmihuoneinen kivitalo ja [[kellari]].
* Toisessa vaiheessa rakennettiin linnan ympärysmuuri.
Rivi 55 ⟶ 54:
Tutkimusten mukaan linnassa käytettiin kaikkia Suomessa viljeltyjä [[vilja]]lajeja: [[ohra]]a, [[ruis]]ta, [[kaura]]a ja [[vehnä]]ä. [[Hamppu]]a käytettiin karkeimpien kankaiden, verkkojen ja narujen valmistukseen. Linnan [[olut]] maustettiin [[humala]]lla. Lisäksi linnan maanäytteistä on löydetty jälkiä muun muassa [[palsternakka|palsternakasta]], [[hullukaali]]sta, [[keltamo]]sta, [[suomyrtti|suomyrtistä]], [[pähkinä]]stä, [[mansikka|mansikasta]], [[mustikka|mustikasta]], [[vadelma]]sta, [[puolukka|puolukasta]], [[juolukka|juolukasta]] ja [[karpalo]]sta.<ref name="KLH" />
 
[[Tiedosto:Kuusisto_castle_overview.jpg|thumbpienoiskuva|Kuusiston linnan raunioita.]]
[[Tiedosto:Kuusisto_Castle_inner_yard_2.jpg|thumbpienoiskuva|Näkymä linnan sisäpihalle.]]
 
== Loisto ja tuho ==
 
Kuusiston linna eli loistokauttaan piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alussa. Hänen sanotaan rakennuttaneen linnasta suurimman osan linnasta. Noin vuonna 1485 suuri tulipalo tuhosi osia linnasta, mutta vauriot korjattiin. Linnan varustamista jatkoi vuosina 1489–1500 [[Maunu Särkilahti]]. Hänen kuitenkin sanotaan valittaneen korkeita rakennuskustannuksia.
 
Noin vuonna 1485 suuri tulipalo tuhosi osia linnasta, mutta vauriot korjattiin. Linnan varustamista jatkoi vuosina 1489–1500 [[Maunu Särkilahti]]. Hänen kuitenkin sanotaan valittaneen korkeita rakennuskustannuksia.
 
Linnan vahvistaminen jatkui 1500-luvun alkupuolelle. Keskiaikaisen Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki yritti paeta vuonna 1522 Ruotsiin. Linna joutui sinne hyökänneiden tanskalaisten käsiin. Linnan tykit oli jo aiemmin viety [[Turku]]un tukemaan ruotsalaisten yritystä valloittaa tanskalaisten hallussa ollut [[Turun linna]].
 
[[Tiedosto:MECHELIN(1894) p042 Ruins of the Kuustö Castle.jpg|pienoiskuva|Kuusiston linnan raunioita 1800-luvun lopulla.]]
[[Kustaa Vaasa]]n joukot valloittivat linnan uudelleen vuonna 1523. Kruunu ei kuitenkaan tuntenut kiinnostusta linnaan ja kuninkaan käskystä Turun linnan päällikkö [[Maunu Sveninpoika]] joukkoineen tuhosi linnan vuonna 1528. Katolisen kirkon ei haluttu saavan linnasta uudelleen tukikohtaa.
 
Rivi 73 ⟶ 71:
Tutkimus- ja restaurointityöt aloitettiin vuonna 1891 nykyisen [[Museovirasto]]n edeltäjän, Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla.
 
Museoviraston vuonna 1985 käynnistämä korjaus- ja tutkimusvaihe on tuonut runsaasti lisätietoa linnan vaiheista. Tutkimuksiin on ”perinteisen” antikvaarisen tutkimuksen lisäksi osallistunut muun muassa geologeja sekä kasvi- ja eläintieteilijöitä.<ref name = "KLH">{{Verkkoviite | Osoite = http://museovirastorestauroi.nba.fi/linnat/kuusiston-linna | Nimeke = Kuusiston linnanrauniot, Kaarina | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 3.8.2019}}</ref>
 
 
Rivi 83 ⟶ 81:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Suna, Antti & Lounatvuori, Irma | Nimeke =Kuusiston linna ja kartano: opas | Vuosi =2009 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Tunniste Isbn=ISBN 978-951-616-195-5 }}
 
===Viitteet===
Rivi 92 ⟶ 90:
* {{verkkoviite | Osoite = http://museovirastorestauroi.nba.fi/linnat/kuusiston-linna | Nimeke = Kuusiston linnanrauniot, Kaarina | Julkaisija = Museovirasto}}
* [http://www.visitkaarina.fi/linnanrauniot Panoraamakuva ja lisätietoa linnanraunioista] Kaarinan kaupunki
* {{kirjaviite| Tekijä=Gardberg, C. J. | Nimike= Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja | Vuosi= 2002 | Sivu =49–53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Otava | TunnisteIsbn =ISBN 951-1-17423-1}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Välimäki, Matti| Otsikko = Turun piispan turvapaikka| Julkaisu = Historia-lehti | Ajankohta = 2013| Numero = 8 | Sivut = 42–47| Julkaisupaikka = Somero| Julkaisija = Storia Kustannus| Issn = 1795-4215}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusiston_piispanlinna”