Ero sivun ”IUS” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: Tiedosto:Artist picture-Ulysses after deployment.jpg|pienoiskuva|Taiteilijan näkemys kiertoradalla olevasta IUS-vaiheeseen kiinnitetystä [[Ulysses-aurinkoluotain|Ulysses-aurink...
 
SeeggeAWB (keskustelu | muokkaukset)
p Typo fixing, typos fixed: suurempienergi → suurempienergiai (2), ensiker → ensi ker using AWB
Rivi 1:
[[Tiedosto:Artist picture-Ulysses after deployment.jpg|pienoiskuva|Taiteilijan näkemys kiertoradalla olevasta IUS-vaiheeseen kiinnitetystä [[Ulysses-aurinkoluotain|Ulysses-aurinkoluotaimesta]].]]
'''Inertial Upper Stage''' (lyh. '''IUS''', aiempi nimi '''Interim Upper Stage''') oli yhdysvaltalainen kaksivaiheinen [[Kiinteä ajoaine|kiinteäajoainen]] [[rakettivaihe]], jonka kehitti ja jota valmisti [[Boeing]]. Vaiheen kehitys käynnistyi vuonna 1976 ja se laukaistiin ensikertaaensi kertaa vuonna 1982. IUS oli suunniteltu siirtämään [[Titan 34D]]- ja [[Titan IV]] -kantoraketeilla sekä [[Avaruussukkula]]lla [[matala Maan kiertorata|matalalle Maan kiertoradalle]] laukaistuja hyötykuormia lopullisille korkeammille kiertoradoilleen.
 
== Kehitys ==
Nasa lähti ajamaan avaruussukkulaohjelman suunnitteluvaiheessa erillisen rakettivaiheen kehitystä, jolla voitaisiin kiihdyttää sukkulan matalalle Maan kiertoradalle viemiä hyötykuormia suurempienergisillesuurempienergiaisille kiertoradoille (esim. [[GTO]] tai [[GEO]]) tai [[Pakonopeus|pakonopeuteen]]. Hankkeen tarjouskilpailuun osallistuivat XXXX ja XXXX nesteajoaineisilla [[Centaur]]- ([[Nestevety|LH2]] / [[Nestehappi|LOX]]) ja [[Transtage]]-rakettivaiheillaan ([[Aerozine 50]] / [[Typpitetraoksidi|N<sub>2</sub>O<sub>4</sub>]]){{Lähde||27. joulukuuta 2019|vuosi=2019}} sekä [[Boeing]] kiinteäajoaineisella Interim Upper Stagella (IUS),<ref name="ksc-payloads">{{Verkkoviite | Osoite =https://science.ksc.nasa.gov/shuttle/technology/sts-newsref/carriers.html | Nimeke =Space Transportation System Payloads | Tekijä =Dumoulin, Jim | Julkaisu =NSTS Shuttle Reference Manual (1988) | Ajankohta =31.8.2000 | Julkaisija =Nasa | Viitattu =26.12.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> jonka kehittäminen oli käynnistynyt vuonna 1976.<ref name="globalsecurity-t4-ius">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.globalsecurity.org/space/systems/t4-config-2b.htm | Nimeke =Titan IV Inertial Upper Stage (IUS) | Tekijä =Pike, John | Julkaisu =globalsecurity.org | Ajankohta =21.7.2011 | Viitattu =26.12.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> Transtage kykeni täyttämään Yhdysvaltain puolustusministeriön vaatimukset, mutta sen suorituskyky jäi Nasan tiedemissioiden vaatimuksista. Centaur kykeni täyttämään molempien virastojen missiovaatimukset, kun IUS oli Transtagea suorituskykyisempi ja täytti asevoimien tarpeet, mutta jäi edelleen Nasan vaatimuksista.
 
Jatkokehitykseen päätyivät Centaur ja IUS, joista jälkimmäinen sai toisen kiinteäajoaineisen lisävaiheen, jota voitiin käyttää satelliittien nostamiseen suoraan geostationaariselle kiertoradalle. Toinen vaihe kasvatti myös pakonopeuteen laukaistavissa olleen hyötykuorman massaa. Shuttle-Centaur -konseptin kehitys keskeytyi [[Challenger-onnettomuuden]] jälkeen. Interim Upper Stage nimettiin hankkeen edetessä uudelleen Inertial Upper Stageksi.
Rivi 15:
IUS:n käytetty ensimmäinen vaihe ja vaiheita yhdistävä [[interstage]]-osa irrotettiin siirtoradan [[apogeum]]issa. Toinen kiinteäajoaineinen moottori sytytettiin irtautumisen jälkeen, ja se kuljetti hyötykuorman lopulliselle ympyräradalle elliptiseltä siirtoradalta. Hyötykuorman vapauttamisen jälkeen IUS suoritti asennonsäätömoottoreillaan retrogradisen polton, jolla pudotettiin vaihe alemmalle kiertoradalle ja estettiin mahdolliset törmäykset hyötykuorman kanssa.
 
IUS:ää käytettiin suurempienergisillesuurempienergiaisille geostationaarisille kiertoradoille vietyjen tietoliikenne- ja tiedustelusatelliittien lisäksi planeettaluotainten laukaisuihin, jolloin sen toinen vaihe sytytettiin heti ensimmäisen palettua loppuun. Toisen vaiheen sytyttäminen alhaisilla ratakorkeuksilla, missä ratanopeus oli korkea, kiihdytti luotaimen Maan pakonopeuteen [[Oberth-ilmiö]]n ansiosta. IUS:n suorituskyky oli raskaampaa nesteajoaineista Centaur-vaihetta heikompi. Centaur olisi kyennyt laukaisemaan esimerkiksi ''Galileo''-luotaimen suoralla kaksivuotisella lentoradalla Jupiteriin, kun heikomman IUS:n kanssa luotaimen piti hyödyntää [[painovoimalinko]]a useita kertoja kokonaislentoajan pidentyessä samalla kuuteen vuoteen.<ref>{{cite web|author1=Virginia Dawson|author2=Mark Bowles|title=Taming liquid hydrogen : the Centaur upper stage rocket|url=https://history.nasa.gov/SP-4230.pdf|website=nasa.gov|accessdate=July 24, 2014|page=211}}</ref>
 
== Tekniset tiedot ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/IUS