Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä

Suomen kielen termejä ''nationalismi'' ja ''kansallismielisyys'' käytetään joskus samassa, toisinaan eri merkityksessä. ''Iso sivistyssanakirja'' (2008) ja ''Kielitoimiston sanakirja'' antavat hakusanalle ''nationalismi'' kolme merkitystä: 1. ''kansallismielisyys'', oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostaminen ja suosiminen; 2. ''kansallisuusaate'', vaatimus oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä; 3. ''[[kansalliskiihko]]'', katsomus oman kansan paremmuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso sivistyssanakirja | Vuosi = 2008 | Sivu = 222 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 10.6.2018 }}</ref> Filosofi [[Jukka Hankamäki|Jukka Hankamäen]] mukaan sanaa "nationalismi" voidaan suomen kielessä käyttää viitattaessa kansaa koskevaan keskusteluun, jossa käytetään etnisiä tai rodullisia argumentteja. "Kansallismielisyys" sen sijaan tarkoittaa argumentaatiota, jossa puhutaan kansakunnasta ja sen poliittis-hallinnollisesta asemasta. Hankamäen mukaan nationalismi nojaa siirtomaa-ajan politiikkaan ja vetoaa kansojen etnisiin eroihin, kun taas kansallismielisyys viittaa poliittis-hallinnollisesti erottuvien kansakuntien itsemääräämisoikeuteen kansalaisten etnisestä alkuperästä riippumatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227389-mita-on-nationalismi | Nimeke = Mitä on nationalismi? | Tekijä = J. Sakari Hankamäki | Ajankohta = 6.12.2016 | Julkaisu = Uusi Suomi | Viitattu = 10.6.2018 }}</ref>