[[FileTiedosto:A Jicarilla Man, 1904, Edward S. Curtis (sepia restored).jpg|thumb|rightpienoiskuva|Jicarilla, 1904]]
'''Jicarillat''' ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöönalkuperäisväestöön kuuluva intiaanikansa. Heidän varhaiset juurensa ovat [[Kanada]]ssa, mutta [[historia]]ntutkijoiden arvelujen mukaan [[1300]]- tai [[1400-luku|1400-luvulla]] alkanut suuri kansanvaellus toi [[athapaska]]n-kielisiä intiaaneja monina eri ryhminä kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen nämä kansat kulkeutuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin, [[Kansas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t kohtasivat vuonna [[1541]] Coloradossa ja Kansasissa athapaskaa puhuvia [[biisoni]]nmetsästäjiä, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>
[[KuvaTiedosto:SpruceTreeHouse.JPG|thumbpienoiskuva|250px|jicarillatJicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]]
Aivan 1500-luvun loppuvuosina Uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] ottivat käyttöönsä sanan [[apassit|apache]], joka oli yhteisnimitys vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'' ja tarkoitti "vihollista". Nimitys yleistyi nopeasti. Jicarillat kuuluivat yhtenä ryhmänä näihin pelkoa herättäviin apasseihin, joilla oli yhteinen [[etninen]] tausta. Heidän tapansa, kielensä ja tottumuksensa erosivat paikallisista heimoista siksi paljon, että heidät oli helppo tunnistaa "vihollisiksi."
Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli ''olleroihin'' ja itäisillä [[preeria|preerioilla]] ratsastaviin ''llaneroihin''.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä="Pentti Virrankoski|Nimeke="Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> Viimeksi mainitut omivat monia tasankointiaanien tapoja, kun taas Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä [[talo]]ja. [[1720-luku|Pohjoisilta tasangoilta 1720-luvulla]] pohjoisilta tasangoilta saapuneet [[comanchet]] tekivät hyökkäyksiä jicarillojen asutuksia vastaan. Seuraavien vuosikymmenien aikana preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-Meksikoon liittyen jicarilloihin, jotka hylkäsivät kivitalonsa ja ryhtyivät viettämään liikkuvaa elämää llanerojen tavoin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä vuosina [[1768]] - [[1786]] käydyissä sodissa comancheja vastaan.<ref name="Virrankoski"/> Saman vuosisadan lopulla jicarillat tekivät liiton [[utet|utein]] kanssa pitääkseen loitolla [[kiowat|kiowien]] ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.
[[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. [[Hallitus]] koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle [[mescalerot|mescalerojen]] asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.<ref name="Virrankoski"/> Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan [[Washington (DC)|Washingtonin]] päämajassa heimolleen paremmat maat.<ref name="Jicarilla">[http://www.apachenugget.com/History/History.html Jicarilla History]</ref> Vuonna[[ 1887]] jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan., <ref name="Apache"/> [[jota laajennetttiin 1900-luku|1900-luvun]] aikana Tierra Amarillaa laajennettiin jaluvulla. sieltäSieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.
