Ero sivun ”Fredrik I (Preussi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
Brandenburgin vaaliruhtinaaksi tuli Fredrik III 29. huhtikuuta 1688 hänen isänsä kuoltua. Kunnianhimoiselle nuorelle miehelle vaaliruhtinaan arvonimi oli liian vähäpätöinen. Naapuriruhtinaan [[August Väkevä]]n esimerkin innoittamana hän ryhtyi tavoittelemaan [[Preussi]]n kuninkaan arvonimeä. Hänen omat ministerinsä eivät uskoneet tämän olevan mahdollista, Preussi ja Brandenburg olivat liian pieniä valtioita jotta Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsija keisari [[Leopold I (keisari)|Leopold I]] myöntäisi arvonimen. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s.70-71</ref>
Fredrik I oli asian johdosta usein yhteydessä keisariin ja hänen tilaisuutensa tuli kun keisari tarvitsi apua sodassaan Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] vastaan. Fredrik lupasi antaa keisarille 8000 sotilasta jos tämä myöntää kuninkuuden. Keisari suostui ja vaaliruhtinas Fredrik III tuli Preussin kuningas Fredrik I 18. tammikuuta 1701. [[Königsberg]]issä pidetyissä seremonioissa Fredrik asetti kruunun päähänsä itse. Fredrik tunsi koko loppuelämänsä syvää kunnioitusta keisaria kohtaan pitäen häntä lääninherranaan. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s.71, 75</ref>
Vakaumuksellisena [[luterilaisuus|luterilaisena]] Fredrik piti Ranskaa uhkana sekä kaikille protestanteille, että omalle valtiolleen. Sen tähden liittoutui [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodassa]] keisari Leopold I:n kanssa Ranskaa vastaan.
== Lähteet ==
{{viitteet}}
| |||