Ero sivun ”Julien Offray de La Mettrie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
järjestelyä, selkeämpiä muotoiluja
Rivi 4:
Parhaiten La Mettrie tunnetaan teoksesta ''[[Ihmiskone]]'' (''L’homme machine''), jossa hän hylkäsi [[kartesiolaisuus|kartesiolaisen]] mieli-aine-dualismin ja käytti konetta ihmisolennon metaforana. [[René Descartes]] oli pitänyt eläimiä "koneina", mutta La Mettrien mukaan myös ihmiset ovat koneita.
 
La Mettrie aiheuttiedusti omana aikanaan kohua esimerkiksiherättänyttä väittäessäännäkemystä, etteijonka mukaan ihmisen ja eläimen välillä ei ole mitään suurta harppausta, javaan molemmat koostuvat samanlaisesta orgaanisesta materiasta. Ihminen vaan sattuu olemaan eläimistä älykkäin ja monimutkaisimmin rakentunut. La Mettrie vetosi myös behavioraaliseen evidenssiin sanomalla, että sekä ihmiset että eläimet oppivat matkimalla muita ja otaksui, että apinat voitaisiin opettaa puhumaan. Hän ajatteli, että koska ihmiset esimerkiksi kiduttavat toisiaan, he eivät ole niin moraalisesti ylivertaisia eläimiin nähden, kuin mitä yleensä oletetaan. La Mettrie korosti hedonismin merkitystä ihmiselämässä vastoin kristinuskon oppeja, mutta ajatteli myös, että seuraamalla luonnollista tietään ihminen ottaa myös muiden ihmisten intressit huomioon omien intressiensä sijaan.
 
TukeaMaterialisminsa materialismilleentueksi La Mettrie vetosi behavioraaliseen evidenssiin sanomalla, että sekä ihmiset että eläimet oppivat matkimalla muita. Tukea materialismilleen hän haki myös havainnoista, joiden nojalla ruumiilliset ja mentaaliset sairaudet vaikuttivat liittyvän toisiinsa.
 
Ihmisten ja eläinten erosta La Mettrie myös kirjoitti, että koska ihmiset esimerkiksi kiduttavat toisiaan, he eivät ole niin moraalisesti ylivertaisia eläimiin nähden, kuin mitä yleensä oletetaan.
 
La Mettrie korosti [[hedonismi]]n merkitystä ihmiselämässä vastoin kristinuskon oppeja, mutta ajatteli toisaalta myös, että luonnollista tietään seuraamalla ihminen ottaa myös muiden ihmisten intressit huomioon pelkkien omien intressiensä sijaan.
 
== Teoksia ==