Ero sivun ”Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 79:
Sortavalassa maaliskuussa 1921 pidettyyn kirkolliskokoukseen kutsuttiin kaikki samat edustajat kuin vuoden 1919 kokoukseenkin; tosin nimenomaan papiston kohdalla jouduttiin turvautumaan varamiehiin. Tämä siksi, että marraskuussa [[1918]] annetun asetuksen mukaan kirkon viranhaltijoiden tuli olla Suomen kansalaisia, ja osalla papistoa oli kansalaisuushakemuksien käsittely edellisen kokouksen aikana vielä kesken. Nyt ne olivat jo selviä, mutta muutokset eivät ainakaan vahvistaneet venäläisten asemaa; Sortavalan kokoukseen tuli nyt lähes yksinomaan Suomen kansalaisia. Arkkipiispa Serafimin kansalaisuushakemus oli vielä käsittelemättä.
Hallituksen edustajaksi oli lähetetty [[Sortavala]]nSortavalan [[seminaari]]n johtaja, ankarana suomalaisuusmiehenä tunnettu [[Oskar Relander]], joka 1916 joutui ensin vankilaan ja sieltä karkotetuksi Siperiaan. Hänen valintansa edustajaksi saattoi viestittää, että hallitus tulkitsi ajanlaskukysymyksessä mielipiteiden kulkevan kieli- ja kansallisuusrajojen mukaan eli suomalaiset kannattaisivat uutta lukua ja venäläiset vanhaa.
Relander oli saanut ohjeet tuoda esille hallituksen kanta ajanlaskuasiassa ja tehdä selväksi, että hallitus oli valmis vahvistamaan gregoriaaniseen kalenteriin siirtymisen. Hänen ohjekirjeestään ei käy ilmi, olisiko myös päinvastainen päätös vahvistettu; käytännössä sellainen ei olisi ollut mahdollista, koska se olisi ollut ristiriidassa niin kirkon suomalaisen linjan kuin hallituksen politiikankin kanssa – eli Sortavalan kokouksella ei juuri ollut vaihtoehtoja.