Ero sivun ”Islamilainen taide” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Islamilainen arkkitehtuuri: lisätty Bloom, kappalejako korjattu |
|||
Rivi 13:
Arabien julkiset rakennushankkeet 600-luvulla syntyneessä jättivaltakunnassa rajoittuivat pääasiassa pyhäkköjen tekoon. He eivät rakentaneet kylpylöitä, teattereita, siltoja, vesijohtoja tai areenoita, kuten roomalaiset olivat tehneet. Jerusalemin Kalliomoskeija (691) ja Damaskoksen Umaijadimoskeija (706) olivat arabikalifaatin ensimmäiset kunnianhimoiset pyhäkkörakennukset. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jstor.org/stable/1523262?origin=crossref&seq=8#metadata_info_tab_contents|nimeke=The Two Great Syrian Umayyad Mosques: Jerusalem and Damascus|tekijä=Rafi Grafman & Myriam Rosen-Ayalon|julkaisu=Muqarnas Vol. 16, 1-15|ajankohta=1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Ne edustivat roomalaista arkkitehtuuria, vaikka Kalliomoskeijassa oli myös zarathustralaisen tulitemppelin piirteitä. Suomalaisesta nimestään huolimatta Kalliomoskeijaa ei rakennettu moskeijaksi. Siitä puuttuu muun muassa rukoussuuntaa osoittava qibla.<ref>Palva, 2016, 417</ref> Minareetti ilmestyy arabipyhäkköihin 800-luvulla, jolloin myös arabipyhäkköjen identiteetti islamilaisina moskeijoina vakiintui.
[[Mamelukkien aika|Mamelukkien ajan]] (1258–1517) moskeijat muuttuivat korostetun sirorakenteisiksi ja koristeellisiksi. Tältä ajalta on esimerkiksi [[Sulttaani Hasanin mausoleumi|sulttaani Hasanin mausoleumi]] [[Kairo]]ssa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/> Vuodesta 1300 lähtien [[Osmaanien valtakunta|osmaanien aikana]] [[Konstantinopolin valtaus|Konstantinopoli]]n valloituksen jälkeen vuonna 1453 alkoi kehittyä uusi [[kupoli]]n hallitsema moskeijamuoto, jonka esikuvana oli [[Hagia Sofia]] -kirkko.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330" />
[[Intia]]ssa ja [[Afganistan]]issa paikallinen perinne muokkasi islamilaista taidetta. Molemmissa maissa rakennustaide oli hyvin loisteliasta ja kasviaiheisia ornamentteja käytettiin runsaasti rakennusten koristelemiseen.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336">Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336</ref> Intiassa [[Delhi]]ssä ja [[Lahore]]ssa loistelias ja kallisarvoisten materiaalien käyttö oli ominaista [[mogulityyli]]sille rakennuksille kuten esimerkiksi [[Agran Taj Mahal]].<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336" />▼
Islamilaisessa rakennustaiteessa vallitsee yleensä jokin tietty koristelutapa. Se voi olla [[mosaiikki]], esimerkiksi [[Damaskos|Damaskoksen]] [[Umaijadimoskeija]]n mosaiikki tai [[stukko]], kuten Kairon [[Ibn Tulun moskeija|Ibn Tulun]] -moskeijassa. Stukkokuvioissa käytetään muun muassa [[kipsi]]ä, [[kalkki]]a ja [[hiekka]]a, josta kuviot muotoillaan. Myös puuhun ja kiveen voidaan kaivertaa stukko[[Reliefi|reliefejä]]. Koristelutapa voi myös olla värillinen kivi ja [[kaakeli]] kuten [[Tunisia]]n [[Kairouan]]in [[Uqba-moskeija]]ssa.<ref name="nba"/>▼
▲[[Intia]]ssa ja [[Afganistan]]issa paikallinen perinne muokkasi islamilaista taidetta. Molemmissa maissa rakennustaide oli hyvin loisteliasta ja kasviaiheisia ornamentteja käytettiin runsaasti rakennusten koristelemiseen.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336">Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336</ref>
Jonathan M. Bloom on korostanut Mekkaan suuntautuneen pyhiinvaelluksen merkitystä arkkitehtonisten ideoiden välittäjänä koko muslimimaailmaan silloin, kun se oli jo hajonnut useiksi erillisiksi valtakunniksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jonathan M. Bloom|Nimeke=Architectural ‘Influence’ and the Hajj. Teoksessa: Hajj: Collected Essays (toim. Venetia Porter)|Vuosi=2013|Sivu=136-42|Julkaisija=British Museum Research Papers}}</ref>
▲Islamilaisessa rakennustaiteessa vallitsee yleensä jokin tietty koristelutapa. Se voi olla [[mosaiikki]], esimerkiksi [[Damaskos|Damaskoksen]] [[Umaijadimoskeija]]n mosaiikki tai [[stukko]], kuten Kairon [[Ibn Tulun moskeija|Ibn Tulun]] -moskeijassa. Stukkokuvioissa käytetään muun muassa [[kipsi]]ä, [[kalkki]]a ja [[hiekka]]a, josta kuviot muotoillaan. Myös puuhun ja kiveen voidaan kaivertaa stukko[[Reliefi|reliefejä]]. Koristelutapa voi myös olla värillinen kivi ja [[kaakeli]] kuten [[Tunisia]]n [[Kairouan]]in [[Uqba-moskeija]]ssa.<ref name="nba"/>
[[Tiedosto:Arabischer Maler um 690 001.jpg|thumb|left|Mosaiikkia.]]
| |||