Ero sivun ”Karolinginen renessanssi” versioiden välillä

'''Karolinginen renessanssi''' tarkoittaa [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta [[Kirjallisuus|kirjallisuuden]], [[Taide|taiteiden]] ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden [[800]] tienoilla.<ref name="internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0202_pyha_saksalaisroomalainen_keisarikunta?m:Open=1104195&m:selres=1104195| Nimeke = Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta | Julkaisu = internetix: HI1 Eurooppalainen ihminen | Viitattu = 19.4.2008 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Ajanjaksoa kutsutaan myös nimellä '''karolinginen renovaatio''', sillä joidenkin mielestä termi ''renessanssi'' on harhaanjohtava, koska uudistukset rajoittuivat lähinnä [[papisto]]on, ja ajanjaksolla pyrittiin lähinnä elvyttämään [[klassinen taide|klassista taidetta]], joka oli kukoistanut [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]] aikana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Scott, Martin | Nimeke = Medieval Europe | Vuosi = 1964 | Sivu = 30 | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Dorset Press | Tunniste = ISBN 0-88029-115-X | Kieli = {{en}}}}</ref>

Karolingisen renessanssin aikana kopioitiin paljon käsikirjoituksia sekä antiikin kirjoja oppikirjoiksi ja kirjastoihin säilytettäväksi. Tämän ansiosta [[pienaakkonen|pienaakkoset]] kehittyivät.<ref name="internetix" /> Tunnetuin esimerkki karolingisesta käsikirjoituksesta on [[Kruunajaisevankeliumit]], joiden koristelussa käytettiin kultaa[[kulta]]a ja purppuraa[[purppura]]a. Hahmojen kuvauksessa on käytetty klassisia asentoja[[asento]]ja ja kuvaustyylejä. Henkilöt[[Henkilö]]t ja esineet[[esine]]et kuvattiin ilman syvyysvaikutelmaa, mutta kuvaan pyrittiin silti saamaan dramaattista vaikutelmaa. Kaudelta on säilytnytsäilynyt vain vähän kuvataidetta[[kuvataide]]tta. Kirkkojen[[Kirkko]]jen mosaiikkien[[mosaiikki]]en ja seinämaalausten[[seinämaalaus]]ten lisäksi karolingisesta maalaustaiteesta on säilynyt lähes ainoastaan käsikirjoitusten kuvitusta[[kuvitus]]ta. Ne koristeltiin usein kullalla, norsunluulla[[norsunluu]]lla ja jalokivillä[[jalokivi]]llä. Kauden [[kuvanveisto]] keskittyi kullasta ja norsunluusta valmistettuihin kirkollisiin esineisiin.<ref name="jyu">{{Verkkoviite | Osoite = https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/varhaiskeskiajan%20taide/karolinginen%20ja%20ottolainen%20taide | Nimeke = Karolinginen/ottolainen taide | Tekijä = Vallius, Antti | Julkaisu = Taidehistorian aikajana | Ajankohta = 22.9.2006 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 10.1.2016 | Kieli = {{fi}} }}</ref>

[[Karolinginen arkkitehtuuri]] vallitsi 700-luvun lopulla ja 800-luvulla. Tyylin esikuvia olivat antiikki ja [[Bysantin arkkitehtuuri|Bysantin varhaiskristillinen tyyli]].<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Arkkitehtuurin sanakirja | Vuosi =2000 | Sivu =118–119 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-24579-8 }}</ref> Karolingisen kirkkoarkkitehtuurin pohjalta kehittyi koko länsimainen keskiaikainen kirkonrakentaminen. Sen suosimille pitkäkirkoille oli tyypillistä keskustornit, ristivarret, toisistaan selvästi erottuvat kuoriosat, runkohuoneet[[runkohuone]]et sekä poikkilaivat[[poikkilaiva]]t. Lisäksi karolingiseen arkkitehtuuriin kuului kuninkaanlinnojen suunnittelu.<ref name="jyu" />