Ero sivun ”Filippiinienpitta” versioiden välillä

'''Filippiinienpitta''' (''Pitta steerii'') on [[Filippiinit|Filippiineillä]] elävä [[varpuslintu]]laji. Sitä on tavattu neljällä saarella, mutta viime vuosikymmeninä sitä on löydetty vain Boholin ja Mindanaon metsissä. Filippiinienpitan elintapoja on tutkittu vähän. Laji on nimetty amerikkalaisen ornitologin [[Joseph Beal Steere]]enn mukaan<ref name ="eponym">{{Kirjaviite | Tekijä =Bo Beolens, Michael Watkins, Michael Grayson | Nimeke =The Eponym Dictionary of Birds | Vuosi =2014 | Sivu = | Julkaisija =Johns Hopkins University Press | Tunniste =ISBN 978-1-4729-0573-4 | www =https://books.google.fi/books?id=En4wBAAAQBAJ&pg=PT1204&dq=steere+pitta+eponym&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=steere%20pitta%20eponym&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =14.5.2015| Kieli ={{en}}}}</ref>.

Filippiinienpitan pituus on 18-1918–19,5 senttiä. Naaraan paino on 69–113 grammaa, koiraan 86–100 grammaa.<ref name="ark">{{Verkkoviite | Nimeke=Azure-breasted pitta videos, photos and facts - Pitta steerii - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/azure-breasted-pitta/pitta-steerii/ | Ajankohta=2007 | Julkaisija=Wildscreen | Luettu=14.6.2016}}</ref> Filippiinienpitta on kirkasvärinen.<ref name="bird">{{Verkkoviite | Nimeke=Azure-breasted pitta (Pitta steerii) - BirdLife species factsheet | Osoite=http://www.birdlife.org/datazone/species/factsheet/22698644 | Ajankohta=2008 | Julkaisija=BirdLife International | Luettu=14.5.2016}}</ref> Sen rinta, kyljet ja siipien läikät ovat kirkkaansiniset. Selkäpuoli on muutoin pääosin vihertävänsininen ja metallinkiiltoinen. Vatsan keskiosassa on musta läiskä, joka yhdistyy alavatsassa helakanpunaiseen läiskään. Pää ja tanakka pyrstö ovat mustat, kurkku valkoinen.<ref name="bird"/><ref name="ark"/> Jalkojen väri laihteleevaihtelee vaaleanruskeasta lihanväriseen.<ref name="ark"/> Nuoret linnut ovat laimeavärisempiä, etenkin harmaamman vatsan kohdalta.<ref name="bird"/>

Filippiinienpitta on [[endeeminen]] Filippiineillä. ''P. s. coelestis''&nbsp;-alalajia on tavattu Keski-Filippiineillä sijaitsevilla [[Samar]]in, [[Leyte]]n, ja [[Bohol]]in saarilla, nimialajia [[Mindanao]]lla.<ref name="ibc"/> Samarilla laji on nähty viimeksi vuonna 1969, Leytellä vuonna 1964.<ref name="bird"/> Se näyttää olleen aina harvinainen ja paikoittaisesti esiintyvä. Vuodesta 1980 lähtien sitä on löydetty vain kolmesta paikasta, [[Rajah SikatunaSikatunan suojelualue]]elta Boholilta, sekä [[Bislig]]istä ja eräältä aleeltaalueelta [[Zamboangan niemimaa]]lta Mindanaolla. Kannan kokonaismääräksi arvioidaan 2500-10 2&nbsp;500–10&nbsp;000 aikuista lintua.<ref name="bird"/>

Filippiinienpitan elinympäristöä ovat tiheää aluskasvillisuutta kasvavat<ref name="ark"/> alankometsät, joissa on kalkkikivi[[karstimaa]]ta, sekä [[kalkkikivi]]lohkareiden täplittämät metsät aina 750 korkeuteen asti. Sitä on löydetty myös kitukasvuisillakitukasvuisilta kalkkikivimailta ja<ref name="bird"/> Mindanaolla myös muokatuista metsistä.<ref name="ark"/> Hilong Hilong&nbsp;-vuoren itärinteillä Mindanaolla filippiinienpitan esiintyminen on keskittyy pienikasvuista ''[[Xanthostemon verdugonianus]]''&nbsp;-[[myrttikasvit|myrttikasvipuuta]] kasvaviin metsiin, ja [[Mount Hamiguitan]]in alavilla alueilla se elää [[bonsai]]maisissa kääpiömetsissä.<ref name="bird"/>

Filippiinienpitta on vähän tutkittu laji.<ref name ="guide"/> Sen näkee yleensä maassa tai sen läheisyydessä.<ref name="bird"/> Se hyppelee maassa, mutta voi lentää usean metrin korkeuteen istumaan puun oksalle.<ref name ="guide">{{Kirjaviite | Tekijä =Morten Strange | Nimeke =Photographic Guide to the Birds of Thailand: Including Southeast Asia & the Philippines | Vuosi =2013 | Sivu =221 | Julkaisija =Tuttle Publishing | Tunniste =ISBN 978-1-4629-1434-0 | www =https://books.google.fi/books?id=--8PCwAAQBAJ&pg=PA221&dq=Azure-breasted+pitta&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=Azure-breasted%20pitta&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =15.5.2015| Kieli ={{en}}}}</ref> Filippiinienpitan ravintoa ovat [[hyönteiset]] ja madot, joita se etsii maasta puunrunkojen ja kivien alta, sekä kuolleiden lehtien seasta.<ref name="ark"/> Filippiinienpitan laulu koostuu lyhyistä, koväänisistä, 4-64–6 kertaa perkkäinperäkkäin toistettavista ''whep-whep-whep-whep''-haukahduksista, joikajoita se toistaa muutaman sekunnin välein.<ref name="bird"/><ref name ="guide"/><ref name ="ark"/> Tätä ääntä äntä kuulee usein sateiden jälkeen korkeilta oksilta.<ref name="bird"/>

Filippiinienpitan lisääntymisestä tiedetään vain vähän. Sen on kuultu laulavan huhti-kesäkuussa, jolloin on [[sadekausi]] ja useinpienuseimpien muiden Filippiinien varpuslintujen pesintäkausi. Poikasia on löydetty kesäkuussa ja heinäkuussa.<ref name ="ark"/>

Filippiinienpitta luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Sen kokonnaiskantakokonaiskanta on pieni, pahoin sirpaloitunut ja todennäköisesti nopeasti taantuva. Suurin uhka lajille on metsien väheneminen. Filippiinienpitan asuinsaaret olivat aikoinaan kokonaan metsien peitossa, mutta nyt niistä on jäljellä vain vähän. Mindanaon metsäalasta oli vuonna 1988 jäljellä vain 29 prosenttia, josta valtaosa yli 1000 metrin korkeudessa. Metsäala on siitäkin vähentynyt. Boholin metsistä uskotaan olevan jäljellä vain 4 prosenttia. Samarilla ja Leytellä oli vuonna 1989 jäljellä vain 433 neliökilometriä vanhaa [[dipterokarpus]]metsää. Jäljellä olevia metsiä uhkaavat [[rottinki|rottingin]] ja polttopuun keruu, [[kaskeaminen|kaskiviljely]], [[metsästys]], kaivostoiminta ja [[metsätalous]]. Lajia tavataan Rajah Sikatunan suojelualueella, jossa ympäristön painetta on pyritty minimoimaan ja puiston rajoilla on tehty metsänistutuksia.<ref name ="ark"/>