Ero sivun ”Røros” versioiden välillä

33 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
p
typoja korjattu, yksi viivamerkki muutettu, kaksi wikilinkkiä korjattu ja Unescon nimen kirjoitusasun yhtenäistys
(Viittausvirheen korjaus ja viitteet sarakkeisiin.)
p (typoja korjattu, yksi viivamerkki muutettu, kaksi wikilinkkiä korjattu ja Unescon nimen kirjoitusasun yhtenäistys)
 
|www-nimi = www.roros.kommune.no
}}
'''Røros''' ([[eteläsaame]]ksi Plassje) on 5 650 asukkaan (2018) kunta [[Norja]]ssa, [[Etelä-Trøndelagin lääni]]ssä (''Sør-Trøndelag''), matkaa [[Trondheim]]in kertyy noin 150 km. Røros on vanha historiallinen kaivoskaupunki ja yksi Euroopan vanhimmista [[puukaupunki|puukaupungeista]], ja kunta kuuluu [[UNESCOUnesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on. Rørosin kunta muodostuu pääasiassa kolmesta taajamasta: Røros, [[Brekken]] ja [[Glåmos]].
 
Vuonna 1784 rakennettu [[Rørosin kirkko|kirkko]] hallitsee keskustan maisemaa, ja se on kuvattuna melkein jokaisessa keskustassa otetussa kuvassa.
Rørosin kunnan alueelta on löytynyt arkeologisia todisteita ihmisasutuksesta, metsästyksestä ja kalastuksesta noin vuodelta 5000 eaa. Maanviljelystä on todisteita noin vuodelta 900. Alue kuitenkin autioitui lähes kokonaan 1300-luvun puolivälissä [[Musta surma|mustan surman]] takia.<ref name="Røros23">Røros Mining Town and the Circumference, s. 23.</ref>
 
RørosRørosissa oli vielä 1600-luvun puolivälissä hyvin vähän asukkaita. Kunta sai kuitenkin nimensä jo tuolloin toiminnassa olleessaolleen Rørosgårdin maatilan mukaan. Alueella asui jonkin verran [[Saamelaiset|saamelaisia]], jotka alkoivat noin vuonna 1600 siirtyä metsästyksestä ja kalastuksesta porotalouteen.<ref name="Røros23"/>
 
Tanskan ja Norjan kuningas [[Kristian IV]] kannusti etsimään malmivarantoja Norjan vuoristoalueilta rahoittaakseen laajennussotiaan. [[Kongsberg]]iin persutetiin 1623 hopeakaivos ja [[Kvikne]]en kuparikaivos vuonna 1630. Rørosin kuparikaivos puolestaan perustettiin vuonna 1644. Perinnekertomuksen mukaan kuparivarannot löysi vuonna 1644 juuri maatilan perustanut Hans Aasen. Ensimmäinen kaivos ei ollut taloudellisesti kannattava, mutta seuraavana vuonna perustettu Storwartzin kaivos oli.<ref name="Røros23"/>
Rørosin keskusta rakennettiin kokonaan uudestaan sen jälkeen, kun [[ruotsi|ruotsalaiset]] sotilaat tuhosivat sen vuonna 1679.
 
Suurin osa Rørosin alueella kasvaneista puista kaadettiin kaivostoiminnan alkuvaiheessa. Puuta käytettiin malmin louhinnan helpottamiseksi, sillä 1600- luvulla louhintatyökalut eivät olleet vielä kovin kehittyneitä. Esimerkiksi räjähteitä ei ollut käytössä. Puun polttaminen perustui siihen, että lämmetessään malmi laajenee ja se rupeaa halkeilemaan. Muodostuneiden halkeamien takia sitä on helpompi louhia.
 
Rørosin kuparikaivoksen kulta-aika oli 1740-luvulta vuosisadan vaihteeseen. Kaivos työllisti tuolloin 600–700 miestä kaivuu- ja sulatustöissä. Lisäksi työvoimaa tarvittiin metsänhakkuissa, tavarankuljetuksessa ja puuhiilen tuotannossa. Kaivos säilyi tuottoisana aina 1860-luvulle, jolloin kuparin maailmanhinta tippui ja ylläpitokustannukset kasvoivat. [[Ensimmäinen maailmansota]] toi mukanaan viimeisen kukoistuskauden, mutta sen jälkeen tuotanto hiipui hiljalleen ja kaivos meni konkurssiin vuonna 1977. Kaivoksen 333-vuotisena (1644-19771644–1977) toiminta-aikana sieltä louhittiin noin 120 000&nbsp;tonnia [[kupari]]a.<ref name="Røros25">Røros Mining Town and the Circumference, s. 25.</ref>
 
Rørosia alettiin 1900-luvulla kehittää kulttuuriperintökohteena. Sen rakennuksia listattiin suojeltaviksi jo 1920-luvulla, kun Norjassa tuli voimaan ensimmäinen vanhojen rakennusten suojelulaki. Monia rakennuksia entisöitiin vanhaan tyyliin, ja niistä muun muasamuassa korvattiin 1800-luvun lopulla asetetut sveitsiläistyyliset paneelit. Røros valittiin vuonna 1980 [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on.<ref name="Røros32">Røros Mining Town and the Circumference, s. 32.</ref>
 
== Talous ja liikenne ==
Norjan tilastokeskuksen mukaan Rørosissä oli vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 5&nbsp;650 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ssb.no/en/befolkning/statistikker/folkemengde| Nimeke = Population and population changes| Selite = Table 2: Population and quarterly population changes. The whole country, counties and municipalities| Ajankohta = 22.5.2018| Julkaisija = Statistics Norway| Viitattu = 12.6.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurin osa asukkaista elää kunnan samannimisessä keskustaajamassa. [[Glåmos]]issa ja [[Brekken]]issä on noin 250 asukasta, ja jonkin verran asukkaita on Aursundenin ympäristössä ja jokilaaksoissa.<ref name="snlno"/>
 
Kunnassa puhutaan omaa rørosin murretta, joka on saanut vaikutteita kaivosteollisuuden mukanaan tuomilta ulkomaalaisilta, erityisesti [[saksan kieli|saksa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsi]] ovat vaikuttaneet rørosin [[murre|murteeseen]].
 
== Kulttuuri ==
Rørosin ja sen asukkaat teki osaltaan kuuluisaksi kirjailija Johan Falkberget 1900 -luvulla. Hän kertoi kaivosyhteisön tarinan raavaiden, sosiaalisen arvoasteikon alapäässä olevien kaivostyöläisten näkökulmasta.
 
== Nähtävyyksiä ==