Ero sivun ”Elias Lönnrot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän Hikkeperse muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. |
Lisätty kuva hautajaisista. |
||
Rivi 58:
Lönnrotista tuli vuonna 1830 lääketieteen kandidaatti ja vuoden 1832 toukokuussa lääketieteen [[lisensiaatti]]. Runsas kuukausi myöhemmin hän väitteli tohtoriksi.<ref name="neba">{{Verkkoviite | Osoite = http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_elam2.html | Nimeke = Elias Lönnrot 1802–1884 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =SKS | Viitattu =8.11.2015 }}</ref> Väitöskirja ''Om Finnarnes magiska medicin'' oli ainoastaan 16-sivuinen. Lönnrot teki väitöskirjansa suurella kiireellä, koska halusi välttämättä olla mukana yliopiston promootiotilaisuudessa. Promootio oli erityisen juhlallinen, sillä yliopiston päärakennus vihittiin samaan aikaan käyttöön. Väitöskirjansa esipuheessa Lönnrot huomauttaa, että kirjoitus on osa laajempaa tutkimusta, jonka hän aikoo julkaista myöhemmin. Täydellinen tutkielma ilmestyi vuonna 1842 sarjassa ''Finska Läkaresällskapets Handlingar'', vasta aloitetun sarjan ensimmäisenä artikkelina.<ref name="ARNOLDUS"/> <!--Lönnrotin tutkielma ja [[Erik Adolf von Willebrand|E. A. von Willebrand]]in kuvaus Ahvenanmaan [[verenvuototauti|verenvuototaudista]] ovat sarjan lainatuimpia artikkeleita. -->
Lönnrot haki vuonna 1832 vakituista työpaikkaa. Suomi oli jaettu 25 lääkäripiiriin, joiden virat olivat useimmiten täyttämättä. Lönnrot toivoi saavansa sellaisen paikan, josta hän pystyisi tekemään myös runonkeruumatkoja. Tammikuussa 1833 hän haki piirilääkärin sekä linnanlääkärin virkoja [[Kajaani]]sta. Aiemmin hän oli toiminut lääkärinä [[Oulu]]ssa, jossa hän kohtasi vaikeuksia kokemattomuuden takia. Oulussa raivosi nälänhädän lisäksi [[lavantauti]]. Lönnrotin esimies Herman Carger kuoli myös lavantautiin. Alueella oli myös [[isorokko|iso-]] ja [[tulirokko]]a. Samoja kulkutauteja oli myös Kajaanissa, jossa oli tuolloin alle 400 asukasta. Kajaanissa ei ollut edes sairaalaa, jossa potilaita olisi voitu hoitaa. Lönnrot sairastui itsekin lavantautiin, jota hän poti kuusi viikkoa. Helsingissä hänen luultiin jo kuolleen.<ref name="ST 29"/> <!--Lönnrotilla oli hoidettavana tuhansia potilaita. Työtä hankaloitti se, että potilaat asuivat hyvin laajalla alueella. Lönnrot halusikin koota potilaat sairaalaan, jota ei Kajaanissa ollut. Toistuvista anomuksista huolimatta Lönnrot ei saanut tahtoaan läpi eikä sairaalaa perustettu.-->[[Tiedosto:Lonnrot3.gif|thumb|250x250px|Lönnrot ja hänen perheensä 1860-luvulla.|alt=|vasen]]
Lönnrotin mielialoja voidaan tutkia tehokkaasti hänen laajan kirjeenvaihtonsa ansiosta. Hän ei päässyt irtautumaan työstään muutoin kuin virkavapaiden aikaan. Kajaanin-aikanaan hän ehti keruumatkat [[Karjala]]an, [[Pohjoinen napapiiri|Pohjoisen napapiirin]] alueelle, [[Kuolan niemimaa]]lle ja [[Viro]]on. Merkittävimpiä Kalevalan runojen lähteitä ovat Lönnrotin [[Vuonninen|Vuonnisen]] kylässä tapaamat [[Ontrei Malinen]] ja [[Vaassila Kieleväinen]] sekä [[Latvajärvi|latvajärveläinen]] [[Arhippa Perttunen]].<ref name="KB"/>
Rivi 68:
====Viimeinen tutkimusmatka====
[[File:Elias Lönnrot Tartu.jpg|thumb|
Lönnrotin viimeinen tutkimusmatka suuntautui [[Vironmaa|Viron]]- ja [[Liivinmaa]]lle eli Viroon, jonne hän lähti 24. kesäkuuta 1844.<ref name="neba"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://estofilia.finland.ee/2018/01/elias-lonnrot.html | Nimeke = Elias Lönnrot | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 4.5.2018 | Kieli = {{et}} {{fi}} }}</ref> Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka matkusti kielitieteellisen ja folkloristisen tutkimusten vuoksi eteläisen sukukansan maille, ja siten merkittävä modernin ajan suomalais-virolaisten suhteiden kehittäjä. Jo vuonna 1841 SKS oli ilmoittanut virolaiselle veljesseuralleen [[Viron oppineiden seura]]lle (''Õpetatud Eesti Selts'') Lönnrotin saapuvan piakkoin Viroon. Vuoden 1843 lopulla Lönnrot oli koonnut Suomen Kansan Arwoituksia -teokseen 135 virolaista arvoitusta.<ref name=Tuglas>[https://www.tuglas.fi/elias_l%C3%B6nnrotin_viron_matkasta_170_vuotta Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta,] Tuglas-seura</ref><ref>[http://maaleht.delfi.ee/news/eestielu/arhiiv/kalevala-looja-elias-lonnroti-matkamuljeid-koerust?id=68639111 Kalevala looja Elias Lonnroti matkamuljeid Koerust,] Maaleht</ref>
Rivi 81:
=== Myöhemmät vuodet ===
[[File:Elias Lönnrotin hautajaissaattue Sammatin koululta kirkolle 3.4.1884. Arkkua kantavat eri osakuntaien edustajat.jpg|thumb|Lönnrotin hautajaissaattue koululta [[Sammatin kirkko|Sammatin kirkolle]] 3. huhtikuuta 1884. Arkkua kantavat [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] eri osakuntien edustajat.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK10000:23#image|nimeke=Elias Lönnrotin hautajaissaattue Sammatin koululta kirkolle|tekijä=kuvaaja Nyblin Daniel|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-01}}</ref>|alt=]]Vuosina 1854–1862 Lönnrot toimi Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston ([[Helsingin yliopisto]]n) toisena [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen professorina]] (edeltäjä [[Matthias Alexander Castrén]], seuraaja [[August Ahlqvist]]).<ref name="KB"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/lonnrot_kult.html | Nimeke =Elias Lönnrot | Tekijä =Maiju Ruhanen | Julkaisu =Historiallisia humanisteja | Viitattu =14.11.2015 }}</ref>▼
▲Vuosina 1854–1862 Lönnrot toimi Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston ([[Helsingin yliopisto]]n) toisena [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen professorina]] (edeltäjä [[Matthias Alexander Castrén]], seuraaja [[August Ahlqvist]]).<ref name="KB"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/lonnrot_kult.html | Nimeke =Elias Lönnrot | Tekijä =Maiju Ruhanen | Julkaisu =Historiallisia humanisteja | Viitattu =14.11.2015 }}</ref>
Omien lasten joukossa Lönnrotit kasvattivat holhokkeinaan orvoiksi jääneitä sukulaisten ja ystävien lapsia, kuten lääketieteen professori Erik Alexander Ingmanin orvoiksi jääneet tyttäret Evan ja Annan vuodesta 1858.<ref name="KB"/> Lönnrotin vaimo kuoli tuberkuloosiin vuonna 1868. Vuodesta 1854 perheessä asui Lönnrotin veljentytär [[Miina Lönnrot|Wilhelmiina]], joka hoiti taloutta ja lapsia. Vaimon kuoleman jälkeen tyttärien kasvattajaksi hankittiin Sofi Louise Perander. Tytöillä oli myös kotiopettajia. Vuoteen 1878 asti perhe asui kesät Sammatissa, mutta talvet Helsingissä tyttärien koulunkäynnin takia.<ref name="ELIASKI"/>
Lönnrot kuoli synnyinpaikkakunnallaan Sammatissa vuonna 1884. Lönnrot oli halunnut hautajaisistaan vaatimattomat, mutta niistä tuli kuitenkin varsin suurelliset. Sammatin koululta Helsingin yliopiston eri osakuntien edustajat kantoivat arkun [[Sammatin kirkko|Sammatin kirkolle]]. Osakuntien edustajina arkkua kantoivat mm. [[Onni Hallsten]], [[Matti Äyräpää]] ja osakuntien seppeleitä kantoivat [[Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen|Y. K. Yrjö-Koskinen]] ja [[Aukusti Kallio|A. H. Kallio]].<ref name=":0" /> Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran edustajat kantoivat arkun kirkosta haudalle, ja seppelien lasku kesti myöhäiseen iltaan asti. [[Ylioppilaskunnan Laulajat]] lauloivat haudalla [[Suomen laulu (laulu)|Suomen laulun]] ja [[Maamme|Maamme-laulun]].<ref name="ELIASKI"/>
<gallery widths="180px" heights="130px">
| |||