Ero sivun ”Paavo Väyrynen” versioiden välillä

Hän on toiminut Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan kansanedustajana vuosina 1970–1995, 1999, 2007–2011 ja 2015 sekä [[Seitsemän tähden liike|seitsemän tähden liikkeen]] kansanedustajana vuosina 2018–2019. [[Euroopan parlamentin jäsen]]enä hän on toiminut vuosina 1995–2007 ja 2014–2018 keskustan edustajana [[Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä|ALDE-ryhmässä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/2128/PAAVO_VAYRYNEN/history/8 | nimeke=Kahdeksas vaalikausi {{!}}: Paavo VÄYRYNEN {{!}} Parlamentin jäsenet {{!}} EuroopanVäyrynen parlamentti|julkaisu=www. europarl.europa.eu|viitattu=2019-12-30|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Väyrynen on ollut ministeri kahdeksassa [[hallitus|hallituksessa]] viidellä eri vuosikymmenellä: hän oli [[Suomen opetusministeri|opetusministeri]] vuosina 1975–1976, työvoimaministeri vuosina 1976–1977, [[Suomen ulkoasiainministeri|ulkoasiainministeri]] vuosina 1977–1982, 1983–1987 ja 1991–1993, pääministerin sijainen vuosina 1983–1987 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri vuosina 2007–2011. Ministerinä Väyrynen on toiminut 5&nbsp;997 päivän ajan, mikä tekee hänestä Suomen toiseksi pisimpään ministerinä toimineen henkilön [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]] jälkeen. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/ministeripaivatRaportilla | nimeke=Kaikki ministerit ministeripäivien mukaan|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2018-05-06|ietf-kielikoodi=fi-FI }}</ref> Koulutukseltaan Väyrynen on [[valtiotieteiden tohtori]].<ref name=matrikkeli/>

Vuosina 1972–1980 Väyrynen oli Keskustapuolueen varapuheenjohtaja ja vuosina 1980–1990 Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan puheenjohtaja. Vuosina 2016–2017 hän oli perustamansa [[kansalaispuolue]]en puheenjohtaja. Väyrynen oli Suomen Keskustan presidenttiehdokkaana vuosina [[Suomen presidentinvaali 1988|1988]], [[Suomen presidentinvaali 1994|1994]] ja [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]], [[Suomen presidentinvaali 2018|vuoden 2018 presidentinvaaleissa]] hän oli ehdokkaana valitsijayhdistyksen kautta.<ref name="Yle20171218" >{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9983165 | Nimeke = Presidenttiehdokkaat saivat numeronsa | Tekijä = | Ajankohta = 18.12.2017 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 18.12.2017 }}</ref> Väyrynen oli keskustan kunniapuheenjohtaja vuoteen 2018 asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.is.fi/politiikka/art-2000005693030.html | nimeke=Puoluesihteeri Ovaska: Väyrynen ei ole enää keskustan jäsen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-05-24|viitattu=2018-05-26|ietf-kielikoodi=fi-FI }}</ref>

Väyrynen valittiin vuonna 2017 [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäseneksi [[Suomen Kristillisdemokraatit|kristillisdemokraattien]] ehdokaslistalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9556248 | Nimeke = Paavo Väyrynen, feministit ja piraatit ryminällä Helsingin valtuustoon – Väyrynen haluaa jarruttaa kaupungin kasvua | Tekijä = Helpinen, Varpu | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 10.4.2017 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = }}</ref> Vuonna 2018 hän kuitenkin perusti oman Terve Helsinki -valtuustoryhmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/673826-paavo-vayrynen-perusti-uuden-valtuustoryhman-ja-sen-nimi-on-terve-helsinki | Nimeke = Paavo Väyrynen perusti uuden valtuustoryhmän ja sen nimi on Terve Helsinki | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 20.6.2018 | Julkaisija = | Viitattu = 13.12.2018 }}</ref> Vuosina 1973–1980 ja 2005–2017 Väyrynen oli Keminmaan kunnanvaltuutettu.

Paavo Väyrynen syntyi ja kasvoi [[Keminmaa|Kemin maalaiskunnassa]] Lounais-Lapissa maanviljelijäperheen poikana. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi [[Kemin lyseon lukio|Kemin yhteiskoulusta]] vuonna 1965 hän opiskeli valtiotieteitä [[Helsingin yliopisto]]ssa ja valmistui vuonna 1970 valtiotieteiden kandidaatiksi.<ref name=matrikkeli/> 1960-luvun lopulla Väyrynen työskenteli ajankohtaistoimittajana [[Yleisradio]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/08/22/nuori-toimittaja-paavo-vayrynen | Nimeke = Nuori toimittaja Paavo Väyrynen (24.8.1968) | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yle | Tekijä = Alenius, Arsi | Ajankohta = 22.8.2011 | Viitattu = 12.3.2015}}</ref>

Helmikuussa 2011 uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa Väyrynen sanoi, että hänet on ymmärretty väärin ja että hänen arvostelunsa kärki ei ollut suunnattu mediaan vaan mediaa hyväksi käyttäviin poliitikkoihin.<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/vayrynen-muotoilin-sanani-huonosti Väyrynen muotoili sanani huonosti,] Suomen Kuvalehti</ref> Elokuussa 2011 Väyrynen kuitenkin oli blogissaan edelleen sitä mieltä, että MTV oli ohjannut äänestäjiä tekaistuilla gallupeilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81618-pitka-matka-mantyniemeen | Nimeke = Pitkä matka Mäntyniemeen | Julkaisu = Paavo Väyrysen blogi Uusi Suomi -sivustolla | Ajankohta = 28.8.2011 | Viitattu = 12.3.2015}}</ref>

EU-vastainen Väyrynen vastusti ministerinä [[euro]]a. Hänen mielestään Suomen ei olisi pitänyt liittyä euroon. EU-asiantuntija, valtiotieteen tohtori [[Esko Antola]] kommentoi vuonna 2009, ettei Väyrysen EU-vastaisia kommentteja ministerinä voi sivuuttaa ja Väyrysen olevan Suomelle poliittinen riski.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/05/21765 | Nimeke=”Väyrynen on Suomelle poliittinen riski” | Julkaisija=Kauppalehti | Ajankohta=4.5.2009 | Viitattu=24.2.2010}}</ref>

Vuonna 2010 Väyrynen asettui ehdolle keskustan puheenjohtajaksi, mutta kesäkuussa Lahdessa pidetyssä puoluekokouksessa puheenjohtaja- ja pääministerivaalin voitti [[Mari Kiviniemi]]. Myöhemmin Väyrynen kommentoi [[Johanna Korhonen|Johanna Korhosen]] kirjassa, että ”mediapeli” oli yksi syy, miksi häntä ei valittu keskustan puheenjohtajaksi. Heinäkuussa Väyrynen ilmoitti vaihtavansa vaalipiiriä ja asettuvansa ehdolle Uudenmaan vaalipiirissä kevään 2011 eduskuntavaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenmaa.fi/etusivu/v%C3%A4yrynen_asettuu_ehdokkaaksi_uudellemaalle_4748397.html | Nimeke= Väyrynen asettuu ehdokkaaksi Uudellemaalle | Julkaisija=Suomenmaa | Ajankohta=14.7.2010 | Viitattu=14.7.2010}}</ref>

Keskustan puoluehallitus päätti 9. syyskuuta 2011 [[Riihimäki|Riihimäellä]] pitämässään kokouksessa esittää Väyrystä puolueen presidenttiehdokkaaksi ja jättää puolueen sisäisen esivaalin pitämättä, sillä muita ehdokkaita ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uutiset/Etusivun_uutisia.iw3?showmodul=149&newsID=e89c8640-fa2e-488f-b492-d2b45eae9c96 | Nimeke=Puoluehallitus esittää Paavo Väyrystä Keskustan presidenttiehdokkaaksi | Ajankohta=9.9.2011 | Julkaisija=Keskusta | Viitattu=13.9.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Paavo+V%C3%A4yrysest%C3%A4+keskustan+presidenttiehdokas/1135269230751| Nimeke=Paavo Väyrysestä keskustan presidenttiehdokas | Ajankohta=9.9.2011| Viitattu=10.9.2011| Julkaisu=hs.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat}}</ref> Väyrynen itse piti olennaisena, että presidenttiydessä ”jatketaan Kekkosen linjalla”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/olennaista-on-etta-jatketaan-kekkosen-linjalla/1018891 | Nimeke=Olennaista on, että jatketaan Kekkosen linjalla | Ajankohta=19.5.2011 | Tekijä=Manner, Matias | Julkaisija=Savon Sanomat | Viitattu=12.3.2015}}</ref>

Tammikuussa 2013 Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana sekä [[Suomen europarlamenttivaalit 2014|vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa]]<ref>http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194855307059/artikkeli/paavo+vayrynen+yrittaa+paluuta+europarlamenttiin+keskusta+valitsi+17+ehdokasta.html</ref> että [[Eduskuntavaalit 2015|vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]]. Hänet valittiin [[Euroopan parlamentin jäsen]]eksi 69&nbsp;360 äänellä.<ref name=ep14>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV2014/fi/kokomaaval.html | Nimeke = Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 30.5.2014 (päivitetty) | Viitattu = 30.5.2014}}</ref> Marraskuussa 2014 Väyrynen kertoi tavoittelevansa ulkoministerin paikkaa seuraavassa hallituksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/60180-vain-ulkoministerin-salkku-kelpaa-paavo-vayrynen-ei-lahde-rivikansanedustajaksi | Nimeke = Vain ulkoministerin salkku kelpaa – Paavo Väyrynen ei lähde rivikansanedustajaksi | Julkaisu = Karjalainen.fi | Ajankohta = 7.11.2014 | Viitattu = 22.11.2014}}</ref> Väyrynen valittiin eduskuntaan 6&nbsp;889 äänellä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/kokomaaval.html | Nimeke = Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 22.4.2015 (päivitetty) | Viitattu = 22.4.2015}}</ref> mutta 22. huhtikuuta hän ilmoitti jäävänsä europarlamenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/vayrynen_haluaa_vapautusta_eduskuntatyosta/3-7947858 | Nimeke = Väyrynen haluaa vapautusta eduskuntatyöstä | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 22.4.2015 | Viitattu = 22.4.2015}}</ref> Hän totesi [[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] nimittämisen jälkeen [[blogi|blogissaan]] pettyneensä, kun häntä ei valittu valtioneuvoston jäseneksi, ja kertoi asettuneensa ehdolle eduskuntavaaleissa nimenomaan päästäkseen ulkoministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1432865217441 | nimeke = Väyrynen tilittää: Asetuin ehdolle vain päästäkseni ulkoministeriksi – "Tappio Suomen ulkopolitiikalle"|julkaisu = Helsingin Sanomat|julkaisija = |viitattu = 30.5.2015|tekijä = |ajankohta = 29.5.2015}}</ref>

Tammikuussa 2016 Väyrynen ilmoitti jättäytyvänsä keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä petyttyään puolueen liberaaliin linjaan. Hän ei kuitenkaan luovu keskustan jäsenkirjasta ja jatkaa kauden loppuun europarlamentissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1453689310470 | nimeke = Väyrynen pettyi liberaaliin puoluejohtoon ja jättäytyy puolueen hallinnosta – ”En aio puuttua puolueen asioihin”|julkaisu = Helsingin Sanomat|viitattu = 25.1.2016|ajankohta = 25.1.2016}}</ref> Ilmoituksen yhteydessä Väyrynen julkaisi uuden teoksen ''Eihän tässä näin pitänyt käydä'', joka käsittelee Sipilän hallituksen muodostamista sekä Väyrysen ja Sipilän välistä sähköpostikirjeenvaihtoa sen taustalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453692967257.html | nimeke = Uutuuskirja paljastaa: Väyrysen pyrky ulkoministeriksi sai nolon lopun|julkaisu = Ilta-sanomat|viitattu = 25.1.2016|ajankohta = 25.1.2016}}</ref>

Väyrynen ilmoitti 4. helmikuuta 2016 uuden puolueen, [[Kansalaispuolue]]en, perustamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454558309546.html | Nimeke = Paavo Väyrynen perustaa uuden puolueen | Tekijä = | Ajankohta = 4.2.2016 | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu = 4.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/paavo-v%C3%A4yrynen-perustaa-uuden-puolueen-1.137916 | Nimeke = Paavo Väyrynen perustaa uuden puolueen | Ajankohta = 4.2.2016 | Julkaisija = Maaseudun tulevaisuus | Viitattu = 8.2.2016 }}</ref> Kansalaispuolue merkittiin yhdistysrekisteriin maaliskuussa 2016<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1457411794601| Nimeke = Väyrysen haave omasta puolueesta etenee – puolue merkittiin yhdistysrekisteriin | Ajankohta = 8.3.2016 | Julkaisu = Helsingin sanomat | Viitattu = 8.3.2016 }}</ref> ja puoluerekisteriin joulukuussa 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612152200041020_uu.shtml | Nimeke = Paavo Väyrysen kansalaispuolue puoluerekisteriin | Julkaisija = Iltalehti | Ajankohta = 15.12.2016 | Viitattu = 15.12.2016}}</ref> Puolue ajaa Suomen eroa euroalueesta ja omaan kelluvaan valuuttaan siirtymistä sekä vastustaa keskittävää metropolipolitiikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/paavo_vayrynen_perustaa_uutta_puoluetta/3-8648033?ref=leiki-uu | Nimeke = Paavo Väyrynen perustaa uutta puoluetta | Ajankohta = 4.2.2016 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 8.2.2016 }}</ref>

Väyrysen päätös perustaa uusi puolue herätti paljon kommentteja. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja [[Matti Vanhanen]] kertoi ottaneensa Väyrysen päätöksen raskaasti ja arvioi Väyrysen liikkeen pääsyyksi tämän vaatimukset eurosta eroamisesta. Kansanedustaja [[Mikko Alatalo]] puolestaan arvioi, että Väyrysen tavoitteena olisi osallistua vuoden 2018 presidentinvaaleihin ja vertasi tämän toimia [[Veikko Vennamo]]on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454563511625.html| Nimeke = Väyrysen uusin veto yllätti keskustalaiset: ”Olemme oppineet tuntemaan Paavon hyvin voimakkaana persoonana...”| Ajankohta = 4.2.2016 | Julkaisija = Ilta-sanomat | Viitattu = 4.2.2016 }}</ref> Keskustan entinen puoluesihteeri [[Jarmo Korhonen (poliitikko)|Jarmo Korhonen]] luonnehti puoluehanketta ”historian vakavimpana uhkana keskustalle” ja ennakoi sen johtavan useisiin sisäisiin konflikteihin ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454900593834.html | Nimeke = Jarmo Korhonen Väyrysen uudesta puolueesta: ”Historian vakavin uhka keskustalle” | Ajankohta = 8.2.2016 | Julkaisija = Ilta-sanomat | Viitattu = 8.2.2016 }}</ref>

Väyrynen pyrki presidentiksi [[Suomen presidentinvaali 2018|vuoden 2018 presidentinvaaleissa]] [[valitsijayhdistys|valitsijayhdistyksen]] kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9725168 | Nimeke = Paavo Väyrynen neljättä kertaa presidenttiehdokkaana – jos löytyy riittävästi kannatusta | Ajankohta = 15.7.2017 | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 26.11.2017 }}</ref> Viralliseksi ehdokkaaksi päästäkseen hänen oli kerättävä 20&nbsp;000 kannattajakorttia 12. joulukuuta 2017 mennessä. 25. marraskuuta Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen arvioi, että kortteja olisi kasassa hieman alle 15&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711252200560192_pi.shtml | Nimeke = Paavo Väyrysen presidenttikampanja nosteessa: 15000 kannattajan raja menossa rikki | Ajankohta = 25.11.2017 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 26.11.2017 }}</ref> Joulukuun alussa kannattajakortteja Väyryselle ryhtyi keräämään myös [[Suomi Ensin]] -ryhmittymä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712022200577239_pi.shtml | Nimeke =Suomi Ensin -ryhmittymä kerää kannatuskortteja nyt Paavo Väyryselle | Tekijä =Mika Rinne | Ajankohta = 2.12.2017| Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 2.12.2017 }}</ref> Väyrynen ilmoitti 5. joulukuuta 2017, että tarvittava määrä kannattajakortteja oli saatu kerätyksi.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9963325 Paavo Väyrynen sai presidentinvaalin kannattajakortit täyteen] Yle</ref> 18. joulukuuta Helsingin vaalipiirilautakunta ilmoitti, että kannattajakortteja on lähes 27&nbsp;000 kappaletta.<ref name="Yle20171218" />

Presidentinvaalien jälkeen, 1. helmikuuta, Väyrynen ilmoitti lähtevänsä ehdolle keskustan puheenjohtajaksi ja eroavansa puolueesta, jos häntä ei valita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005548709.html | Tekijä = Lehto, Mika | Nimeke = Väyrynen lähtee ehdolle keskustan puheenjohtajaksi: ”Teen vielä yhden yrityksen keskustan pelastamiseksi” | Ajankohta = 1.2.2018 | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Julkaisu = Is.fi | Viitattu = 1.2.2018}}</ref> Keskustan puoluehallitus päätti 8. helmikuuta 2018 kokouksessaan, ettei Väyrynen voi olla ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi, koska hän on Kansalaispuolueen jäsen. Keskustan sääntöjen mukaan keskustan perusjärjestön jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10065161| Nimeke =Keskusta tyrmäämässä Väyrysen puheenjohtajakisasta – kilpailevan puolueen jäsen ei voi osallistua | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 8.2.2018 | Kieli = }}</ref> 3. maaliskuuta 2018 Kansalaispuolue julkaisi tiedotteen, jossa ilmoitettiin että Väyrynen on erotettu kansalaispuolueesta tilinkäytön väärinkäytösten sekä vaaliraharikkomusten vuoksi. Erottamisen syyksi mainittiin myös se, että Väyrynen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kansalaispuolue.fi/uutinen/paavo-v%C3%A4yrynen-on-erotettu-kansalaispuolueesta/310/ | nimeke=Paavo Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta|tekijä=| julkaisu=3. maaliskuuta 3.2018|ajankohta=| julkaisija=Kansalaispuolue|viitattu=}}</ref> Väyrynen ja hänen tukijansa pitivät laittomana kokousta, jossa hänet erotettiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10100561 | Nimeke = Kansalaispuolue: Paavo Väyrynen on erotettu puolueesta – Väyrysen leiri pitää erottamiskokousta laittomana|Julkaisu = Yle|Ajankohta = 3.3.2018|Tekijä = Mikkonen, Mikael|Viitattu = 3.3.2018}}</ref> 7. maaliskuuta käräjäoikeus keskeytti erottamispäätöksen toimeenpanon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10105579 | Nimeke = Kansalaispuolue Väyrys-sotkusta: Juristit selvittävät asiaa – oikeus keskeytti Väyrysen erottamisprosessin | Tekijä = | Ajankohta = 7.3.2018| Julkaisu = Yle uutiset| Viitattu = 7.3.2018 }}</ref> 12. huhtikuuta Väyrynen ilmoitti eroavansa Kansalaispuolueesta. Hän uskoi näin pääsevänsä keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10157202 | Nimeke = Paavo Väyrynen eroaa perustamastaan kansalaispuolueesta –haluaa varmistaa paikkansa keskustan puheenjohtajakisassa | Tekijä = | Ajankohta = 12.4.2018 | Julkaisu = Yle uutiset| Viitattu = 15.4.2018 }}</ref> 20. huhtikuuta Väyrynen ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajaehdokkuudesta. Väyrysen mukaan kilpailu ei olisi ollut niin rehtiä, että hän olisi voinut menestyä. Hän ei ehtinyt erota Kansalaispuolueesta ja aikoo jatkaa siellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10171042 | Nimeke = Väyrynen perustelee vetäytymistä puheenjohtajakisasta: Minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia | Tekijä = | Ajankohta = 20.4.2018 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 23.4.2018 }}</ref> 25. huhtikuuta Väyrynen ilmoitti eroavansa keskustasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10177375 | Nimeke = Väyrynen eroaa keskustasta, luopuu kunniapuheenjohtajuudesta eikä tue eduskunnassa sote-uudistusta | Tekijä = | Ajankohta = 25.4.2018 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 3.5.2018 }}</ref> Väyrynen ilmoitti 4. kesäkuuta palanneensa Kansalaispuolueen johtoon. Jakaantuneen puolueen puheenjohtajana itseään pitävä Sami Kilpeläinen kiistää Väyrysen valinnan ja syyttää Väyrystä laittomasta esiintymisestä puolueen nimissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10237061 | Nimeke =Väyrynen väittää palaavansa perustamansa Kansalaispuolueen johtoon – puolue kiistää politiikan konkarin väitteet ja kertoo tehneensä tutkintapyynnön poliisille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 4.6.2018 | Kieli = }}</ref>

28. kesäkuuta 2018 Väyrynen ilmoitti perustavansa uuden poliittisen liikkeen nimeltään [[Seitsemän tähden liike]]<ref name="mtv3uutisetkotimaa"/> . Syyksi Väyrynen ilmoitti sen olevan vastaus kansalaispuolueen ja hänen väliseen kiistaan<ref name="mtv3uutisetkotimaa"/> . Idean liikkeen nimestä Väyrynen sai Italian [[Viiden tähden liike|Viiden tähden liikkeestä]]<ref name="mtv3uutisetkotimaa"/> . Väyrynen päätti osallistua [[Eduskuntavaalit 2019|vuoden 2019 eduskuntavaaleissa]] uuden liikkeensä kautta ja alkoi kerätä kannattajakortteja sitä varten <ref name="mtv3uutisetkotimaa"> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-vayrynen-perustaa-uuden-poliittisen-liikkeen-seitseman-tahden-liike-on-vastaus-kansalaispuolueen-sekavaan-tilanteeseen/6966736#gs.ayG7q44 | Nimeke = Paavo Väyrynen perustaa uuden poliittisen liikkeen – "Seitsemän tähden liike" on vastaus kansalaispuolueen sekavaan tilanteeseen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = MTV3 Uutiset Kotimaa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =MTV3 | Viitattu = 28.6.2018 | Kieli = }}</ref>

Väyrynen valitti useaan otteeseen sitä, että hän ei saanut näkyvyyttä mediassa vaalikeskusteluissa tarpeeksi verrattuna muihin eduskuntapuolueisiin.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274563-tvn-vaalitentit-alkavat-tanaan-paavo-vayrynen-sapettaa Tv:n vaalitentit alkavat tänään – Paavo Väyrynen: ”Sapettaa”]</ref><ref>[https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/271650-paavo-vayrynen-suivaantui-ylelle-yksi-eduskuntapuolue-suljettiin-mielivaltaisin Paavo Väyrynen suivaantui Ylelle: ”Yksi eduskuntapuolue suljettiin mielivaltaisin perustein vaaliohjelmien ulkopuolelle”]</ref> Lopulta hän ei tullut enää valituksi eduskuntaan [[Uudenmaan vaalipiiri]]stä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10738853 Väyrynen putosi eduskunnasta]</ref> Ennen vaaleja hän kertoi olevansa valmis "vaativiinkin valtiollisiin tehtäviin, jos niitä eduskuntavaalien jälkeen avautuu."<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273936-kuinka-vuokko-voi | nimeke=Kuinka Vuokko voi?|julkaisu=Paavo Väyrynen|viitattu=2019-05-08|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>

Väyrynen ilmoitti 2. toukokuuta 2019, että hän pyrkii presidentiksi [[Suomen presidentinvaali 2024|2024 presidentinvaaleissa]] ja on ehdokkaana [[Eduskuntavaalit 2023|vuoden 2023 eduskuntavaaleissa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e83f6abb-cb38-4ade-b434-b4c19ab689ea | nimeke=1988, 1994, 2012, 2018, 2024 – Paavo Väyrynen pyrkii jälleen presidentiksi|julkaisu=Iltalehti|viitattu=2019-05-03|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Väyrynen ilmoitti 13. toukokuuta 2019 jättävänsä Tähtiliikkeen puheenjohtajuuden ja eroavansa sen jäsenyydestä. Ero astui voimaan europarlamenttivaalien jälkeen 27. toukokuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006103963.html | nimeke=Paavo Väyrynen eroaa Tähtiliikkeen jäsenyydestä – pyrkii presidentiksi vuoden 2024 vaaleissa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-05-13|viitattu=2019-05-13|ietf-kielikoodi=fi }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10780718 | Nimeke = Paavo Väyrynen eroaa Tähtiliikkeestä – tähtää seuraaviin presidentinvaaleihin | Tekijä = Kaskinen, Miikka | Ajankohta = 13.5.2019 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 13.5.2019 }}</ref> Hän on ilmaissut olevansa mahdollisesti kiinnostunut pyrkimään Keskustan puheenjohtajaksi vuoden 2020 puoluekokouksessa, mikäli menestyy hyvin europarlamenttivaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Paavo-V%C3%A4yrynen-Olen-valmis-keskustan-johtoon-jo-ensi-vuonna/1372831 | Nimeke = Paavo Väyrynen: Olen valmis keskustan johtoon jo ensi vuonna | Tekijä = Lassfolk-Feodoroff, Crista | Ajankohta = 14.5.2019 | Julkaisu = | Viitattu = 14.5.2019 }}</ref>

* Kunnanvaltuutettu Keminmaalla 1973–1980, 2005–2017<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9529293 | nimeke=Paavo Väyryselle myönnettiin ero Keminmaan kunnanvaltuustosta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-12|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>

Väyrynen on ensimmäinen suomalainen ministeri, joka on toiminut ministerinä viidellä eri vuosikymmenellä (1970-, 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla). Kiviniemen hallituksen lopettaessa työnsä 22. kesäkuuta 2011 hän oli toiminut ministerinä yhteensä 5&nbsp;997 päivää. Väyrystä pidempään ministerinä on ollut vain [[Johannes Virolainen]].<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Kaikki ministerit ministeripäivien mukaan|osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/ministeripaivatRaportilla|julkaisu = Valtioneuvosto|viitattu = 2016-02-04}}</ref>

2010 Väyrynen oli valmis rahoittamaan kehitysyhteistyötä kansainvälisellä [[pörssivero]]lla. Hänen mukaansa jo yhden tuhannesosan vero [[pörssitransaktio]]ista olisi tuonut kymmenien miljardien eurojen tulot ja pörssejä olisi helppo verottaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2278111-vayrynen-rahoittaisi-kehitysyhteistyota-porssiverolla | Nimeke = Väyrynen rahoittaisi kehitysyhteistyötä pörssiverolla| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.7.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kansan Uutiset| Viitattu = 25.6.2018 | Kieli = }}</ref>

Kesällä vuonna 2015 Väyrynen käynnisti [[Kansalaisaloite|kansalaisaloitteen]] [[Suomen eroaminen eurosta|kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372 | nimeke=Kansalaisaloitepalvelu – Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa|julkaisu=Kansalaisaloitepalvelu|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>.

Euroopan parlamentin jäsenenä Väyrynen järjesti runsaasti Eurooppa-koulutusta sekä nuorille että aikuisväestölle. Hän ideoi muun muassa ”[[Politiikan korkeakoulu]]” -nimisen kurssin ja alkoi julkaista Pohjantähti-nimistä lehteä. Tästä hän sai idean, että Suomeen olisi perustettava kansanopisto, joka erikoistuisi kansainvälisyyskasvatukseen ja Eurooppa-koulutukseen. [[Pohjantähti-opisto]] perustettiin Keminmaalle. Vuokko ja Paavo Väyrynen ostivat Kemin kaupungin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän tilan ja nimesivät sen Pohjanrannaksi. Tilalla toimii Pohjantähti-opisto. [[Opetusministeriö]] ei kuitenkaan myöntänyt valtionapuja kansanopistolle, koska opiston perustamiselle ei ollut ”riittäviä taloudellisia ja sivistyksellisiä edellytyksiä”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/1998/6/kaksi_kansanopistojen_yllapitamislupahakemusta_hylatty?lang=fi | Nimeke=Kaksi kansanopistojen ylläpitämislupahakemusta hylätty | Julkaisija=Opetusministeriö | Ajankohta=2.6.1998 | Viitattu=24.2.2010}}</ref> Keminmaan kunnalta opisto sai kuitenkin vuonna 1998 puoli miljoonaa markkaa avustusta.

Paavo Väyrynen osti elokuussa 2015 vaimonsa Vuokon kanssa [[Viro]]n [[Pärnu]]sta Inge Villa -nimisen hotellin, jossa on 11 huonetta ja 33 vuodepaikkaa. Hotelli oli määrä avata syyskuussa 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920153436_uu.shtml | Nimeke=Paavo Väyrynen osti hotellin Pärnusta | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=9.8.2015 | Viitattu=9.8.2015}}</ref>

[[Suomettuminen|Suomettumisen]] aikaan 1970–1980-luvuilla Väyrysen on väitetty olleen läheisessä suhteessa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun [[KGB|KGB:n]] kanssa. Entinen KGB-eversti [[Oleg Gordijevski]] kutsuu kirjassaan ''Sokea peili'' Väyrystä Kekkosen ja Karjalaisen lailla ”''omaksi mieheksi''”. Väyrynen on vastineessaan myöntänyt yhteydenpidon, mutta on katsonut sen ”normaaliksi isänmaalliseksi yhteydenpidoksi”.<ref>http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/22.elokuu/GORDI.HTM</ref> Dosentti [[Hannu Rautkallio]]n mukaan Väyrynen peri KGB-suhteet Kekkoselta.<ref>Hannu Rautkallio: Neuvostovallan asialla. NKP:n vaikutus Suomessa 1960-luvulla, Tammi 1993. ISBN 951951-31-0257-2, s. 44</ref>

[[Venäjän–Georgian sota|Georgian kriisin]] selvittelyssä 2008 Suomen ulkoministeri [[Alexander Stubb]] edusti [[Euroopan unioni]]a Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi. Stubb pyysi kriisin jälkeen Suomen suurlähettiläiltä analyysit Venäjästä ja maailman tapahtumista. Nimetön yhteenveto analyyseistä annettiin avoimuusperiaatteiden mukaisesti kaikkien luettavaksi Helsingin Sanomien kautta.<ref name="HS11">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Diplomaattien+tunnustukset/1135240182235 | Nimeke= Diplomaattien tunnustukset | Tekijä= | Ajankohta= 5.10.2008 | Julkaisija= Helsingin Sanomat | Viitattu= 2.4.2009}}</ref> Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä istunut Väyrynen haukkui ulkoministeri Stubbin linjan avoimesti ja katsoi Georgian aloittaneen sodan hyökkäämällä venäläisjoukkoja vastaan. Väyrynen ei pitänyt Georgian kriisiä merkityksellisenä sen enempää maailmanpolitiikan kuin eurooppapolitiikankaan kannalta.<ref>http://www.hs.fi/english/article/Policy+differences+emerge+between+ministers+at+Foreign+Ministry/1135240205235</ref> Poliittisen historian professori [[Timo Soikkanen]] piti Väyrysen avointa Stubbin linjojen arvostelua harvinaisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/PwOT | Nimeke = Stubbin ja Väyrysen välillä selvä linjaero ulkoministeriössä | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 12.10.2008 | Viitattu = 12.3.2015}}</ref> Suurlähettiläiden analyyseistä paljastuu, että he pitivät Georgian tapahtumia herätyskellona ja olivat yksimielisiä että vahvistuva Venäjä ei ole kiinnostunut Euroopan arvoista kuten demokratia ja että Venäjä pyrkii tavoitteisiinsa uusin keinoin.<ref name="HS11"/>

Uuden Suomen päätoimittaja kummasteli Väyrysen kirjoitusta ”itäisen naapurimaamme laajentumishaluja jossain määrin ymmärtävänä”.<ref>[http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76107-jos-paavo-vayrynen-olisi-suomen-presidentti ”Jos Paavo Väyrynen olisi Suomen presidentti…”], Uusi Suomi 2.1.2015.</ref> Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kummasteli: ”toiselta itsenäiseltä maalta voi vallata maata ja maailmalla olisi ratkaisuna hyväksyä tämä?”<ref name=iskrim/>

Aiempi oikeuskansleri [[Risto Leskinen]], eduskunnan virkamiehet ja kansliatoimikunta katsoivat menettelyn lailliseksi. Vastaavasti uusi oikeuskansleri [[Kai Korte]] puuttui asiaan, ja lopulta [[korkein hallinto-oikeus]] tulkitsi<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1983/198300550 | nimeke=FINLEX ®Finlex – Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 15.2.1983/550 KHO:1983-A-II-130|tekijäjulkaisija =Korkein hallinto-oikeus|julkaisu=www. finlex.fi|viitattu=2018-05-10|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Väyrysen vakituiseksi asuinpaikaksi Helsingin.<ref name="kor-145">Korhonen 2010, s. 145</ref>

Väyrysestä on liikkunut vuosien aikana lukuisia erilaisia juttuja niin mediassa kuin muutoinkin. Suurin osa jutuista on peräisin 1980-luvulta, jolloin Väyrynen oli poliittisen taistelun keskiössä. Väyrysen on väitetty muun muassa nipistelleen lentoemäntiä,<ref name="toil">[http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1037140 "Kuinka moni muistaa Väyrysen toilailut?"], MTV3.fi 19.1.2010</ref> vaarantaneen lentoliikennettä puhumalla kännykkään ja istuneen bisnesluokassa turistiluokan lipulla.<ref>Korhonen 2010, s. 143–144.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hymy.fi/hymyn-hurjimmat/hymy-suomen-aikakauslehdiston-suurin-legenda | Nimeke=Hymy – Suomen aikakauslehdistön suurin legenda | Julkaisu=Hymy | Ajankohta=8.10.2007 | Viitattu=24.2.2010}}</ref>