Wikipedia

Ero sivun ”Seeprakirjoahven” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Ravinto: Ei tässä ollut mitään vesioloista
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
ajatusviivat, korjattava
Rivi 1:
{{Korjattava|Kieli ei ole tietosanakirjamaista}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Seeprakirjoahven
| status =
| iucn =
| kuva = Archocentrus nigrofasciatus male leads juveniles.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = Aikuinen naaras ja nuoria poikasia
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| yläkunta =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| alakunta =
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso_auktori =
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
| alalahko = ''[[Labroidei]]''
| heimo = [[Kirjoahvenet]] ''Cichlidae''
| alaheimo = ''[[CichlasomatinaeKirjoahvenet (alaheimo)|Kirjoahvenet]]'' Cichlasomatinae
| suku = ''[[Amatitlania]]''
| laji = ''nigrofasciata''
| kaksiosainen = Amatitlania nigrofasciata
| kaksiosainen_auktori = ([[Albert C. L. G. Günther|Günther]], 1867)
| synonyymit =
*''Archocentrus nigrofasciatus''
*''Cryptoheros nigrofasciatus''
| commonscat = Amatitlania nigrofasciata
}}
'''Seeprakirjoahven''' (''Amatitlania nigrofasciata'' vanh. ''Cryptoheros nigrofasciatus'' ja ''Archocentrus nigrofasciatus'') on [[Keski-Amerikka|keskiamerikkalainen]] [[kirjoahvenet|kirjoahven]]. Se on kestävä ja lisääntyy helposti, joten siitä on tullut suosittu akvaariokala.<ref name="FT"/>
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Villeillä seeprakirjoahvenilla on aikuisena 8-108–10 mustaa pystyraitaa harmaalla pohjalla. Naaraalla raidat ovat selvemmät kuin harmaammalla koiraalla. Kalasta on jalostettu erilaisia värimuotoja. Kalat voivat kasvaa noin 12&nbsp;cm pitkiksi. Koiraan otsaan tulee vanhemmiten kyhmy. Naaraan koiraasta selkeimmin erottava tuntomerkki on naaraan punertava kylki. Sen väri voimistuu kutuaikana ja siinä voi korostua erilaisissa valoissa ja kulmissa spektrin muitakin värejä. Naaras on huomattavasti pienempi vanhaa koirasta ja kutevilla parilla voi olla todella suuri kokoero. Kudun jälkeen koiras usein häätää naaraan ja jos naaras on nuori, kokematon ja pieni, sen kohtalona voi olla hengenmeno. Akvaariossa seeprakirjoahvenkoiras pariutuu hanakasti aikuiseksi kasvavan naaraspoikasen kanssa.
 
== Alkuperä ==
Rivi 38 ⟶ 39:
 
== Käyttäytyminen ja lisääntyminen==
Seeprakirjoahven voi olla hyvinkin aggressiivinen sekä lajitovereitaan että muita lajeja kohtaan. Se kaivelee monien kirjoahventen tapaan kutuaikoina mielellään pohjasoraa. Pieneen tai pienehköön (alle 150 litraa) altaaseen ei kannata hankkia.<ref name="FT"/> Suuressakin altaassa reviirikäyttäytyminen on yleistä, mikä johtuu pääosin kutureviiristä. Kuteva pariskunta valitsee itselleen reviirin joita yhdessä vartioivat tiukasti. Ne munivat sinne 100-150100–150 munaa. Kaikki alueelle osuvat kulkijat häädetään yhteistuumin armotta pois kudun hautumisen aikana. Tämä yhdessä usein tapahtuvan kutemisen kanssa asettaa kaloille hoitovaatimuksia joista altaan suuri koko on tärkeä.
 
Seeprakirjoahventen kanssa pärjäävät sen itsensä kokoiset kalat, plekot, leväbarbi ja isot monnit. Myös karaistuneemmat tetrat isoina parvina panevat niille hanttiin. Kirjoahventen kaivelu tuhoaa monimuotoisen kasvitarhan mutta ruukkuihin istutetut vahvat kasvit kuten [[miekkakasvit]] voivat selvitä.<ref name="WOOD"/>
Rivi 44 ⟶ 45:
Alle 1000 litran akvaarioon mahtuu yksi seeprakirjoahvenpari. Seeprakirjoahven lisääntyy kotiakvaariossakin melko helposti muihin kirjoahveniin verrattuna, poikasia jää henkiin vaihtelevasti. Varjopuoli seeprakirjoahven harrastuksen yllä pysyy osin syyttä sen aggressiivisuuden nimessä.
 
Seeprakirjoahven on mainettaan parempi ja upea laji kirjoahventen joukossa. SeepratNe ottavat kieltämättä altaan haltuunsa, mutta hyväksyvät hiljalleen ja tottuvat sen elämään ja eläjiin. Ennemminkin on ongelma totuttaa ne uusiin asukkaisiin kuin varjella akvaarion muita asukkaita altaassa.
 
Seeprakirjoahventen poikasista on ylitarjontaa, joten lisääntymisestä voi tulla riesa.<ref name="FT"/> Ahkeran kutijan on annettava kutea, viettiä ei voi estää. Ahvenet kosivat ja kutevat, vartioivat ja allas on varpaillaan.{{Lähde}} Kudulle ei kannata tehdä mitään, jos kudun imuroi pois ahvenet kutevat heti uudestaan, naaraalla on mätiä ja koiraalla maitia. Mutta noin 4 päivän kuluttua kudusta koiraan ja naaraan hormonit hellittävät ja ne alkavat valmistautua uuteen elämänvaiheeseen. Kutu on muuttunut alkioiksi mutta ei ole kuoriutunut, ja sen voi poistaa akvaariosta ja tuhota kiehuvalla vedellä. Näin rauha säilyy altaassa kunnes on seuraavan kudun aika.{{Lähde}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seeprakirjoahven”