Ero sivun ”Negridinen rotu” versioiden välillä

Vaikka ihonvärityksen monimuotoisuus on laajinta juuri Afrikassa, eikä biologista pohjaa käsitykselle ole, [[orvaskesi|orvaskeden]] ja hiusten korkeasta [[melaniini]]pitoisuudesta seuraavan tumman olemuksen omaavien ihmisten mielletään usein kuuluvan samaan rotuun.<ref>Human skin color diversity is highest in sub-Saharan African populations, Relethford JH., Human Biology, 2000 Oct;72(5):773-780, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11126724 {{en}}</ref><ref>Etnisyys ja rasismi journalismissa, Pentti Raittila, s. 65-66, Tampere University Press 2002, ISBN 951-44-5486-3, http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf {{fi}}</ref><ref>”race.” Encyclopedia of Public Health. The Gale Group, Inc, 2002. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1: ''Now, scientists from many disciplines (e.g., genetics, anthropology, sociology, biology) agree that there are no distinct human races as was previously claimed.''</ref><ref>”race.” Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1 ''Because all human populations today are extremely similar genetically, most researchers have abandoned the concept of race for the concept of the cline, a graded series of differences occurring along a line of environmental or geographical transition... ”Race” is today primarily a sociological designation, identifying a class sharing some outward physical characteristics and some commonalities of culture and history.''</ref> ▼

[[Unesco]] on vuonna 1950 suositellut termistä ”rotu” luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.<ref name="unesco1">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=The Race Question | Ajankohta=1950 | Osoite=http://unesdoc.unesco.org/images/0012/001282/128291eo.pdf | Julkaisija=UNESCO | Luettu=16.4. 2008 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}}}}</ref> Myöhemmin muun muassa [[American Anthropological Association]]in ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] tiedeakatemian the [[Institute of Medicine]]n mukaan [[mongolidi]]n tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.<ref name="aaa">esimerkiksi: {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=American Anthropological Association Statement on ”Race” | Ajankohta=May 17, 1998 | Osoite=http://www.aaanet.org/stmts/racepp.htm| Julkaisija=American Anthropological Association | Luettu=9.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''”Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective.”''</ref><ref name="iom">{{Lehtiviite | Tekijä=Oppenheimer, G. M. | Otsikko=Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy | Julkaisu=Am J Public Health | Vuosi=2001 | Numero=91(7) | Sivut=1049–1055 }} ''”The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research.”''</ref> Geenitutkimus on osoittanut geneettisen diversiteetin olevan Afrikassa suurimmillaan.<ref>[http://scienceblogs.com/geneticfuture/2009/04/massive_study_of_african_genet.php Daniel MacArthur: Massive study of African genetic diversity]</ref> Näin ollen afrikkalaisella väestöllä ei ole rodun edellytyksenä olevaa yhteistä geneettistä pohjaa.▼

[[Carl von Linné]] loi 1700-luvulla pohjan niin kutsutulle ”tieteelliselle rasismille” teoksessaan ''Systema naturae'' jaotellessaan ihmiset neljään rotuun, joista ''Homo sapiens afer'' oli ”musta, passiivinen ja laiska”. Von Linnén rotujaottelusta tuli pitkään vallinneen rotukäsityksen pohja.<ref>[http://serendip.brynmawr.edu/biology/b103/f00/web1/hossain.html Shah Aashna Hossain: "Scientific Racism" in Enlightened Europe: Linnaeus, Darwin, and Galton.]</ref> Tämän käsityksen kyseenalaisti [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] luonnontieteilijä [[Charles Darwin]] vallitsevien käsitysten vastaisesti vuonna 1872 kirjassaan ''[[Tunteiden ilmeneminen ihmisissä ja eläimissä]]''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Charles Darwin|Nimeke=The expression of the emotions in man and animals|Vuosi=1872|Luku=XIV CONCLUDING REMARKS AND SUMMARY|Sivu=361|Selite="It seems to me improbable in the highest degree that so much similarity, or rather identity of structure, could have been acquired by independent means. Yet this must have been the case if the races of man are descended from several aboriginally distinct species. It is far more probable that the many points of close similarity in the various races are due to inheritance from a single parent-form."|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=John Murray|Kieli={{en}}|Viitattu=2.5.2010}}</ref>▼

[[Tiedosto:1014163-Alieu Jallow friends Georgtown-The Gambia.jpg|thumb|right|197px|Lapset [[Gambia|Gambiassa]]]]▼

Ennen rotuteorioiden hylkäämistä käytettiin kuvitellun rodun määreenä sanaa '''negridi''', jossain luokitteluissa myös '''kongoidi'''<ref name="coon">{{Lehtiviite | Tekijä=John P. Jackson, Jr. | Otsikko=“In Ways Unacademical”: The Reception of Carleton S. Coon’s The Origin of Races | Julkaisu=Journal of the History of Biology | Vuosi=2001 | Numero=34 | Sivut=247–285 | www=http://comm.colorado.edu/jjackson/research/coon.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä ''negridi'' pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotukäsityksiin perustuvana ja mahdollisesti ainakin [[Englannin kieli|englannin kielessä]] halventavana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 51. Negroid | Ajankohta= | Osoite=http://www.bartleby.com/64/C006/051.html | Julkaisija=The American Heritage® Book of English Usage | Luettu=9.5.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>▼